1 Yhteenveto

Euroalueen talous on osoittautunut kestäväksi maailmantalouden toimintaympäristön haastavuudesta huolimatta. BKT kasvoi vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 0,3 % eli syyskuisia asiantuntija-arvioita enemmän. Vuoden alkupuoliskolla kehitys oli vaihtelevaa. Taustalla olivat tuonnin aikaistaminen ennen Yhdysvaltain tuontitullien korotuksia ja niihin liittyvä epävarmuus sekä Irlannin tietojen jyrkät vaihtelut. Kotimainen kysyntä lienee edelleen euroalueen kasvua eniten vauhdittava tekijä ja saanee tukea reaalipalkkojen ja työllisyyden kasvusta tilanteessa, jossa työmarkkinat ovat vahvat ja työttömyysasteet ennätyksellisen alhaiset. Tänä vuonna euroalueen talouden odotetaan saavan tukea julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäyksistä etenkin Saksassa, sekä rahoitusehdoista, jotka ovat kesäkuusta 2024 lähtien parantuneet ohjauskorkojen laskun myötä. Viennin odotetaan ensi vuonna vilkastuvan huolimatta kilpailukyvyn jatkuvista haasteista, joista osa on rakenteellisia. Tilanteen kohentuminen johtuu ulkomaisen kysynnän elpymisestä kauppapoliittisen epävarmuuden vähenemisen myötä, vaikka tuontitullien korotusten vaikutukset tulevatkin näkyviin vasta ajan myötä. BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun arvioidaan olevan 1,4 % vuonna 2025 ja 1,2 % vuonna 2026 sekä 1,4 % vuonna 2027 ja myös vuonna 2028. BKT:n kasvu on nyt arvioitu koko arviointijaksolla nopeammaksi kuin syyskuun 2025 asiantuntija-arvioissa, mikä johtuu odotettua paremmista tiedoista, kauppapolitiikan epävarmuuden vähenemisestä, vientikysynnän vahvistumisesta ja energiaraaka-aineiden hintojen laskusta.^[1]

Inflaation arvioidaan olevan 2,1 prosenttia vuonna 2025 ja hidastuvan 1,9 prosenttiin vuonna 2026 ja 1,8 prosenttiin vuonna 2027, minkä jälkeen sen arvioidaan nopeutuvan EKP:n keskipitkän aikavälin tavoitteen mukaiseksi eli 2 prosenttiin vuonna 2028. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä eli YKHI-indeksillä mitatun kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan vuoden 2026 alussa energian hintakehityksen aiheuttamasta vertailuajankohdan vaikutuksesta. Muissa kuin energiaerässä hintainflaation puolestaan odotetaan hidastuvan koko vuoden 2026. Energiaerän vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy odotusten mukaan vaimeana vuoden 2027 loppuun saakka ja kasvaa sitten huomattavasti vuonna 2028 EU:n uuden päästökauppajärjestelmän (ETS2) suunnitellun käyttöönoton myötä nopeuttaen kokonaisinflaatiota 0,2 prosenttiyksikköä. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan ja olevan 2,2 % vuonna 2026 (2,5 % vuonna 2025) sekä 2,0 % vuosina 2027 ja 2028. Elintarvikkeiden hintainflaation arvioidaan hidastuvan huomattavasti, kun elintarvikeraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen aiemman nousun ja kesän epäsuotuisten sääolojen vaikutukset hälvenevät, ja vakaantuvan hieman yli 2 prosenttiin vuoden 2026 lopusta lähtien. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan maltillistuvan niin, että se on 2,4 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2028, kun palvelujen hintainflaatio maltillistuu työvoimakustannuspaineiden hellittäessä ja kun euron aiempi vahvistuminen välittyy hinnoitteluketjuun hilliten tavaroiden hintainflaatiota. Palkkojen kasvu maltillistunee edelleen vuonna 2026 ja vakaantunee noin 3 prosenttiin vahvojen työmarkkinoiden ja hieman alle 1 prosentin suuruisen tuottavuuden kasvun tukemana. Yksikkötyökustannusten kasvun odotetaan vaimenevan, joskin sen inflaatiovaikutusta osittain pienentää voittomarginaalien vähittäinen elpyminen arviointijakson aikana. YKHI-inflaatiovauhti vuonna 2026 on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikköä nopeammaksi kuin syyskuisissa asiantuntija-arvioissa. Taustalla ovat viimeaikaiset tiedot YKHI-inflaatiosta sekä palkkojen kasvusta, jonka vuoksi palkkanäkymiä on tarkistettu huomattavasti ylöspäin. Vuoden 2027 YKHI-inflaatiota koskevaa arviota on tarkistettu hieman alaspäin, koska energian hintakehityksen oletetaan jäävän vaimeammaksi EU:n päästökauppajärjestelmän käyttöönoton lykkääntyessä vuodesta 2027 vuoteen 2028. Palvelujen inflaation kiihtymisen arvioidaan kuitenkin osittain kumoavan tämän vaikutuksen.

2 Kansainvälinen toimintaympäristö

Maailmantalous on tänä vuonna osoittanut hyvää kestokykyä tuontitullien aiheuttamista häiriöistä huolimatta.^[2],[3] Jonkin verran helpotusta maailmantalouden tilanteeseen tuovat Yhdysvaltain ja Kiinan väliset alemmat tuontitullit ja kauppapoliittisen epävarmuuden väheneminen sekä öljyn hintojen lasku ja rahoitusehtojen keveneminen syyskuun asiantuntija-arvioissa ennakoituun nähden. Näiden tekijöiden sekä keskeisten kansantalouksien talouslukujen odotettua paremman kehityksen vuoksi maailmantalouden kasvunäkymät vuosina 2025 ja 2026 ovat jonkin verran aiemmin ennakoitua paremmat ja inflaatio ennakoitua hitaampi.

Vaikka maailmantalouden kasvunäkymiä on tarkistettu hieman ylöspäin edellisiin asiantuntija-arvioihin nähden, kasvun arvioidaan silti jäävän vaimeaksi suhteessa pandemiaa edeltäneen ajan keskiarvoon. Maailmantalouden BKT:n kasvun arvioidaan olevan 3,5 % vuonna 2025, hidastuvan sitten asteittain 3,3 prosenttiin vuonna 2026 ja pysyvän sillä tasolla vuosina 2027 ja 2028 (ks. taulukko 2). Globaalien talousnäkymien tarkistus ylöspäin johtuu suurelta osin Yhdysvaltain ja Kiinan vahvemmista kasvuodotuksista. Yhdysvaltain kasvunäkymiä on tarkistettu hieman ylöspäin alempien tuontitullien vuoksi ja myös siksi, että kotimainen kysyntä on aiemmin odotettua vahvempaa ja saanee lyhyellä aikavälillä tukea myönteisistä varallisuusvaikutuksista, joiden taustalla ovat osakehintojen viimeaikainen kehitys ja yleisesti suuremmat julkisten menojen kasvuoletukset. Myös Kiinan BKT:n kasvuarvioita vuosille 2025 ja 2026 on tarkistettu hieman ylöspäin aiemmin arvioitua vahvemman vientikehityksen ja oletettua suuremman finanssipoliittisen elvytyksen vuoksi.

Maailman kuluttajahintaindeksin mukaisen kokonaisinflaation arvioidaan vähitellen hidastuvan tärkeimmissä kehittyneissä ja kehittyvissä markkinatalouksissa jonkin verran syyskuun asiantuntija-arvioissa ennakoitua nopeammin.^[4] Maailman kokonaisinflaation odotetaan olevan 3,1 % vuonna 2025, hidastuvan sitten 2,8 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2027. Vuonna 2028 sen odotetaan nopeutuvan hieman eli 2,6 prosenttiin. Kuluttajahintaindeksin mukaisen kokonaisinflaation hidastumisen ennakoidaan siis olevan hieman aiemmin arvioitua nopeampaa vuosina 2025 ja 2026, mikä johtuu useimpien kehittyneiden markkinatalouksien odotettua suotuisammasta inflaatiokehityksestä. Oma vaikutuksensa on myös Yhdysvaltain ja Kiinan välisten tuontitullien alentamisella sekä sillä, että tuontitullit vaikuttavat Yhdysvaltain inflaatioon hieman aiemmin ennakoitua vähemmän. Lisäksi Kiinan kotimaisen kysynnän heikkeneminen aiheuttaa sen, että kuluttajahintainflaatio nopeutuu aiemmin odotettua hitaammin arviointijakson kuluessa.

Maailman tuonnin kasvun odotetaan pysyvän vakaana vuonna 2025, mutta hidastuvan vuonna 2026. Maailman tuonnin kasvun arvioidaan olevan 4,4 % vuonna 2025, mikä pitkälti johtuu vahvasta kasvusta vuoden alkupuoliskolla. Vuonna 2026 kasvun arvioidaan hidastuvan 2,0 prosenttiin tuontitullien heikentävän vaikutuksen vuoksi. Sen jälkeen maailman tuonnin kasvun arvioidaan elpyvän ja olevan 3,1 % vuosina 2027 ja 2028. Syyskuun asiantuntija-arvioihin nähden maailman tuonnin kasvunäkymiä on tarkistettu huomattavasti ylöspäin vuosille 2025 ja 2026, kun taas vuoden 2027 arvio on pidetty ennallaan. Arvion tarkistuksen perusteena ovat vuoden 2025 toisen neljänneksen odotettua positiivisemmat luvut, jotka koskivat pääasiassa kehittyviä markkinatalouksia, ja vähäisemmässä määrin Yhdysvaltain ja Kiinan marraskuun 2025 alkupuolella tekemän kauppasopimuksen myötä alentuneet tuontitullit. Ennakoitua parempia lukuja selittää pääasiassa kaksi tekijää. Ensiksikin tuonti oli odotettua vahvempaa sekä monissa Kaakkois-Aasian maissa että euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa. Samaan aikaan myös viennin kehitys on ollut odotettua vahvempaa. Tämä viittaa siihen, että etenkin monet Kaakkois-Aasian maat saattavat hyötyä käynnissä olevasta maailmankaupan suhteiden uudelleenjärjestelystä. Sen liikkeellepanevana tekijänä olivat Yhdysvaltain tuontitullien korotukset, ja sen myötä Kiinan vienti suuntautuu nyt entistä enemmän mainittuihin maihin. Vaikuttavana tekijänä on myös vakaana pysyvä kaupankäynti tekoälyinvestointeihin liittyvillä teknologiatuotteilla. Toiseksi Egyptin, Intian ja Turkin tuonti oli huomattavasti odotettua suurempaa, joskaan niiden vahvistuneella tuonnilla ei vaikuta olevan selvää yhteyttä Kiinan viennin uudelleensuuntautumiseen.

Euroalueen vientikysynnän näkymät on nyt arvioitu paremmiksi kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa. Euroalueen ulkoisen kysynnän kasvun odotetaan olevan 3,8 % vuonna 2025 ja hidastuvan sitten 1,9 prosenttiin vuonna 2026 maailmankaupan heikomman kasvun myötä, minkä jälkeen sen odotetaan elpyvän 3,1 prosenttiin vuonna 2027 ja 3,0 prosenttiin vuonna 2028. Maailmanlaajuisen tuonnin tavoin vientiarviotakin on tarkistettu tämän vuoden osalta ylöspäin. Syynä ovat toisen neljänneksen luvut, joiden perusteella euroalueen ulkoinen kysyntä supistui aiemmin odotettua vähemmän.

Euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen arvioidaan kasvavan pitkän aikavälin keskiarvoaan hitaammin, ja niitä on tarkistettu alaspäin syyskuun asiantuntija-arvioihin nähden. Odotuksena on, että euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen kasvu (vuositasolla ja kansallisissa valuutoissa mitattuna) nopeutuu 1,1 % vuonna 2025 ja 1,6 % vuonna 2026 sekä 2,0 % vuosina 2027 ja 2028. Vientihintojen arvioidaan siis jäävän alle pitkän aikavälin keskiarvonsa (2,6 % vuosina 2000–2019), sillä Kiinan vuotuisen vientihintainflaation arvioidaan pysyvän negatiivisena vuoden 2026 kolmanteen neljännekseen asti. Aiempiin asiantuntija-arvioihin verrattuna kilpailijoiden vientihinnat on nyt arvioitu alemmiksi koko arviointijaksolla, mikä johtuu vientihintainflaation hidastumisesta kehittyneissä markkinatalouksissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja monissa euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa sekä vähemmässä määrin myös Kiinassa.

3 Reaalitalous

Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä euroalueen taloudellinen toimeliaisuus lisääntyi 0,3 % eli paljon syyskuun asiantuntija-arvioissa odotettua (0,0 %) enemmän, joskin Irlannin tietoihin sisältyneen heilahtelun puhdistamisen jälkeen (ks. kuvio 1) se oli lähempänä odotuksia. Vaikka kaupan etupainotteisuuden äkillistä vähenemistä Irlannissa vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä osattiin ennakoida, Irlannin BKT kasvu supistui kolmannella neljänneksellä huomattavasti odotettua vähemmän, mikä selittää suurimman osan euroalueen BKT:n arvioitua voimakkaammasta kasvusta (ks. kuvion 1 kohta c). Myös euroalueen BKT:n korjattu mittari, jossa Irlannin BKT:n sijasta käytetään muokattua kotimaista kysyntää, osoitti kasvun olleen 0,3 % vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.^[7] Tämän mittarin mukaan toteutunut kasvu oli vain hieman vahvempi kuin syyskuun asiantuntija-arvioissa (0,2 %). Palvelualoilla toimeliaisuus edelleen lisääntyi vilkkaan matkailun ja etenkin digitaalisten palvelujen kasvun tukemana. Sitä vastoin teollisuuden toimeliaisuuden kasvu pysyi kolmannella neljänneksellä vaimeana, kun kehitystä haittasivat tuontitullien korotukset, epävarmuuden jatkuminen ja euron vahvistuminen. Samaan aikaan tavaroiden ja palvelujen kulutuskysyntä jatkoi elpymistään ja sai tukea vahvojen työmarkkinoiden siivittämästä reaalitulojen kasvusta.

BKT:n odotetaan kasvavan neljännellä neljänneksellä maltillisesti eri toimialojen kehityksen ollessa edelleen vaihtelevaa. Kokonaistuotantoa kuvaava ostopäällikköindeksi (PMI) oli marraskuussa 52,8 pistettä, mikä viittaa positiiviseen kasvuvireeseen.^[8] Palvelualojen ostopäällikköindeksin perusteella toimeliaisuus vilkastui edelleen, mikä vahvistaa palvelualojen olevan ensisijainen kasvun veturi. Teollisuustuotannon ostopäällikköindeksi sen sijaan laski ja pysyi hieman muuttumatonta kasvua osoittavan kynnysarvon yläpuolella. Talouden ilmapiiriä kuvaava Euroopan komission indikaattori (Economic Sentiment Indicator) parani edelleen ja oli marraskuussa korkeimmalla tasollaan sitten huhtikuun 2023. Kaiken kaikkiaan kyselytiedot viittaavat maltilliseen kasvuun vuoden viimeisellä neljänneksellä. Irlannin BKT:n kasvun arvioidaan kuitenkin supistuvan jyrkästi vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä ja supistavan kasvua euroalueella noin 0,1 prosenttiyksikköä, mikä viittaa euroalueen BKT:n kasvun hidastumiseen hieman eli 0,2 prosenttiin vuoden viimeisellä neljänneksellä (ks. kuvion 1 kohta c). Jotkin tulleihin ja kauppapolitiikan epävarmuuteen liittyvät häiriötekijät lienevät väistymässä, joten euroalueen talouskasvun odotetaan piristyvän vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ja palaavan 0,3 prosenttiin. Vuoden 2025 arvioitu 1,4 prosentin vuotuinen kasvuvauhti perustuu merkittävässä määrin vuoden aikaiseen kehitykseen, joskin myös vuoden 2024 kasvuperinnöllä arvioidaan olevan vaikutusta.

Kuvio 1

Euroalueen BKT

a) BKT:n kasvu	b) BKT:n määrä
(neljännesvuosittainen prosenttimuutos, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)	(ketjutetut volyymit, indeksi, 2020 = 100)

c) Euroalueen BKT:n kasvu – Irlannin vaikutus

(neljännesvuosittainen prosenttimuutos ja vaikutus prosenttiyksikköinä, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)

BKT:n määrän vuotuisen kasvun arvioidaan olevan arviointijaksolla keskimäärin 1,3 %. Se saa tukea kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvusta, epävarmuuden vähenemisestä, vakaasta ulkoisesta kysynnästä sekä puolustukseen ja infrastruktuuriin liittyvästä finanssipoliittisesta elvytyksestä. Pääosin Saksassa toteutettava finanssipoliittinen elvytys piristänee keskipitkällä aikavälillä euroalueen BKT:n kasvua, jonka arvioidaan olevan kaikkiaan 0,5 % vuoteen 2028 mennessä. Suurimman kasvuvaikutuksen arvioidaan toteutuvan vuosina 2026–2027 (ks. kuvio 2).^[9] BKT:n vuotuisen kasvun arvioidaan hidastuvan 1,4 prosentista 1,2 prosenttiin vuosina 2025–2026, kun vuoden 2025 jälkipuoliskolle odotettu jossain määrin vaatimattomampi kasvu pienentää kasvuperinnön vaikutusta vuonna 2026. Kasvuperinnön vaikutuksen vahvistuessa BKT:n vuotuisen kasvun arvioidaan sen jälkeen nopeutuvan ja vakaantuvan 1,4 prosenttiin vuosina 2027–2028, sekä kasvuperinnön että vuoden aikaisen kehityksen vaikutuksesta. Kun Irlannin osalta mittarina käytetään BKT:n sijaan muokattua kotimaista kysyntää, euroalueen BKT:n kasvun nopeutuminen on vähittäisempää: kasvun arvioidaan olevan 1,0 % vuonna 2025 ja 1,1 % vuonna 2026 sekä 1,3 % vuosina 2027 ja 2028.

Kuvio 2

Maaliskuun 2025 asiantuntija-arvioiden jälkeen ilmoitettujen puolustus- ja infrastruktuurimenojen vaikutus BKT:n kasvuarvioihin

(prosenttiyksikköinä)

Kesäkuusta 2024 jälkeisten EKP:n ohjauskorkojen laskujen vaikutuksen odotetaan vähitellen ylittävän edellisen rahapolitiikan kiristysjakson viipeellä välittyvät vaikutukset, mikä tukee kasvua. Aiemman rahapolitiikan kiristämisjakson negatiivinen vaikutus talouskasvuun on tämänhetkisten arvioiden mukaan pääosin hälvennyt. Sitä seuranneella rahapolitiikan kevenemisellä odotetaan olevan pientä positiivista vaikutusta vuosina 2027–2028. Arvio perustuu tulevaa korkokehitystä koskeviin markkinaodotuksiin asiantuntija-arvioiden koontipäivänä. Näiden vaikutusten määrälliseen arviointiin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta.

Kotimaisen kysynnän odotetaan edelleen vauhdittavan BKT:n kasvua ja nettoviennin negatiivisen vaikutuksen supistuvan nollaan vuosina 2027–2028. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan vakaasti koko arviointijakson ajan ja olevan eniten BKT:n määrän kasvuun vaikuttava tekijä (ks. kuvion 3 kohta a). Kotitalouksien ostovoiman kasvun odotetaan tukevan yksityisen kulutuksen vilkastumista, kun palkat ja työllisyys kasvavat voimakkaasti työmarkkinoiden vahvan kehityksen jatkumisen myötä. Lisäksi investointien odotetaan kasvavan BKT:tä nopeammin koko arviointijakson ajan. Yksityisten investointien odotetaan kompensoivan julkisten investointien kasvun hidastumista vuosina 2027–2028, kun NGEU-ohjelmasta myönnetty rahoitus päättyy. Investointien kasvu vahvistunee arviointijakson kuluessa, kun epävarmuus vähenee, puolustus- ja infrastruktuurimenot kasvavat, voitot suurenevat ja kysyntätilanne kohenee suhdanneluonteisen elpymisen myötä. Sen sijaan viennin kasvun odotetaan pysyvän vaimeana ulkomaisen kysynnän kohenemisesta huolimatta, sillä sen kehitystä heikentävät euroalueen kilpailukyvyn jatkuvat haasteet, Yhdysvaltojen tuontitullit ja euron aiempi vahvistuminen. Tämä johtaa todennäköisesti vientimarkkinaosuuksien jatkuvaan supistumiseen. Näin ollen nettoviennin ennakoidaan vaikuttavan BKT:n kasvuun negatiivisesti vuosina 2025 ja 2026, ja tuonnin kasvun odotetaan olevan viennin kasvua suurempaa. Varastojen muutosten positiivinen vaikutus vuonna 2025 tasoittanee osittain näitä negatiivisia kasvuvaikutuksia.

Kuvio 3

Kysyntäerien vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun

a) Joulukuun 2025 asiantuntija-arviot	b) Syyskuun 2025 asiantuntija-arvioiden tarkistukset
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)	(prosenttiyksikköjä, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Syyskuun 2025 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuosina 2025 ja 2026 sekä 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2027 (ks. kuvion 3 kohta b). Vuodelle 2025 laadittua kasvuarviota on korotettu edellisen vuoden tietojen tarkistuksen pohjalta, ja vuoden 2025 kolmannen neljänneksen toteutunut kasvu on ollut odotettua parempi. Vuoden 2026 kasvunäkymiä on tarkistettu aiempaa paremmiksi, koska kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus on jonkin verran vähentynyt, ulkomainen kysyntä on vahvistunut ja energiaraaka-aineiden hinnat ovat laskeneet. Vuoden 2027 kasvuennusteita puolestaan on tarkistettu hieman ylöspäin aavistuksen nopeamman neljännesvuotuisen kasvun ja vuoden 2026 suuremman kasvuperinnön vuoksi. Suurimmat kysyntäeriin tehdyt tarkistukset vuosien 2025–2027 osalta liittyvät investointeihin ja etenkin yritysten investointien voimakkaammaksi arvioituun kasvuun koko arviointijaksolla, julkisten investointien vahvempaan kehitykseen vuonna 2027 ja julkisen kulutuksen ennakoitua suurempaan kasvuun vuosina 2025–2026. Myös nettovientiä on tarkistettu ylöspäin vuodelle 2025, mikä johtuu viennin odotettua paremmasta kehityksestä vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä.

Yksityisen kulutuksen odotetaan vahvistuvan tasaisesti palkansaajakorvauksen ja muiden kuin työtulojen kasvun myötä. Yksityinen kulutus on viime neljänneksinä jatkanut kasvuaan, vaikkakin vuoden 2024 jälkipuoliskoa hitaammin, mikä kertoo taloudellisen epävarmuuden lisääntymisestä. Kulutuksen kasvun odotetaan vahvistuvan jonkin verran tulevilla neljänneksillä. Vuosina 2026–2028 sen vuotuisen kasvun arvioidaan olevan noin 1,2 % eli jokseenkin pitkän aikavälin keskiarvonsa mukainen (ks. kuvion 4 kohta a). Kulutusnäkymät perustuvat pääasiassa kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvuun, jota tukevat lähinnä palkkatulojen ja vähäisemmässä määrin myös muiden tulojen kasvu. Kuluttajien luottamuksen odotetaan vähitellen elpyvän keskipitkällä aikavälillä kohti tavanomaista tasoaan. Tätä tukevat kaiken kaikkiaan vahvat työmarkkinanäkymät, joiden arvioidaan myös vähitellen johtavan kotitalouksien säästämisasteen hienoiseen laskuun (ks. kuvion 4 kohta b). Säästämisaste pysyy todennäköisesti kuitenkin korkeana, sillä taloudellinen epävarmuus on edelleen hyvin suurta ja finanssipoliittisesta elvytyksestä ilmoittaneissa maissa saattaa ilmetä niin sanottua Ricardon ekvivalenssia, mihin viittaavat myös EKP:n kuluttajaodotuskyselyn tulokset. Korot ovat yhä jonkin verran pitkän aikavälin keskiarvoaan korkeammalla ja luotonsaantiehdot ovat edelleen tiukat, mikä todennäköisesti myös tukee säästämisasteen pysymistä korkeana. Ei kuitenkaan ole selvää, ovatko nämä historialliset keskiarvot oikeita keskipitkän aikavälin vertailutasoja, sillä taloudessa on esiintynyt useita mittavia sokkeja pandemian jälkeisenä aikana. Lisäksi kotitaloudet saattavat tarvita säästöjä suurempien asumisinvestointien rahoittamiseen tulevaisuudessa. Vaikka kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kehitys arviointijaksolla onkin aiempaa suotuisampi, reaalinen yksityinen kulutus on arvioissa pääosin ennallaan, sillä vahvemman tulokehityksen odotetaan vaikuttavan niin, että säästämisaste pysyttelee korkeana pitempään.

Kuvio 4

Kotitalouksien kulutus, tulot ja säästäminen

a) Reaalisen yksityisen kulutuksen kasvu (dekomponoitu)	b) Kotitalouksien säästämisaste
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)	(prosenttia käytettävissä olevista tuloista)

Asuntoinvestointien odotetaan elpyvän arviointijakson kuluessa, kun rahoitusehdot kohenevat ja kotitalouksien reaalitulot kasvavat. Asuntoinvestoinnit kasvoivat vuoden 2025 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä mutta kehitys heikentyi tilapäisesti kolmannella neljänneksellä, kun toteutuneet luvut olivat negatiivisia useissa euroalueen maissa. Heikentyminen kertoo vuoden alussa käynnistyneen jonkinasteisen elpymisen haavoittuvuudesta, kun asunnonostokyky pysyy edelleen vähäisenä, rakentamiskustannukset korkeina ja makrotalouden tilanne epävarmana. Asuntoinvestointien kasvun arvioidaan kuitenkin vahvistuvan vuosina 2026–2028. Kasvun elpymisen taustalla on asuntojen lisääntynyt kysyntä, joka johtuu asuntolainakorkojen asteittaisesta laskusta vuodesta 2023 lähtien. Osoituksena elpymisestä ovat asuntojen uusien rakennuslupien määrän jatkuva kasvu sekä kuluttajaodotuskyselyn tulokset, joiden perusteella kotitaloudet pitävät asuntoinvestointia hyvänä sijoituksena. Elpymistä tukee myös kotitalouksien reaalitulojen jatkuva kasvu, ja se näkyy myös asuntojen hintatason nousuna.

Yritysten investointikehitys on pysynyt odotettua vahvempana, ja investointien odotetaan vähitellen vilkastuvan keskipitkällä aikavälillä, kun taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy, epävarmuus väistyy ja yrityksiä kannustetaan investointeihin finanssipoliittisilla toimilla. Vuoden 2025 alkupuoliskolla euroalueen yritysten investoinnit kasvoivat , joskin hitaasti, kun yritykset varautuivat tuontitullien korotuksiin keskittämällä vientitoimensa vuoden alkuun. Kolmannella vuosineljänneksellä kasvu jatkui tasaisena korkeammista tulleista ja jatkuvasta epävarmuudesta huolimatta. Poikkeuksena tästä olivat Irlannissa henkisen omaisuuden tuotteisiin tehdyt investoinnit, joiden kehitys vaihteli suuresti. Vielä syyskuun asiantuntija-arvioissa investointien odotettiin supistuvan. Yritysten investointien arvioidaan jatkavan kasvuaan vuosina 2026–2028, kun voittojen kasvu nopeutuu, rahoitusehdot helpottuvat, kotimainen ja ulkomainen kysyntä vahvistuvat, epävarmuus vähenee ja puolustus- ja infrastruktuuri-investointien vaikutukset alkavat näkyä.

Viennin odotetaan pysyvän historiallisesti tarkastellen heikkona siitä huolimatta, että se elpyy lyhyellä aikavälillä, aiempaa arviota on tarkistettu ylöspäin efektiivisen tullin alenemisen vuoksi ja tullien vaikutukset ilmenevät odotettua vähittäisemmin. Euroalueen vienti oli vaihtelevaa vuoden 2025 alkupuoliskolla, jolloin yritykset varautuivat Yhdysvaltain tuontitullien korotuksiin keskittämällä vientitoimensa vuoden alkuun. Vuoden jälkipuoliskolla sen odotetaan kasvaneen hieman. Osa viennin elpymisestä vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä on voinut johtua lääkkeiden toimitusketjun erityispiirteistä, sillä lääkevalmisteiden tullimaksuista vallitsi epävarmuus ennen EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppasopimuksen tekemistä. Tavaroiden ja palveluiden vientitilausten perusteella vienti ei ole enää heikkenemässä merkittävästi lisää lyhyellä aikavälillä. Viennin kasvun arvioidaan pysyvän historiallisesti katsoen heikkona (1,9 % vuonna 2025 ja 1,6 % vuonna 2026), mutta arviota on tarkistettu ylöspäin 0,6 prosenttiyksikköä vuodelle 2025 ja 0,5 prosenttiyksikköä vuodelle 2026. Tarkistukset johtuvat siitä, että Yhdysvallat alensi euroalueen tuonnille määräämäänsä efektiivistä tullia 1 prosenttiyksikköä (ks. kehikko 1) sekä siitä, että Yhdysvaltojen tuontitullien täysimittaisen vaikutuksen odotetaan nyt toteutuvan vähittäisemmin, sillä viennin volyymit ja hinnat ovat laskeneet odotettua vähemmän.

Keskipitkällä aikavälillä viennin näkymiä varjostavat edelleen epäsuotuisa kauppapolitiikka, kilpailupaineet etenkin Aasian maista sekä euron aiempi vahvistuminen. Jos kauppapolitiikka pysyy muuttumattomana, viennin kasvun arvioidaan vahvistuvan vähitellen ja olevan 2,6 % vuonna 2028, vaikkakin se jää edelleen ulkomaista kysyntää heikommaksi. Tämä johtuu kilpailukyvyn rakenteellisista haasteista ennen kaikkea suhteessa Aasian maihin sekä euron korkeasta valuuttakurssista, jonka arvioidaan heikentävän hintakilpailukykyä koko arviointijakson ajan. Syyskuun asiantuntija-arvioihin nähden vientimarkkinaosuuksien oletetaankin supistuvan vielä vuonna 2025 nähtyä enemmän.

Tuonnin kasvunäkymät ovat kohentuneet syyskuun asiantuntija-arvioihin nähden. Tärkeimpänä syynä on äskettäinen vahvempi kehitys. Tuonnin määrän arvioidaan nyt kasvavan 3,2 % vuonna 2025, sillä tuontihinnat ovat laskeneet euron valuuttakurssin vahvistumisen vuoksi. Myös keskipitkällä aikavälillä tuonnin odotetaan kasvavan tasaisesti. Sitä tukevat edulliset hankinnat Kiinasta ja muista Aasian talouksista, joiden vientihintojen odotetaan pysyvän maltillisina keskipitkällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan nettoviennin odotetaan heikentävän kasvua euroalueella huomattavasti vuonna 2025 (‑0,5 prosenttiyksikköä) ja vuonna 2026 (‑0,3 prosenttiyksikköä). Vuosina 2027 ja 2028 nettoviennin vaikutuksen odotetaan kuitenkin olevan neutraali.

Työmarkkinoiden odotetaan vetävän edelleen hyvin, ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan tasaisesti koko arviointijakson ajan. Työttömyysasteen odotetaan laskevan keskipitkällä aikavälillä ja saavuttavan ennätyksellisen matalan 5,8 prosentin tason vuoden 2028 loppuun mennessä (ks. kuvio 5). Taustalla ovat kokonaistyöllisyyden melko vakaaksi arvioitu kasvu vuosina 2026–2028 sekä työvoiman kasvun hidastuminen. Syyskuun asiantuntija-arvioihin nähden työttömyysasteen arvioidaan nyt olevan alempi vuosina 2025–2027, mikä johtuu pääasiassa odotettua vähäisemmästä työttömyydestä vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä.

Kuvio 5

Työttömyysaste ja työllisyys

a) Työttömyysaste	b) Työllisyys
(prosenttia työvoimasta)	(vuotuinen prosenttimuutos)

Työllisyyden kasvun arvioidaan hidastuvan vuonna 2026 ja pysyvän sen jälkeen suurin piirtein ennallaan (ks. kuvion 5 kohta b). Vuonna 2025 työllisyys kasvaa vakaasti vastaavansuuruista työvoiman kasvua noudatellen. Vaikka työvoiman kasvuvauhdin arvioidaan sen jälkeen hidastuvan epäsuotuisan väestökehityksen ja maahanmuuton vähenemisen vuoksi, työllisyyden kasvu pysynee kuitenkin työvoiman kasvua nopeampana pääasiassa palvelusektorin ansiosta. Työllisyyden kasvun ennakoidaan silti pysyvän arviointijaksolla suurin piirtein ennallaan mutta hieman vahvempana kuin syyskuisissa arvioissa.

Vuosina 2026 ja 2027 työn tuottavuuden kasvun odotetaan vahvistuvan hieman aiemmin arvioitua enemmän ja jatkavan suhdanneluonteista elpymistään vuonna 2028 (ks. kuvio 6). Työn tuottavuuden kasvu heikkeni vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä Irlannin BKT-tietojen äskettäisen vaihtelun voimakkaan vaikutuksen vuoksi. Muualla euroalueella tuottavuuden kasvu sitä vastoin piristyi vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä, ja sen odotetaan hieman nopeutuvan arviointijaksolla talouden elpyessä pandemian jälkeisestä epätavallisen hitaasta kasvusta. Työn tuottavuuden kasvu on nyt arvioitu koko arviointijaksolla jonkin verran nopeammaksi kuin syyskuisissa arvioissa, sillä BKT:n kasvuarviota on tarkistettu ylöspäin.

Kuvio 6

Työn tuottavuus työllistä kohden

(vuotuinen prosenttimuutos)

4 Julkisen talouden näkymät

Euroalueen finanssipolitiikan mitoitus kiristyi hieman vuonna 2025. Sen arvioidaan kevenevän vuonna 2026 ja kiristyvän jälleen vuosina 2027 ja 2028 (ks. taulukko 4).^[10] Mitoituksen kiristyminen vuonna 2025 johtui pääasiassa harkinnanvaraisista tulopuolen toimenpiteistä, joita ovat esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen ja vähäisemmässä määrin välillisten ja välittömien verojen korotukset.^[11] Näiden korotusten vaikutusta lievensi osittain julkisten menojen jatkuva kasvu. Vuonna 2026 finanssipolitiikan arvioidaan kevenevän pääasiassa julkisten investointien kasvun vuoksi. Tämä johtuu ennen kaikkea Saksan puolustus- ja infrastruktuurimenojen ennakoidusta kasvusta vuosina 2026–2028 ja jossain määrin myös NGEU-ohjelmasta rahoitettujen investointien kasvusta Espanjassa ja muissa maissa. Vuonna 2027 NGEU-ohjelman avustusten vaikutuksesta puhdistetun finanssipolitiikan mitoituksen kiristyminen selittyy muilla kuin harkinnanvaraisilla tekijöillä. Mitä tulee harkinnanvaraisiin tekijöihin, vakauttamistoimia (muun muassa NGEU-ohjelmasta myönnetyn rahoituksen päättymisen jälkeen) tasoittaa elvytys monissa maissa, ennen kaikkea Saksassa. Lisäksi joissakin maissa vuoteen 2027 lykättyjen NGEU-ohjelman avustusten odotetaan lieventävän finanssipolitiikan mitoituksen kiristymistä kyseisenä vuonna. Vuonna 2028 euroalueen finanssipolitiikan mitoituksen odotetaan edelleen kiristyvän. Harkinnanvaraisten finanssipoliittisten toimenpiteiden hienoisen kiristymisen (hieman alle 0,1 prosenttiyksikköä BKT:stä) taustalla on kuitenkin maakohtaisia eroja, sillä finanssipolitiikan mitoituksen voimakas keveneminen etenkin Saksassa tasoittaa muissa maissa tapahtuvan kiristymisen vaikutusta.

Finanssipolitiikan arvioidaan olevan jonkin verran kevyempää kuin syyskuisissa arvioissa, mikä johtuu pääasiassa harkinnanvaraisista lisätoimenpiteistä vuonna 2027. Vuosien 2025–2027 finanssipolitiikan mitoitukseen tehdyt kevennykset ovat kumulatiivisesti 0,2 prosenttiyksikköä BKT:stä, ja niiden taustalla on ennen kaikkea vuodelle 2027 ennakoitu investointien kasvu. Maakohtainen tarkastelu osoittaa, että finanssipolitiikan vahvempi kiristyminen Ranskassa (lähinnä välittömien verojen ja sosiaaliturvamaksujen korotusten vuoksi) ja muissa maissa tasoittaa vain osaksi Saksassa lähinnä vuosien 2026–2027 puolustusinvestoinneista johtuvaa finanssipolitiikan lisäkevennystä sekä julkisten investointien kasvua etenkin Italiassa ja vähäisemmässä määrin Espanjassa.

Euroalueen julkisen talouden alijäämä- ja velkasuhteet ovat edelleen nousussa (ks. taulukko 4). Euroalueen julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan hieman vuonna 2025 ja kasvavan sitten melko jyrkästi vuosina 2026 ja 2027. Vuonna 2028 alijäämän odotetaan supistuvan vain hieman ja olevan 3,4 % suhteessa BKT:hen. Alijäämän suureneminen johtuu korkomenoista (joiden arvioidaan kasvavan 1,9 prosentista 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2024–2028). Myönteiset makrotaloudelliset vaikutukset kompensoivat tätä vain vähän. Euroalueen velkasuhteen odotetaan olevan kasvamaan päin, sillä jatkuvien perusalijäämien sekä positiivisten alijäämä-velkakorjausten arvioidaan vaikuttavan velkasuhteeseen enemmän kuin velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin välisten suotuiset erot, jotka tosin ovat supistumassa. Rahoitusaseman kehitys vuosina 2025–2027 on ennakoitu nyt hieman heikommaksi kuin syyskuisissa arvioissa. Tämä johtuu lähinnä suhdannekorjatusta perusjäämästä, jolla on suurempi vaikutus kuin suhdannekomponentin lievällä paranemisella. Julkisen velan kasvu on nyt arvioitu hitaammaksi kuin syyskuussa, mikä johtuu vuoden 2024 tilastotietojen vertailuajankohdan vaikutusten huomioimisesta sekä velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin välisestä suotuisammasta erosta.

Kehikko 2
Ilmastopolitiikan makrotaloudellinen vaikutus euroalueella

Pablo Aguilar García, Filippo Durero, Marien Ferdinandusse, Friderike Kuik ja Romanos Priftis

EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi EU:n tasolla ollaan ottamassa käyttöön lukuisia toimenpiteitä, esimerkiksi niin sanottu Fit for 55 ‑ilmastopaketti, ja sen lisäksi myös kansallisen tason toimenpiteitä. Tässä kehikossa käsitellään näiden asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon sisältyvien toimenpiteiden makrotaloudellisia vaikutuksia ja esitetään joitakin ilmastopoliittisten toimenpiteiden näkökohtia koskeva skenaarioanalyysi.

Asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon sisältyvien kansallisten vihreiden finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutus talouskasvuun ja inflaatioon on pieni.^[12] Finanssipoliittinen toimenpide luokitellaan vihreäksi, jos se vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan tai siihen sopeutumiseen. Tässä kehikossa käsitellyt vihreät toimenpiteet kuvastavat kansallisten hallitusten päätöksiä harkinnanvaraisista finanssipoliittisista toimenpiteistä, joilla on olennainen vaikutus makrotalousnäkymiin. Ne ovat kuitenkin vain osa eri maiden vihreiden tulojen ja menojen yleisestä tasosta eivätkä kuvasta sääntelypolitiikan vaikutusta. Suuri osa asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon sisältyvistä vihreistä harkinnanvaraisista finanssipoliittisista toimenpiteistä on NGEU-varoilla rahoitettuja menoja. Niillä odotetaan olevan yleisesti positiivinen vaikutus inflaatioon, mutta negatiivinen vaikutus BKT:hen. Kummankin vaikutuksen suuruudeksi arvioidaan alle 0,1 prosenttiyksikköä (ks. kuvio A). Inflaatiovaikutuksen arvioidaan olevan suurimmillaan vuosina 2025 ja 2026 ja johtuvan välittömästi hintoihin vaikuttavista tulopuolen toimenpiteistä, joita ovat esimerkiksi hiilipäästöjen kansallisten hintojen ja välillisten haittaverojen nousu.

Kuvio A

Kansallisten harkinnanvaraisten vihreiden finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutus asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon

a) BKT:n kasvu	b) Kokonaisinflaatio
(prosenttiyksikköinä)	(prosenttiyksikköinä)

Joulukuun 2025 asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa on huomioitu myös 0,2 prosenttiyksikön suuruinen vaikutus euroalueen kokonaisinflaatioon vuonna 2028. Se liittyy EU:n uuden ETS2 (Emission Trading System) ‑päästökauppajärjestelmän käyttöönottoon (ks. kuvion B sininen palkki). ETS2-järjestelmä kattaa pääasiassa tieliikennepolttoaineiden ja rakennusten lämmityksen päästöt, ja sen on tarkoitus toimia tämänhetkisestä ETS1-järjestelmästä (Emissions Trading Scheme) erillään. Fossiilisia polttoaineita myyviä yhtiöitä, jotka toimivat ETS2-järjestelmän piiriin kuuluvilla toimialoilla, vaaditaan palauttamaan hiilidioksidipäästöihinsä liittyvät päästöoikeudet. ETS1-järjestelmän tapaan myös ETS2-järjestelmässä päästöoikeuksien kauppa tapahtuu markkinoilla, ja niiden hinta määräytyy markkinaperusteisesti. Vaikka ETS1-järjestelmän osalta asiantuntija-arvioissa on käytetty päästöoikeuden hinnasta futuurihintoihin perustuvaa teknistä oletusta (ks. kehikko 1), ETS2-järjestelmän osalta ei kuitenkaan vielä ole saatavilla päästökauppaan tai johdannaisiin perustuvia hintasignaaleja. Asiaan liittyvästä huomattavasta epävarmuudesta huolimatta joulukuun 2025 asiantuntija-arvioissa oletuksena on, että ETS2-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä päästöhinta on 46 euroa per hiilidioksiditonni, mikä perustuu Euroopan komission syksyn 2025 talousennusteessa käytettyyn oletukseen.^[13] Aiemmissa asiantuntija-arvioissa oletettiin, että ETS2-järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2027 EU-lainsäädännön mukaisesti, mutta sekä EU:n ympäristöneuvosto että Euroopan parlamentti ovat pitäneet parempana lykätä käyttöönottoa yhdellä vuodella. Niinpä joulukuun 2025 asiantuntija-arvioissa oletettu aloitusaika on tammikuu 2028.^[14]

Kuvio B

ETS2-päästökauppajärjestelmän vaikutus euroalueen kokonaisinflaatioon vuonna 2028: asiantuntija-arvioiden perusskenaario ja skenaarioanalyysi

(prosenttiyksikköinä)

Jotkin maat ovat jo asettaneet hiilipäästöille kansalliset hinnat ETS2-järjestelmään sisältyvillä toimialoilla, ja kuluttajahintoihin välittymisen nopeuden odotetaan vaihtelevan maittain, mikä aiheuttaa heterogeenisiä inflaatiovaikutuksia. Vaikutuksen odotetaan olevan yleisesti suurempi maissa, joissa ETS2-järjestelmän piiriin kuuluvilla toimialoilla ei ole käytössä hiilen hinnoittelujärjestelmää tai joissa odotuksena on jatkaa nykyisen kansallisen järjestelmän käyttöä ETS2-järjestelmän ohella. Vaikutuksia ei odoteta vuonna 2028 niissä maissa, joissa kansallinen hinta on korkeampi kuin ETS2-järjestelmän mukainen hintaoletus ja joissa kansallisen järjestelmän käytön odotetaan jatkuvan ETS2-järjestelmän sijasta. Vaikutuksen odotetaan olevan sitä vastoin negatiivinen vuonna 2028 maissa, joissa kansallisen järjestelmän mukainen hinta on korkeampi kuin ETS2-järjestelmän mukainen hintaoletus mutta joissa kansallinen järjestelmä se on tarkoitus korvata ETS2-järjestelmällä (eli hiilen hinta asiaankuuluvilla toimialoilla laskisi tosiasiallisesti ETS2-järjestelmän hintatasolle).^[15] Myös inflaatiovaikutus riippuu kuluttajahintoihin välittymisen nopeudesta. Liikennepolttoaineiden vaikutuksen odotetaan välittyvän nopeasti, mutta kaasun hinta mukautuu yleensä eri tahtiin eri maissa riippuen esimerkiksi toimitussopimusten keskimääräisestä kestosta.^[16]

ETS2-järjestelmän päästöhintoja koskevissa vaihtoehtoisissa skenaarioissa euroalueen inflaatioon kohdistuvien välittömien ETS2-vaikutusten uskottavaksi vaihteluväliksi on estimoitu 0,0–0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2028, missä on pyritty huomioimaan hintaoletukseen liittyvä epävarmuus (ks. kuvion B keltaiset palkit).^[17] Simuloituun vaihteluväliin sisältyvät oletukset ETS2-järjestelmän päästöoikeuksien hinnoista ovat 33 euroa ja 59 euroa per hiilidioksiditonni vuodelle 2028 (ks. myös alaviite 17). Tämän vaihteluvälin valintaperusteena oli oletus, että Euroopan komission viimeaikaiset ilmoitukset joidenkin ETS2-järjestelmän aloitukseen liittyvien epävarmuustekijöiden ja mahdollisen hintaheilahtelun lieventämisestä merkitsevät pienempää hyvin korkeiden hintojen riskiä alkuvuosina, vaikka jotkin aiemmat markkinatutkimukset viittasivatkin korkeampaan hintaan.^[18] Lisäksi skenaarioanalyysissa on yksinkertaisuuden vuoksi oletettu, että hiilen kansalliset hinnoittelujärjestelmät korvataan täysin ETS2-järjestelmällä. Käytännössä se merkitsee, että hiilen hinta asiaankuuluvilla toimialoilla voisi laskea ETS2-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä, jos kansallinen hinta on ETS2-järjestelmän hintaa korkeampi. Näin selittyy myös vaikutuksen vähäisyys 33 euron päästöhintaan perustuvassa skenaariossa, johon sisältyy negatiivinen vaikutus maissa, joissa hiilen kansallinen hinta vuonna 2027 on mainittua tasoa korkeampi.

Muita ETS2-järjestelmän vaikutukseen liittyviä epävarmuustekijöitä ovat siirtymä hiilen kansallisesta hinnoittelujärjestelmistä ETS2-järjestelmään, välittyminen kuluttajahintoihin ja mahdollisten kompensointitoimenpiteiden vaikutus. Maat voivat esimerkiksi käyttää ETS2-päästökaupoista syntyviä tuloja kompensointitoimenpiteisiin, mikä saattaa vaimentaa ETS2-järjestelmän inflaatiovaikutuksia, etenkin jos tuloja käytetään energiaverojen alentamiseen (esim. sähkön osalta). ETS2-päästökauppojen välittyminen hintoihin ei myöskään välttämättä noudata aiempaa kehitystä, johon perusskenaarion vaikutusarviointi perustuu. Se, miten ETS2-järjestelmä korvaa hiilen kansallisen hinnoittelujärjestelmän, voi vaihdella maittain. Lisäksi Euroopan komission syksyn 2025 talousennusteessa ETS2-järjestelmän odotetaan ajan mittaan suojaavan EU:n taloutta fossiilisten polttoaineiden hintasokeilta tarjoamalla kannustimia niiden käytön vähentämiseen. ETS2 on myös tärkeä EU:n ilmastotavoitteiden kulmakivi, joten sen käyttöönoton enempi viivästyminen saattaisi merkittävästi vaarantaa näiden tavoitteiden saavuttamisen.

Laajemmin tarkastellen tähän asti toteutetut ilmastotoimenpiteet vaikuttavat kokonaisuudessaan riittämättömiltä EU:n Fit for 55 ‑ilmastopaketissa vuodelle 2030 määritetyn päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Kun taloudellinen toimeliaisuus väheni koronaviruspandemian (covid-19) aikana, päästöt vähenivät jyrkästi ja alittivat EU:n vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästötavoitteen tason. Taannoisen energiakriisin aikana taas energiankäytön väheneminen sai aikaan vastaavan jyrkän laskun vuonna 2023 (ks. kuvion C kohta a). Lisäksi energiaintensiteetti on laskenut kaikissa euroalueen maissa 1990-luvun alkupuolelta lähtien, joskin maiden välillä on edelleen huomattavia eroja (ks. kuvion C kohta b). Näistä parannuksista huolimatta EU:n jäsenvaltioiden viimeisimmät päästöarviot osoittavat, että EU:n päästötavoitteet vuodelle 2030 ja siitä eteenpäin eivät jäävät saavuttamatta nykyisillä ilmastotoimenpiteillä.^[19] Lisätoimenpiteet ovat siis todennäköisesti tarpeen.

Kuvio C

Kasvihuonekaasupäästöt

a) EU:n kasvihuonekaasupäästöt ja päästötavoitteet

(miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia)

b) Euroalueen kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti suhteessa BKT:hen

(hiilidioksidiekvivalenttitonnia per BKT:n 1 000 euroa)

EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien lisätoimenpiteiden mahdollista vaikutusta arvioidaan New Area-Wide Model (NAWM-E) ‑mallilla.^[20] Nykyisillä toimenpiteillä oletetusti toteutuvien päästövähennysten ohella tarvitaan 13 prosentin lisävähennys vuoteen 2030 mennessä EU:n Fit for 55 ‑tavoitteen saavuttamiseksi.^[21] Skenaariot perustuvat OECD:n laskemaan hiilen efektiiviseen hintaan. Tarkasteltavia skenaarioita on kaksi: 1) Fit for 55 ‑hiiliveroskenaario, jossa vuoden 2030 päästövähennystavoite saavutetaan yksinomaan hiiliveron avulla ja 2) Fit for 55 ‑yhdistelmäskenaario, jossa tavoite saavutetaan hiiliveron ja muiden tekijöiden yhdistelmällä. Yhdistelmäskenaariossa saavutetaan myös puhtaan energian osuutta ja energian kulutusta koskevat toissijaiset tavoitteet. Niiden huomioimiseksi puhtaan energian kokonaistuottavuutta on lisätty arvioidulla 1,2 prosentilla.^[22]

EU:n vuoden 2030 päästötavoitteet saattavat merkitä ennakoitua nopeamman inflaation ja hitaamman kasvun riskejä, etenkin jos tavoitteeseen päästään pääasiassa hiilihinnoittelun kautta. Jos vuoden 2030 tavoitteeseen päästään yksinomaan hiiliverojen korotuksen kautta (ks. kuvion D siniset palkit), inflaatiovaikutus on enimmillään 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin perusskenaariossa vuodelle 2027 ja pysyy korkeana vuoteen 2030, kun taas BKT supistuu 2,5 % vuoteen 2030 mennessä. Korkeammat verot eivät kuitenkaan yksinään riitä Fit for 55 ‑paketin energian käyttöä ja puhdasta energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Fit for 55 ‑yhdistelmäskenaariossa (ks. kuvion D keltaiset palkit) YKHI-inflaatio nopeutuu suurimmillaan lähes 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin perusskenaariossa vuosina 2027 ja 2028, kun taas BKT supistuu 1 % vuoteen 2030 mennessä. Puhtaan energian suurempi tuottavuus kasvattaa puhtaan energian osuutta, ja suuremmat substituutiojoustot vähentävät energian kulutusta EU:n tavoitteiden mukaisesti. Puhtaan energian yleisesti suuremman energiatehokkuuden vuoksi hiilivero voidaan pitää alempana, mikä lieventää sekä BKT:n supistumista että inflaation nopeutumista.

Kuvio D

Ilmastoskenaarioiden vaikutus BKT:hen ja inflaatioon

BKT	Kokonaisinflaatio
(prosenttia)	(prosenttiyksikköä)

Malliin perustuvat ilmastoskenaariot viittaavat ennakoitua nopeamman inflaation ja ennakoitua hitaamman kasvun riskeihin, joiden vaikutukset riippuvat siitä, millaisia toteutetut siirtymätoimenpiteet ovat. On syytä huomata, että malliin ei ole eksplisiittisesti sisällytetty Fit for 55‑paketin sääntelyelementtejä eikä niiden taloudellisia vaikutuksia, joten tavoitteisiin saatetaan päästä yhdistelemällä erilaisia toimia, joita tämä analyysi ei kata ja joiden vaikutukset kasvuun ja inflaatioon voivat vaihdella. Mallin skenaarioissa ei myöskään täsmennetä tarvittavien hiiliverojen tyyppiä, sillä efektiivisten hiiliverojen korotukset skenaarioissa voisivat johtua korkeammasta päästöoikeuksien hinnoittelusta muillakin kuin EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyvillä toimialoilla (mukaan lukien korkeammat ETS2-järjestelmän hinnat).

5 Hinnat ja kustannukset

Kokonaisinflaation arvioidaan olevan 2,1 prosenttia vuonna 2025 ja hidastuvan 1,9 prosenttiin vuonna 2026 ja 1,8 prosenttiin vuonna 2027. Vuonna 2028 sen arvioidaan nopeutuvan 2 prosenttiin pääasiassa energiainflaation vuoksi (ks. kuvio 7). Kokonaisinflaation odotetaan olevan 2,1 % vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä ja hidastuvan sitten 1,9 prosenttiin vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ennen kaikkea energiaerästä johtuvan vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Keskimääräinen kokonaisinflaatio on hitaampi koko vuoden 2026, sillä energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu YKHI-inflaatio hidastuu, kun palvelujeninflaatio maltillistuu ja elintarvikeinflaatio pysyy hitaana. Vuonna 2027 kokonaisinflaation arvioidaan hidastuvan entisestään, kun energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation maltillistuminen jatkuu. Energiainflaation nopeutuminen nollatasolle pienentää osittain tätä vaikutusta. Elintarvikeinflaation arvioidaan pysyvän ennallaan. Kokonaisinflaation nopeutuminen 2,0 prosenttiin vuonna 2028 johtuu pääasiassa energiainflaation merkittävästä kiihtymisestä. Sen taustalla ovat vihreään siirtymään liittyvät finanssipoliittiset toimenpiteet ja erityisesti uuden ETS2-päästökauppajärjestelmän käyttöönotto, joka nopeuttaa kokonaisinflaatiota 0,2 prosenttiyksikköä (ks. kehikko 2). Jos päästökauppajärjestelmän vaikutusta ei oteta huomioon, kokonaisinflaatio pysyisi myös vuonna 2028 hieman tavoitetta hitaampana (1,9 %), koska energiainflaation kehitys (ilman ETS2-järjestelmän vaikutusta) pysyy pitkän aikavälin näkökulmasta hyvin hitaana.^[24] Energiahinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan asteittain ja pysyvän 2,0 prosentissa vuosina 2027 ja 2028. Sekä energian että elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation puolestaan odotetaan vakiintuvan 2,0 prosenttiin tai sen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.

Kuvio 7

Euroalueen YKHI-inflaatio

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 8

Euroalueen YKHI-inflaation tärkeimpien erien kehitys

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

Energiainflaation arvioidaan pysyvän vaimeana vuoden 2027 loppupuolelle saakka ja nopeutuvan huomattavasti vuonna 2028 ETS2-päästökauppajärjestelmän käyttöönoton myötä (ks. kuvion 9 kohta a). Energiainflaation jyrkkä hidastuminen vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä johtuu suurelta osin liikennepolttoaine-erään liittyvästä huomattavasta vertailuajankohdan vaikutuksesta. Lisäksi sähkön hintojen odotetaan laskevan Saksassa verkkomaksujen alenemisen myötä, minkä arvioidaan osaltaan vaikuttavan energiahintojen alenemiseen alkuvuonna 2026. Näiden vaikutusten hälvetessä energiainflaatio pysynee vaimeana melko vakaiden energian hintaoletusten mukaisesti (ks. kehikko 1). Energiainflaation tuntuva nopeutuminen 2,2 prosenttiin vuonna 2028 johtuu pääasiassa EU:n Fit for 55 ‑ilmastopaketin käyttöönotosta ja etenkin siihen sisältyvästä uudesta ETS2-päästökauppajärjestelmästä, joka koskee rakennusten lämmitystä ja liikennepolttoaineita. Sen arvioitu vaikutus energiainflaatioon on 1,9 prosenttiyksikköä vuonna 2028 (ks. kehikko 2).

Kuvio 9

YKHI-inflaation energia- ja elintarvike-erien kehitys

a) YKHI – energiaerä

(vuotuinen prosenttimuutos)

b) YKHI – elintarvike-erä

(vuotuinen prosenttimuutos)

Elintarvikeinflaation arvioidaan hidastuvan edelleen huomattavasti lyhyellä aikavälillä, kun raaka-aineiden hinnat laskevat ja säähän liittyvät tekijät väistyvät. Sen arvioidaan pysyvän maltillisena koko vuoden 2028 (ks. kuvion 9 kohta b). Vuonna 2025 elintarvikeinflaation odotetaan olevan kolmannella neljänneksellä 3,2 % ja hidastuvan viimeisellä neljänneksellä 2,5 prosenttiin. Tämä johtuu kaakaon ja kahvin ja tiettyjen muiden elintarvikeraaka-aineiden hintojen viimeaikaisesta laskusta ja kesällä esiintyneiden epäsuotuisten sääolojen vaikutuksen hälvenemisestä. Loppuvuonna 2026 jatkuvan hidastumisen taustalla ovat elintarvikeraaka-aineiden hintojen lasku euroalueella sekä vertailuajankohdan vaikutukset, jotka johtuvat vuoden 2025 puolivälin voimakkaasta hinnannoususta. Elintarvikeinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,4 % vuosina 2026–2027 ja hidastuvan sitten 2,2 prosenttiin vuonna 2028. Arviot ovat pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, sillä energian ja elintarvikkeiden raaka-aineiden hintakehityksen oletetaan olevan suotuisaa.

Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan 2,2 prosenttiin vuonna 2026 (2,4 % vuonna 2025) sekä vakaantuvan 2 prosenttiin tai sen tuntumaan arviointijakson myöhempinä vuosina (ks. kuvio 10), kun työvoimakustannuspaineiden vaikutus palveluinflaatioon vähenee. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan nopeutuvan 2,4 prosenttiin vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, pysyvän paikallaan vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ja hidastuvan 1,9 prosenttiin vuoden 2027 ensimmäiseen neljännekseen mennessä. Hidastumisen tärkeimmäksi taustatekijäksi arvioidaan aluksi työvoimakustannuspaineiden hellittämisen myötä hidastunut palveluhintojen nousu (ks. kuvio 11). Palveluerässä inflaation hidastumisen odotetaan pysähtyvän vuonna 2027 työvoimakustannusten kasvun vakautumisen myötä. Muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintainflaation odotetaan lähikuukausina pysyvän vaimeana euron vahvistumisen tukemana. Loppuvuoteen 2027 mennessä sen arvioidaan vähitellen lähenevän pitkän aikavälin keskiarvoaan (noin 1 %) ja pysyvän siinä arviointijakson loppuun asti, mikä nopeuttaa energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettua YKHI-inflaatiota hieman vuonna 2028.

Kuvio 10

Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kuvio 11

Muiden teollisuustuotteiden kuin energian ja palvelujen YKHI-inflaation kehitys

a) Muiden teollisuustuotteiden kuin energian inflaatio	b) Palveluinflaatio
(vuotuinen prosenttimuutos)	(vuotuinen prosenttimuutos)

EKP:n joulukuusta 2021 lähtien toteuttamien rahapoliittisten toimien odotetaan kaiken kaikkiaan vaimentavan inflaatiota huomattavasti, joskin vaikutus vähenee arviointijakson mittaan. Koska rahapolitiikan vaikutus inflaatioon ilmenee paljon pidemmällä viipeellä kuin sen vaikutus talouskasvuun, kireän rahapolitiikan jakson inflaatiovaikutuksen arvioidaan vielä ylittävän sitä seuranneen kevyemmän rahapolitiikan jakson vaikutuksen koko arviointijakson ajan.

Syyskuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden YKHI-kokonaisinflaatiota koskeva arvio on pidetty ennallaan vuodelle 2025. Vuodelle 2026 sitä on tarkistettu 0,2 prosenttiyksikköä ylöspäin ja vuodelle 2027 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin (ks. kuvio 12). Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu YKHI-inflaatioarvio vuodelle 2025 on pidetty ennallaan. Vuonna 2026 tämän inflaation arvioidaan kuitenkin olevan 0,3 prosenttiyksikön verran ennakoitua nopeampi ja vuonna 2027 puolestaan 0,1 prosenttiyksikköä hitaampi. Muuttumaton kokonaisinflaatioarvio vuodelle 2025 johtuu siitä, että inflaation pääeriä koskevat arviot ovat pysyneet jokseenkin samoina. Vuodelle 2026 arvioidun nopeamman inflaation taustalla ovat ennen kaikkea energian, palvelujen ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian odotettua vahvempi hinnannousu. Vuotta 2027 koskevaa arviota on tarkistettu alaspäin suurelta osin ETS2-päästökauppajärjestelmän käyttöönoton odotetun lykkääntymisen vuoksi. Tätä vaikutusta tosin pienentää osittain palveluinflaation vahvistuminen, kun työvoimakustannusten arvioidaan nousevan ennakoitua enemmän.

Kuvio 12

Inflaatioarvion tarkistukset syyskuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden

(prosenttiyksikköinä)

Nimellispalkkojen kasvun odotetaan hidastuvan entisestään vuonna 2026 ja pysyvän sitten paikoillaan arviointijakson loppuun saakka. Työntekijäkohtaisen palkansaajakorvauksen kasvu nopeutui vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä hieman yli 4 prosenttiin eli syyskuun asiantuntija-arvioissa odotettua enemmän. Kasvun arvioidaan maltillistuvan vuoden 2025 viimeiseltä neljännekseltä lähtien lähinnä palkkaliukuman vähäisemmän vaikutuksen vuoksi.^[25] Palkansaajakorvauksen kasvun odotetaan olevan keskimäärin 4,0 % vuonna 2025 mutta hidastuvan 3,2 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,9 prosenttiin vuonna 2027 (ks. kuvio 13). Vuonna 2028 kasvun arvioidaan nopeutuvan 3,0 prosenttiin, mikä johtuu palkkaliukuman hieman suuremmasta vaikutuksesta ja sosiaaliturvamaksujen korotuksista Saksassa. Sopimuspalkkojen kasvu sen sijaan hidastuu edelleen asteittain. Reaalipalkkojen kasvun arvioidaan hidastuvan entisestään ja lähestyvän vähitellen tuottavuuden kasvua arviointijakson jälkipuoliskolla. Syyskuun 2025 asiantuntija-arvioihin nähden palkansaajakorvauksen kasvuarviota on tarkistettu ylöspäin koko arviointijaksolla: vuoden 2025 osalta 0,6 prosenttiyksikköä, vuoden 2026 osalta 0,5 prosenttiyksikköä ja vuoden 2027 osalta 0,2 prosenttiyksikköä. Osasyynä on odotettua voimakkaampi palkkojen kasvu vuoden 2025 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Arvioissa on kuitenkin otettu huomioon myös uudet tiedot minimipalkkojen korotuksista sekä suuremmaksi odotettu minimipalkkojen vaikutus kokonaispalkkoihin syyskuun 2025 arvioihin verrattuna.

Kuvio 13

Palkkakehityksen näkymät

(vuotuinen prosenttimuutos)

Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan hidastuvan vuoden 2027 loppuun saakka palkkojen kasvun hidastumisen ja jossain määrin myös tuottavuuden kasvun vuoksi ja asettuvan sitten 2,1 prosenttiin vuonna 2028. Yksikkötyökustannusten kasvu nopeutui hieman vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä, ja sen odotetaan pysyvän yli 3 prosentissa alkuvuoteen 2026 saakka. Työntekijää kohden lasketun palkansaajakorvauksen kasvun vaimenemisen odotetaan hidastavan yksikkötyökustannusten kasvua vuonna 2026. Keskimäärin yksikkötyökustannusten kasvun odotetaan olevan 3,3 % vuonna 2025, hidastuvan 2,6 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2027 sekä nopeutuvan vuoden 2028 aikana 2,1 prosenttiin eli hieman pitkän aikavälin keskiarvonsa yläpuolelle. Yksikkötyökustannusten kasvu arviointijakson kunakin vuonna on nyt arvioitu nopeammaksi kuin syyskuun 2025 asiantuntija-arvioissa, sillä palkkojen kasvu on nopeutunut, vaikka tuottavuus onkin hieman kohentunut.

BKT-deflaattorin kasvulla mitattujen kotimaisten hintapaineiden odotetaan vähenevän vuonna 2026 yksikkötyökustannusten kasvun hidastumisen myötä ja vakaantuvan hieman yli 2,0 prosenttiin (ks. kuvio 14). Vaikka BKT-deflaattorin kasvuvauhti vaihteli jonkin verran vuonna 2025 yksikkövoittojen heilahtelun vuoksi, sen vuotuisen kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuoden 2025 keskimäärin 2,4 prosentista 2,2 prosenttiin vuonna 2026 ja vakaantuvan sitten 2,1 prosenttiin eli hieman pitkän aikavälin keskiarvonsa yläpuolelle vuosina 2027 ja 2028. Kun yksikkötyökustannusten kasvu maltillistuu, yksikkövoittojen kasvun odotetaan nopeutuvan asteittain arviointijakson mittaan. Taustatekijöitä ovat jatkuva talouden elpyminen, aluksi vaimeana pysyvä vientihintojen kasvu, tuottavuuden kasvun vahvistuminen ja ETS2-järjestelmän tilastokäsittelyyn liittyvä tilapäinen, nyt vuoteen 2028 lykkääntynyt kirjanpidollinen tekijä.^[26] BKT-deflaattorin kasvu kunakin arviointijaksoon sisältyvänä vuotena on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikön verran nopeammaksi kuin syyskuun 2025 asiantuntija-arvioissa.

Kuvio 14

Euroalueen sisäiset hintapaineet

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Tuontihintojen muutosten arvioidaan pysyvän hieman negatiivisina vuoden 2026 alkuun asti. Sen jälkeen tuontihintainflaation odotetaan nopeutuvan, kun sitä hillitsevä euron aiemman vahvistumisen vaikutus hiipuu. Tuonnin deflaattorin vuotuisen kasvun arvioidaan nopeutuvan ‑0,1 prosentista vuonna 2025 ensin 0,7 prosenttiin vuonna 2026 ja sitten vahvemmin 1,7 prosenttiin vuonna 2027 ja 1,8 prosenttiin vuonna 2028. Syyskuun asiantuntija-arvioihin nähden hitaammaksi arvioidun tuontihintainflaation taustalla ovat myös viimeaikaiset talousluvut sekä energiaraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen pienemmät hintaoletukset. Arvion pieni tarkistus ylöspäin vuodelle 2026 johtuu euron hieman heikommasta valuuttakurssista arviointijaksolla (ks. kehikko 1). Vuotta 2027 koskeva tuonnin deflaattorin arvio on sen sijaan ennallaan.

6 Herkkyysanalyysit

6.1 Energiahintojen vaihtoehtoiset kehitysurat

Energiaraaka-aineiden hintojen vaihtoehtoisten kehitysurien perusteella inflaation kiihtymisen ja hidastumisen riskit ovat yhtäläiset. Asiantuntija-arviot perustuvat kehikossa 1 esitettyihin teknisiin oletuksiin. Herkkyysanalyysissa puolestaan öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat on johdettu optioiden osoittamien riskineutraalien todennäköisyysjakaumien ylä- ja alakvartiileista.^[27] Jakaumien perusteella öljyn hintoihin kohdistuvat riskit ovat yleisesti tasapainossa. Kaasun hintajakaumassa teknisiin oletuksiin liittyy hienoisen hinnannousun riskejä (ks. kuvio 15). Herkkyysanalyysissa tarkastellaan myös sekä öljyn että kaasun vakiohintaoletusta. Molemmissa tapauksissa lasketaan synteettinen energiahintaindeksi (öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoisten kehitysurien painotettu keskiarvo), ja vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän käyttämillä makrotalousmalleilla. Näillä malleilla saatujen tulosten keskiarvot esitetään taulukossa 6.

Kuvio 15

Energian hintaoletusten vaihtoehtoiset kehitysurat

a) Öljyn hintaoletus

(Yhdysvaltain dollaria / barreli)

b) Kaasun hintaoletus

(EUR/MWh)

6.2 Valuuttakurssien vaihtoehtoiset kehitysurat

Valuuttakurssin markkinapohjaiset jakaumat viittaavat euron kurssin vahvistumiseen edelleen, mikä merkitsee, että talouskasvuun ja inflaatioon kohdistuu odotettua hitaamman kehityksen riskejä. Asiantuntija-arvioiden perusskenaarion teknisissä oletuksissa valuuttakurssien kehitys on vakioitu koko arviointijakson ajaksi. Kaksi vaihtoehtoista valuuttakurssikehitystä, jotka on johdettu 26.11.2025 päivättyjen Yhdysvaltain dollarin ja euron välisten valuuttakurssioptioiden riskineutraalin todennäköisyysjakauman ala- ja yläkvartiileista, viittaavat euron kurssin lievään vahvistumiseen (ks. kuvio 16). Vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntijoiden käyttämillä makrotalousmalleilla. Taulukosta 7 käy ilmi eri malleilla saatujen tulosten keskimääräinen vaikutus kokonaistuotannon kasvuun ja inflaatioon.

Kuvio 16

Yhdysvaltain dollarin ja euron välisen valuuttakurssin vaihtoehtoiset kehitysurat