Kysyttyä digitaalisesta eurosta

Päivitetty 5.3.2026

Digitaalisen euron tarkoitus ja hyödyt

• Miksi digitaalista euroa tarvitaan?
• Miten digitaalinen euro voisi vahvistaa EU:n strategista autonomiaa?
• Miksi ihmiset haluaisivat käyttää digitaalista euroa?
• Korvaisiko digitaalinen euro käteisrahan?
• Mitä etua digitaalinen euro tarjoaisi kauppiaille?
• Mitä etua digitaalinen euro tarjoaisi maksupalveluntarjoajille?

Käyttö ja toimivuus

• Miten digitaalinen euro toimisi käytännössä?
• Kuka digitaalista euroa voisi käyttää?
• Miten digitaalisen euron yksityisyys varmistettaisiin?
• Miten EKP varmistaisi, että digitaalinen euro on osallistava ja saavutettava kaikille?
• Miten EKP varmistaisi, että digitaalinen euro toimisi yhtenäisesti koko euroalueella?
• Olisiko digitaalinen euro eurojärjestelmän vaihtoehtoinen valuutta?
• Miten digitaalinen euro ja pikamaksut toimisivat yhdessä?
• Miten digitaalinen euro toimisi teknisesti? Perustuisiko se lohkoketjuun tai muuhun hajautetun tilikirjan teknologiaan?

Edistyminen ja sidosryhmät

• Missä vaiheessa digitaalinen euro on tällä hetkellä?
• Mikä on digitaalisen euron pilotti?
• Ketkä osallistuvat digitaalisen euron hankkeeseen?
• Miten EU:n lainsäätäjät osallistuvat prosessiin?
• Miten digitaalisen euron sääntökirjaa laaditaan?

Vaikutus ja muita näkökohtia

• Olisiko digitaalinen euro ohjelmoitavaa rahaa?
• Pitäisikö digitaalisen euron käytöstä maksaa?
• Mikä on digitaalisen euron suhde maksamisen muihin yleiseurooppalaisiin hankkeisiin?
• Saisivatko maksupalveluntarjoajat korvausta digitaalisen euron jakelusta?
• Vaarantaisiko digitaalinen euro rahoitusvakauden heikentämällä pankkien roolia rahoituksenvälittäjinä?
• Lisäisikö digitaalisen euron käyttöönotto kyberhyökkäysten riskiä Euroopassa?
• Miten digitaalinen euro poikkeaisi stablecoin-valuutoista ja kryptovaroista?
• Paljonko digitaalisen euron hanke maksaisi eurojärjestelmälle?

1. Miksi digitaalista euroa tarvitaan?

Digitaalinen maksaminen on hyvää vauhtia yleistymässä. Käteisen käyttö vähenee, ja siirtyminen verkko-ostamiseen etenee kiihtyvällä tahdilla. Digitaalinen euro olisi käteisrahan digitaalinen vastine. Se tarjoaisi kuluttajien käyttöön sähköisen keskuspankkirahan, joka täydentäisi käteistä.

Digitaalinen euro olisi koko euroalueella hyväksytty digitaalinen maksuväline, jollaista ei tällä hetkellä ole käytössä. Sillä voisi maksaa niin kaupan kassalla, verkossa kuin yksityishenkilöiden välilläkin. Käteisen tavoin digitaalinen euro olisi laillinen maksuväline, jota kaikki voisivat käyttää maksujen suorittamiseen ja vastaanottamiseen.

Lisäksi digitaalinen euro tehostaisi euroalueen maksuekosysteemiä, edistäisi innovaatioita ja parantaisi maksujärjestelmän kykyä selviytyä kyberhyökkäyksistä ja teknisistä häiriöistä. Näin se vahvistaisi euroalueen rahajärjestelmän suvereniteettia.

Lisätietoa: Miksi digitaalista euroa tarvitaan?

2. Miten digitaalinen euro voisi vahvistaa EU:n strategista autonomiaa?

Digitaalinen euro tarjoaisi yleiseurooppalaisen maksuratkaisun, joka olisi käytettävissä koko euroalueella. Se olisi EU:n omassa hallinnassa, ja sen toiminnasta vastaisivat eurooppalaiset palveluntarjoajat.

Digitaalinen maksaminen euroalueella on yhä hajanaista, ja siinä on sekä maa- että käyttötapauskohtaisia eroja. Yli puolessa euroalueen maista ei ole käytössä kansallisia digitaalisia maksuratkaisuja myymälöissä maksamiseen, ja olemassa olevat ratkaisut ovat pääosin käytettävissä vain kansallisilla markkinoilla ja tietyissä käyttötapauksissa. Niinpä kuluttajien on turvauduttava muutamaan EU:n ulkopuoliseen yritykseen, jotka ovat määräävässä asemassa markkinoilla. Digitaalinen euro voisi auttaa vähentämään riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maksupalveluyrityksistä ja tarjota ihmisille mahdollisuuden valita eurooppalaisia ratkaisuja.

Digitaalinen euro perustuu avoimiin standardeihin ja tarjoaa digitaalisille maksuille julkisen infrastruktuurin, joten palveluntarjoajat voisivat helposti laajentaa ratkaisujaan yleiseurooppalaiselle tasolle. Näin lisättäisiin eurooppalaisten ratkaisujen kilpailukykyä ja innovatiivisuutta.

Digitaalisen euron kautta EU voisi saada innovaatiot edistämään yhteistä etua ja nousta digitaalisen rahoituksen edelläkävijäksi maailmalla.

3. Miksi ihmiset haluaisivat käyttää digitaalista euroa?

Digitaalinen euro olisi maksuratkaisu, jota voisi käyttää euroalueella kaikissa tilanteissa – milloin ja missä vain. Se olisi digiajan vaihtoehto käteiselle. Se olisi yleisesti hyväksytty digitaalinen maksuväline, jolla kuluttajat voisivat maksaa kaupoissa ja verkossa ja siirtää rahaa toisilleen ilman lisäkuluja. Se olisi julkisen sektorin tarjoama digitaalinen maksuväline, jota voisi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä.

Digitaalinen euro suunniteltaisiin niin, että se olisi erittäin turvallinen ja tarjoaisi mahdollisimman tehokkaan yksityisyydensuojan. Näin se vastaisi Euroopan unionin lainsäädännön – eli maailman tiukimpien turvallisuus- ja tietosuojastandardien – vaatimuksia.

Eurojärjestelmä ei tunnistaisi käyttäjiä maksutietojen perusteella. Ilman verkkoa suoritettavissa maksuissa henkilötiedot olisivat vain maksajan ja saajan tiedossa.

Digitaalinen euro olisi turvallinen maksuväline, ja julkisena hyödykkeenä se olisi kaikkien kuluttajien käytettävissä riippumatta asuinpaikasta ja digi- tai taloustaitojen tasosta. Sitä voisivat käyttää myös vammaiset ihmiset ja henkilöt, joilla ei ole pankkitiliä. Näin se vahvistaisi ihmisten taloudellista osallisuutta.

Euroopan komissio on tehnyt digitaalista euroa koskevan asetusehdotuksen. Asetuksen mukaan kaikki kaupat, jotka hyväksyvät digitaalisia maksuja, velvoitettaisiin ottamaan digitaalisia euroja vastaan, ja pankit velvoitettaisiin jakelemaan niitä asiakkailleen. Näin varmistettaisiin, että digitaalinen euro olisi käytettävissä ja saavutettavissa koko euroalueella.

4. Korvaisiko digitaalinen euro käteisrahan?

Ei. Digitaalinen euro ei korvaisi käteisrahaa, vaan täydentäisi sitä. Digitaalisen maksamisen suosio on kasvussa, ja digitaalinen euro olisi turvallinen ja nopea maksutapa käteisen ohessa. Käteinen olisi edelleen laillinen maksuväline. Digitaalisen euron lisäksi euroalueella voisi siis edelleen maksaa käteisellä ja samoilla yritysten tarjoamilla sähköisillä maksuvälineillä kuin nytkin.

Meneillään olevassa euroseteliuudistuksessa parannetaan myös setelien turvatekijöitä. Tämä osoittaa, että EKP on sitoutunut edistämään käteismaksamista tulevaisuudessakin. EKP suhtautuu myönteisesti Euroopan komission yhtenäisvaluuttapakettiin, jossa säilytetään vapaus valita maksutavaksi käteinen tai digitaalinen euro keskuspankkirahalla maksettaessa.

Tutustu eurojärjestelmän käteisstrategiaan ja eurosetelien uudistamisen vaiheisiin EKP:n verkkosivuilla.

5. Mitä etua digitaalinen euro tarjoaisi kauppiaille?

Digitaalinen euro olisi yleiseurooppalainen maksuratkaisu, jonka avulla kauppiaat voisivat tarjota saumattoman ja yhtenäisen maksukokemuksen asiakkailleen koko Euroopassa. Eurooppalainen digitaalisen maksamisen vaihtoehto vähentäisi riippuvuutta muista kuin eurooppalaisista maksuratkaisuista. Kauppiaat olisivat vahvemmassa asemassa neuvotellessaan ehdoista maksupalveluntarjoajien kanssa, mikä vähentäisi niiden omia kustannuksia.

EKP kehittää digitaalista euroa tiiviissä yhteistyössä kauppiaiden ja niiden edustajien kanssa. Digitaalisen euron suunnittelussa huomioidaan kauppiaiden tärkeinä pitämät asiat, kuten saumaton liitettävyys nykyisiin kassajärjestelmiin, helppokäyttöisyys ja maksujärjestelmien häiriönsietokyky. Digitaalisella eurolla maksettaessa kauppias myös saisi maksut välittömästi ilman lisäkuluja, myös ilman internetyhteyttä suoritettavissa maksuissa.

Lue lisää, miten EKP ja kauppiaat tekevät yhteistyötä digitaalisen euron sovittamiseksi maksuekosysteemiin, ja tutustu pienkauppiaita koskevaan käyttäjätutkimukseen.

6. Mitä etua digitaalinen euro tarjoaisi maksupalveluntarjoajille?

Pankeilla ja muilla viranomaisten valvomilla maksupalveluntarjoajilla olisi keskeinen rooli digitaalisen euron jakelussa. Ne toimisivat yksityishenkilöiden, kauppiaiden ja yritysten pääasiallisina neuvontapisteinä kaikissa digitaaliseen euroon liittyvissä kysymyksissä ja toteuttaisivat kaikki loppukäyttäjille tarkoitetut palvelut.

Digitaalinen euro voisi myös tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia maksupalveluntarjoajille, joiden palvelut laajenisivat välittömästi koko euroalueelle.

EKP:n innovaatioalusta osoitti, että digitaalisella eurolla voi olla mahdollista yhtenäistää eurooppalaisia maksumarkkinoita, luoda uusia liiketoimintamalleja yhdenmukaistettujen standardien ansiosta ja tukea tulevaa teknistä kehitystä. EKP huomioi innovaatioalustalta saadut havainnot digitaalisen euron jatkokehityksessä.

Digitaalinen euro tarjoaisi siis alustan, jolla maksupalveluntarjoajat voisivat kehittää asiakkaille lisäarvopalveluita (kuten ehdollisia maksuja tai kanta-asiakasohjelmia).

Digitaalista euroa koskevan Euroopan komission tämänhetkisen asetusehdotuksen mukainen kustannusten korvausmalli tarjoaisi lisäksi maksupalveluntarjoajille yhtä hyvät taloudelliset kannustimet kuin muutkin digitaaliset maksuvälineet.

Tutustu EKP:n ja maksupalveluntarjoajien väliseen yhteistyöhön lukemalla selvitys digitaalisen euron sopivuudesta maksuekosysteemiin.

7. Miten digitaalinen euro toimisi käytännössä?

Digitaalisella eurolla voisi maksaa turvallisesti sekä kaupan kassalla että verkossa ja henkilöltä toiselle. Nopea ja turvallinen maksaminen onnistuisi kaikissa euroalueen maissa riippumatta siitä, mitä maksupalveluntarjoajaa käyttää.

Digitaalisen euron käyttöä varten pitäisi ensiksi perustaa sähköinen lompakko pankin, postitoimiston tai muun maksupalveluntarjoajan kautta.

Lompakkoon voisi laittaa rahaa joko tilisiirtona siihen liitetyltä pankkitililtä tai käteistalletuksena, minkä jälkeen lompakossa olevia digitaalisia euroja voisi käyttää maksamiseen esimerkiksi puhelimella tai älykortilla.

Maksaminen digitaalisella eurolla olisi aina turvallista ja nopeaa niin myymälässä, verkossa kuin henkilöiden välillä.

Digitaalista euroa voisi käyttää joko verkkoyhteydellä tai ilman eli silloinkin, kun yhteys on heikko tai kokonaan poikki. Ilman verkkoa suoritettavissa maksuissa henkilötiedot olisivat vain maksajan ja saajan tiedossa. Yksityisyyden suoja olisi siis yhtä hyvä kuin käteismaksussa.

Lisätietoa: Digitaalinen euro käytännössä

8. Kuka digitaalista euroa voisi käyttää?

Digitaalista euroa koskevan Euroopan komission asetusehdotuksen mukaan digitaalista euroa voisivat käyttää kaikki yksityishenkilöt, yritykset ja julkisyhteisöt, joiden vakinainen tai tilapäinen kotipaikka on euroalueeseen kuuluvassa EU:n jäsenmaassa.

Digitaalista euroa voisivat käyttää mahdollisesti myös euroalueella lomalla tai työmatkalla olevat henkilöt.

Yksityishenkilöt, yritykset ja julkisyhteisöt, joiden kotipaikka on euroalueen ulkopuolella, voisivat käyttää digitaalista euroa avaamalla sitä varten erillisen tilin tällaisen palvelun tarjoavassa yrityksessä. Yrityksen koti- tai toimipaikan on oltava Euroopan talousalueen jäsenmaassa tai sellaisessa EU:n ulkopuolisessa maassa, jonka kanssa EU olisi tehnyt sopimuksen. Euroalueen tai EU:n ulkopuolella toimivat yritykset voisivat tulla kyseeseen myös, jos maan keskuspankki on sopinut Euroopan keskuspankin kanssa tarvittavista järjestelyistä.

9. Miten digitaalisen euron yksityisyys varmistettaisiin?

Yksityisyys on yksi tärkeimmistä digitaalisen euron ominaisuuksista.

Digitaalisen euron käyttö ilman verkkoyhteyttä tarjoaisi käteisen kaltaisen yksityisyyden sekä henkilöiden välisiin rahalähetyksiin että maksamiseen myymälöissä. Ilman verkkoa suoritettavissa maksuissa henkilötiedot olisivat vain maksajan ja saajan tiedossa. Jakelusta vastaava maksupalveluntarjoaja tekisi rahanpesun torjuntaan liittyvät tarkastukset tilille ja tililtä siirtämisen yhteydessä, samaan tapaan kuin käteistä nostettaessa ja talletettaessa.

Verkkomaksujen yhteydessä eurojärjestelmä ei tunnistaisi maksun suorittajaa tai vastaanottajaa, jotta henkilötiedot pysyvät suojassa. Sen sijaan maksupalveluntarjoaja pystyisi tunnistamaan digitaalisen euron käyttäjät rahanpesun torjuntasäännösten noudattamiseksi.

Eurojärjestelmä ei siis pystyisi suoraan yhdistämään henkilötietoja ja maksutietoja sen enempää verkon kautta kuin ilman verkkoyhteyttä suoritettavissa maksuissa.

Digitaalista euroa säänneltäisiin EU:n asetuksilla, joiden tarkoituksena on yhteensovittaa maksamisen yksityisyys ja turvallisuus. Näin digitaalinen euro suojataan tehokkaasti laittomalta toiminnalta yksityisyydestä tinkimättä.

Lue lisää digitaalisesta eurosta ja yksityisyydestä.

10. Miten EKP varmistaisi, että digitaalinen euro on osallistava ja saavutettava kaikille?

Digitaalinen euro olisi setelien ja kolikoiden kaltainen julkinen hyödyke – mutta digitaalisessa muodossa. Digitaalisen euron ja siihen liittyvän sovelluksen suunnittelussa EKP:n kantavana periaatteena on varmistaa, että käyttäjät voivat suorittaa maksuja kaikissa olosuhteissa. Digitaalisen euron sovellus olisi eurooppalaisen saavutettavuusdirektiivin mukainen. Keskiössä olisi kognitiivinen saavutettavuus, jolla varmistettaisiin, että kaikki voivat nopeasti oppia käyttämään sovellusta.

Digitaalisen euron suunnittelu perustuu käyttäjätutkimukseen sekä kansalais- ja kuluttajajärjestöjen kanssa käytävään keskusteluun, ja siinä huomioidaan haavoittuvien käyttäjäryhmien tarpeet. Järjestöjen mukaan erityisen tärkeää on yleisesti saavutettava ratkaisu, käytön helppotajuisuus ja henkilökohtainen tuki. Digitaalisen euron peruspalveluita voisivat käyttää vapaasti myös henkilöt, joilla ei ole pankkitiliä. Näin voitaisiin säästää digitaaliselta syrjäytymiseltä myös ne, joilla ei ole vakituista osoitetta tai jotka ovat kansainvälisen suojelun piirissä.

Digitaalista euroa koskevan Euroopan komission asetusehdotuksen mukaan digitaalisten eurojen jakelusta vastaavien pankkien olisi tarjottava digitaalisella eurolla maksamisen peruspalvelut veloituksetta asiakkaiden niin pyytäessä.

Digitaalisen euron suunnittelussa otettaisiin huomioon kaikkien ihmisryhmien tarpeet: ketään ei jätettäisi ulkopuolelle.

11. Miten EKP varmistaisi, että digitaalinen euro toimisi yhtenäisesti koko euroalueella?

Digitaalisen euron jakelusta vastaisivat viranomaisten valvomat maksupalveluntarjoajat, esimerkiksi euroalueen pankit. Jotta digitaalinen euro toimisi yhtenäisesti koko euroalueella, eurojärjestelmä laatii digitaalisen euron skeemalle yhteisen sääntökirjan yhteistyössä markkinaosapuolten kanssa. Siinä määritetään yhtenäiset säännöt, standardit ja menettelyt, joilla digitaalisen euron palvelut toteutetaan koko euroalueella. Näin maksukokemus olisi samanlainen kaikille käyttäjille maasta tai maksupalveluntarjoajasta riippumatta – aivan kuten käteismaksuissa.

12. Olisiko digitaalinen euro eurojärjestelmän vaihtoehtoinen valuutta?

Ei. Setelit ja kolikotkaan eivät ole vaihtoehtoisia valuuttoja, vaan saman valuutan eri muotoja. Digitaalinen eurokin olisi vain yksi tapa käyttää euroja maksamiseen. Digitaalinen euro palvelisi niitä ihmisiä ja yrityksiä, jotka haluavat hoitaa maksunsa digitaalisesti.

Tutustu euroalueen kuluttajien maksutapatutkimukseen (SPACE).

13. Miten digitaalinen euro ja pikamaksut toimisivat yhdessä?

Kun kuluttajat maksavat nykyään kaupoissa muuten kuin käteisellä, kaupat eivät saa maksua välittömästi. Digitaalinen euro toisi tähän muutoksen, sillä kaikki sillä suoritetut maksut olisivat pikamaksuja.

Koska digitaaliselle eurolle laaditaan yhtenäiset säännöt, standardit ja menettelyt, pikamaksuratkaisuja voitaisiin kehittää edelleen siten, että ne kattaisivat kaikki euroalueen maat. Se vähentäisi riippuvuutta niistä muutamasta EU:n ulkopuolisesta yrityksestä, joilla on tällä hetkellä määräävä markkina-asema maksamisen toimialalla.

14. Miten digitaalinen euro toimisi teknisesti? Perustuisiko se lohkoketjuun tai muuhun hajautetun tilikirjan teknologiaan?

Digitaalinen euro toimisi keskitetyssä selvitysjärjestelmässä, ja eurojärjestelmä kirjaisi ja todentaisi kaikki selvitystapahtumat ja omistukset. Koska digitaalinen euro on suoraan eurojärjestelmän vastuulla, ihmisten digitaalisissa eurolompakoissa olevien varojen täytyy olla turvassa. Näin luottamus sekä euroon että eurojärjestelmään säilyy.

Digitaalinen euro ei perustu hajautetun tilikirjan teknologiaan mutta hyödyntää sen keskeisiä rakenneperiaatteita. Niiden avulla voidaan lisätä häiriönsietokykyä ja tehokkuutta sekä parantaa järjestelmän yleistä suorituskykyä ja luotettavuutta.

Digitaalisen euron häiriönkestävä tekninen arkkitehtuuri perustuisi vakiintuneisiin standardeihin. Monialueinen kokoonpano, jossa kullakin alueella on useita palvelimia, on huomattavasti tavanomaisia varmennusmalleja vakaampi ja varmistaa palveluiden jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa.

15. Missä vaiheessa digitaalinen euro on tällä hetkellä?

Digitaalisen euron hanke etenee. Valmisteluvaihe alkoi marraskuussa 2023 ja päättyi lokakuussa 2025. Sen aikana keskityttiin tekniseen kehitystyöhön ja kerättiin tietoa kokeilujen kautta. Työ perustui aiemman tutkimusvaiheen aikana määritettyihin suunnitteluratkaisuihin ja teknisiin vaatimuksiin.

Tutkimus- ja valmisteluvaiheiden jälkeen eurojärjestelmä jatkaa nyt teknistä työtä, syventää vuoropuhelua markkinatoimijoiden kanssa ja tukee edelleen lainsäädäntöprosessia. Tavoitteena on, että eurojärjestelmä on valmis digitaalisen euron mahdolliselle ensimmäiselle liikkeeseenlaskulle vuoden 2029 aikana. Tämä edellyttää, että asetus digitaalisen euron käyttöönotosta hyväksytään vuoden 2026 aikana.

16. Mikä on digitaalisen euron pilotti?

Digitaalisen euron pilotti on eurojärjestelmän hanke, jossa arvioidaan digitaalisen euron käytännön toimivuutta. Hankkeen osapuolet käyttävät digitaalisen euron beetaversiota todellisissa tilanteissa teknisten toimintojen, operatiivisten prosessien ja käyttäjäkokemuksen validoimiseksi. Pilottihanke kestää 12 kuukautta, ja sen on tarkoitus alkaa vuoden 2027 jälkipuoliskolla.

Pilottivaiheen aikana hankkeeseen osallistuvien eurojärjestelmän keskuspankkien työntekijät suorittavat digitaalisen euron beetaversiolla päivittäisiä maksuja. He voivat esimerkiksi lähettää rahaa toisilleen (sekä sähköisesti että ilman verkkoyhteyttä) ja suorittaa maksuja esimerkiksi kahviloissa, ravintoloissa ja verkkokaupoissa, jotka ovat yhteydessä EKP:hen ja kansallisiin keskuspankkeihin. Digitaalisen euron beetaversiota käytetään ainoastaan pilottihankkeessa, jonka aikana sen on tarkoitus toimia samalla tavoin kuin mahdollinen digitaalinen euro tulevaisuudessa.

Eurojärjestelmä valitsee pilottiin osallistuvat pankit ja muut maksupalveluntarjoajat, jotka tarjoavat pilottivaiheen maksuihin tarvittavat tukipalvelut.

Pilottihankkeesta saatuja kokemuksia käytetään meneillään olevan valmistelutyön tukena ja hyödynnetään digitaalista euroa koskevissa tulevissa päätöksissä. Näin voidaan varmistaa, että jos digitaalinen euro otetaan käyttöön, se vastaa kaikkien eurooppalaisten tarpeita.

Lue lisää digitaalisen euron pilotista.

17. Ketkä osallistuvat digitaalisen euron hankkeeseen?

Eurojärjestelmän eli EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien on huolehdittava siitä, että digitaalinen euro vastaa käyttäjien tarpeita. Siksi eurojärjestelmä pitää säännöllisesti yhteyttä päättäjiin, lainsäätäjiin, markkinatoimijoihin, kansalaisjärjestöihin sekä suuren yleisön edustajiin, jotka viime kädessä olisivat digitaalisen euron käyttäjiä.

Keskustelua pidetään yllä esimerkiksi Euro Retail Payments Board ‑foorumilla, joka on eurooppalaisten vähittäismaksumarkkinoiden sidosryhmien yhteistyöfoorumi, sekä sääntökirjaa laativassa Rulebook Development Group ‑työryhmässä, johon kuuluu rahoitus- ja maksualan johtavia asiantuntijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta (ks. kysymys 18).

EKP pitää säännöllisesti yhteyttä myös

• yksityisyrityksiin, jotka antavat palautetta digitaalisen euron teknisistä näkökohdista markkinaosaamisensa ja ‑asiantuntemuksensa pohjalta ja digitaalisen euron innovaatioalustalla toteutetun testauksen perusteella;
• EU:n kansalaisjärjestöihin järjestämällä seminaareja niiden näkemysten huomioimiseksi ja avoimen vuoropuhelun edistämiseksi ja
• mahdollisiin loppukäyttäjiin tutkimusten, haastattelujen ja fokusryhmien kautta käyttäjien tarpeiden ja mieltymysten ymmärtämiseksi.

EKP osallistuu säännöllisesti euroryhmän kokouksiin, joissa se tapaa euroalueen maiden talous- ja valtiovarainministereitä. Se vierailee myös tasaisin väliajoin Euroopan parlamentissa esittelemässä hankkeen etenemistä talous- ja raha-asioiden valiokunnalle.

Lue lisää hankkeen hallinnasta ja sidosryhmien osallistumisesta

18. Miten EU:n lainsäätäjät osallistuvat prosessiin?

Euroopan komissio julkaisi 28.6.2023 ehdotuksensa yhtenäisvaluuttapaketiksi, jolla on tarkoitus turvata käteisrahan käyttö koko euroalueella ja luoda puitteet digitaalisen euron mahdolliselle liikkeeseenlaskulle. EKP pitää myönteisenä, että digitaalista euroa koskevaan asetusehdotukseen on liitetty myös ehdotus käteisen roolin vahvistamisesta, sillä digitaalinen euro olisi käteisen tavoin laillinen maksuväline ja keskuspankkirahan muoto. Asetuksella on tarkoitus varmistaa, että digitaalinen euro tarjoaisi yksityishenkilöille ja yrityksille mahdollisuuden käyttää koko euroalueella yleisesti hyväksyttyä, edullista ja turvallista digitaalista maksuvälinettä, joka kestää ulkoisia häiriöitä.

EKP antaa lainsäädäntöprosessin aikana tarvittaessa tukea ja tietoa esimerkiksi teknisistä kysymyksistä. Eurojärjestelmä ottaa suunnittelussa huomioon tarvittavat muutokset, joita saattaa tulla esiin lainsäädäntökäsittelyn aikana.

EKP:n neuvosto tekee lopullisen päätöksen digitaalisen euron liikkeeseenlaskusta vasta, kun asetus digitaalisen euron käyttöönotosta on hyväksytty.

19. Miten digitaalisen euron sääntökirjaa laaditaan?

Yhteistä sääntökirjaa laaditaan parhaillaan eurojärjestelmän erityistyöryhmässä (Rulebook Development Group), joka tekee tiiviisti yhteistyötä Euroopan vähittäismaksumarkkinoiden edustajien kanssa.

Työryhmään kuuluu Euroopan vähittäismaksumarkkinoiden toimialayhdistysten edustajia sekä tarjonta- että kysyntäpuolelta. Työryhmä laatii sääntöjä EKP:n neuvoston jo hyväksymien ratkaisujen pohjalta.

Työryhmässä on myös alaryhmiä, jotka keskittyvät erityisasiantuntemusta vaativiin osioihin.

Kesäkuussa 2025 työryhmälle toimitettiin sääntökirjan tarkistettu väliaikainen luonnos markkinoiden kuulemista varten. Sääntökirjaluonnoksessa voidaan huomioida joustavasti muutokset, joita lopullinen asetus digitaalisen euron käyttöönotosta mahdollisesti aiheuttaa hyväksymisensä jälkeen.

Lue lisää digitaalisen euron skeeman sääntökirjasta

20. Olisiko digitaalinen euro ohjelmoitavaa rahaa?

Ohjelmoitava raha tarkoittaa digitaalista rahaa, jota käytetään ennalta määritettyyn tarkoitukseen. Yksi esimerkki siitä on arvoseteli, jolla voidaan maksaa vain tietyissä liikkeissä tai tiettynä aikana tai jolla vain tietty henkilö voi maksaa.

Digitaalista euroa koskevan Euroopan komission asetusehdotuksen mukaan digitaalinen euro ei olisi koskaan ohjelmoitavaa rahaa, mutta se voisi mahdollistaa ehdolliset maksut (joissa asiakas voi esimerkiksi valita, maksaako verkko-ostoksensa vasta tuotteen toimituksen jälkeen).

21. Pitäisikö digitaalisen euron käytöstä maksaa?

Digitaalinen euro on julkinen hyödyke, joten sen peruskäyttö olisi yksityishenkilöille ilmaista.

Pankit tai maksupalveluyritykset voisivat tarjota asiakkailleen digitaalisen euron maksullisia lisäpalveluja. Ehdolliset maksut ja muut lisäarvopalvelut voisivat lisätä digitaalisen euron vetovoimaa. Ehdollinen maksu lisäisi myös verkkomaksujen turvallisuutta, sillä rahat siirtyisivät myyjälle vasta, kun tuotteen toimitus on vahvistettu. Se vähentäisi petosriskiä ja helpottaisi tuotteiden palautusta.

22. Mikä on digitaalisen euron suhde maksamisen muihin yleiseurooppalaisiin hankkeisiin?

EKP suhtautuu myönteisesti eurooppalaisilla markkinoilla käynnistettyihin monikansallisiin hankkeisiin.

Digitaalisen euron tarkoituksena olisi mahdollistaa kansallisten ja alueellisten mallien laajentaminen eri käyttötapauksiin ja yli rajojen. Yhtenäisten standardien ansiosta EU:n yksityisen sektorin ratkaisuja voitaisiin hyväksyä aiempaa sujuvammin, laaja-alaisemmin ja tehokkaammin. Eurooppalaiset maksupalveluntarjoajat voisivat hyötyä näistä mahdollisuuksista pääasiassa maantieteellisen kattavuuden laajenemisen ja uusien käyttötapausten kautta.

Suunnittelussa harkitaan mahdollisuutta yksityisten ratkaisujen integrointiin esimerkiksi fyysisten korttien ja nykyisten digitaalisten lompakoiden yhdistelmäkäytön välityksellä. Molemmissa tapauksissa digitaalinen euro olisi maksuvaihtoehto, joka mahdollistaisi yleiseurooppalaisen kattavuuden ja samalla säilyttäisi kansallisten tai alueellisten mallien pääsyn markkinoille siellä, missä ne on hyväksytty.

23. Saisivatko maksupalveluntarjoajat korvausta digitaalisen euron jakelusta?

Eurojärjestelmän ehdottamassa korvausmallissa kaikki digitaalisen euron ekosysteemiin osallistuvat toimijat saisivat kohtuullisia taloudellisia kannustimia. Korvausmalli kattaisi kustannukset, joita pankeille ja muille maksupalveluntarjoajille aiheutuu digitaalisen euron jakelun järjestämisestä.

Digitaalisen euron jakelusta vastaavat maksupalveluntarjoajat voisivat laskuttaa jakelupalvelut kauppiailta, kuten muissakin maksujärjestelmissä nykyisin tehdään. Digitaalista euroa koskevan Euroopan komission asetusehdotuksen mukaan kauppiaiden ja maksupalveluntarjoajien veloittamille hinnoille asetettaisiin yläraja.

Eurojärjestelmä vastaisi digitaalisen euron skeeman ja infrastruktuurin perustamiskuluista samaan tapaan kuin setelien tuotannossa ja liikkeeseenlaskussa. Lisäksi se pyrkisi käyttämään jo olemassa olevia infrastruktuureja, jotta maksupalveluntarjoajien ei tarvitsisi tehdä lisäinvestointeja.

24. Vaarantaisiko digitaalinen euro rahoitusvakauden heikentämällä pankkien roolia rahoituksenvälittäjinä?

Rahoitusjärjestelmämme toimii hyvin, ja pankkisektorilla on siinä keskeinen rooli. Eurojärjestelmä haluaa pankkien pysyvän jatkossakin talouden tehokkaina luotottajina.

EKP haluaa minimoida riskit, joita digitaalinen euro saattaisi aiheuttaa rahoitusjärjestelmälle. Se on päätynyt seuraavien suunnitteluratkaisujen kannalle.

• Käyttäjällä voisi olla vain vähäinen määrä digitaalisia euroja tileillään. Se estäisi talletuspaon ja auttaisi siten turvaamaan rahoitusjärjestelmän vakauden myös mahdollisten kriisien aikana.
• Liittämällä digitaalisen euron lompakon pankkitiliin käyttäjä voisi suorittaa saldorajoituksia suurempia maksuja ja kattaa mahdolliset negatiiviset saldot välittömästi. Maksun määrää ei siis tarvitsisi siirtää lompakkoon etukäteen (kunhan tilillä on riittävästi varoja).
• Digitaalisen euron määräisille saldoille ei maksettaisi korkoa eli tässäkin mielessä se toimisi samoin kuin käteinen.

EKP laati lainsäädäntökäsittelyn aikana esitetyn pyynnön johdosta teknisen selvityksen, jossa arvioitiin useiden hypoteettisten saldorajojen mahdollisia vaikutuksia. Selvitys osoitti, että digitaalisen euron käyttö päivittäisessä maksamisessa ei vaarantaisi rahoitusvakautta. Lisäksi muiden lainsäätäjien pyynnöstä testattiin erilaisia käyttäjäkohtaisia saldorajoja 3 000 euroon asti, eikä digitaalisen euron vaikutus horjuttaisi rahoitusvakautta euroalueella edes hyvin epätodennäköisessä ja äärimmäisessä kriisiskenaariossa.

25. Lisäisikö digitaalisen euron käyttöönotto kyberhyökkäysten riskiä Euroopassa?

Digitaalinen euro saattaisi joutua kyberhyökkäysten kohteeksi, kuten muutkin digitaaliset infrastruktuurit. Riskin pienentämiseksi digitaalisen euron suunnittelussa käytettäisiin uusinta teknologiaa nykyisiin ja tuleviin kyberuhkiin varautumiseksi. Kyberturvallisuuden hallinnan suunnittelussa EKP hyödyntää eurojärjestelmän muissa markkinainfrastruktuureissa hyviksi osoittautuneita käytäntöjä ja säännöllistä, ennalta määritettyä testausta, jossa käytetään simuloituja hyökkäyksiä.

26. Miten digitaalinen euro poikkeaisi stablecoin-valuutoista ja kryptovaroista?

Digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa, jonka liikkeeseenlaskijana ja takaajana on eurojärjestelmä eli Euroopan keskuspankki ja euroalueen kansalliset keskuspankit. Se olisi laillinen maksuväline eurosetelien ja -kolikoiden tapaan, eli kaikki voisivat käyttää sitä maksamiseen euroalueella. Koska digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa ja julkinen hyödyke, se olisi vakaa ja luotettava. Yksi digitaalinen euro olisi aina yhden euron arvoinen.

Stablecoin-kryptovaluutat ovat yksityisten yritysten luomia. Ne eivät ole keskuspankin tai julkisen viranomaisen takaamia. Niiden arvo riippuu siitä, miten hyvin yritys hoitaa varantojaan ja talouttaan. Siihen saattavat vaikuttaa myös tekijät, joihin yritys ei voi vaikuttaa. Niinpä kryptovarojen vakaus ei ole yhtä varmaa kuin euron.

Bitcoin- tai ether-kryptovarat ovat puolestaan erilaisia. Niitä ei takaa mikään laitos, eikä niillä ole nimellisarvoa. Niiden hinnat voivat nousta ja laskea jyrkästi, eikä mikään taho ole vastuussa, jos ne menettävät arvonsa kokonaan.

Tutustu tietosivuun "Mikä on bitcoin?”.

27. Paljonko digitaalisen euron hanke maksaisi eurojärjestelmälle?

Investoiminen digitaaliseen euroon on tärkeää sen varmistamiseksi, että eurovaluutta ja maksamisen toimiala täyttävät tehtävänsä myös digitaalisena aikana.

Eurojärjestelmä kehittäisi itse osan digitaalisen euron komponenteista, kuten maksujen selvityksen. Muista komponenteista, jotka liittyvät esimerkiksi maksamiseen ilman verkkoyhteyttä, on tehty puitesopimuksia ulkopuolisten palveluntarjoajien kanssa. Puitesopimuksista ei aiheudu eurojärjestelmälle maksuja, ja niiden laajuutta voidaan muuttaa lainsäädännön muutosten mukaan.

Kehityskustannusten kokonaismäärä (sekä ulkoistettu että sisäinen komponenttikehitys mukaan lukien) on arviolta noin 1,3 miljardia euroa. Vuotuisten käyttökustannusten arvioidaan olevan noin 320 miljoonaa euroa. Eurojärjestelmä ottaa valmisteluja jatkaessaan huomioon euroalueen päättäjien toiveet digitaalisen euron mahdollisen liikkeeseenlaskun nopeasta aikataulusta. Tarvittavaa lainsäädäntöä ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty. Niinpä työ etenee moduuli kerrallaan, jotta sitä voidaan laajentaa asteittain ja pitää taloudelliset sitoumukset vähäisinä.

Eurojärjestelmä vastaisi digitaalisen euron skeeman ja infrastruktuurin perustamiskuluista samaan tapaan kuin setelien tuotannossa ja liikkeeseenlaskussa. Setelit ovat julkinen hyödyke, kuten digitaalinen eurokin olisi. Kuten setelienkin kohdalla, digitaalisen euron kustannukset katettaisiin niin sanotuilla seigniorage-tuloilla (tulo, jota EKP saa rahan liikkeeseen laskemisesta). Näin olisi siinäkin tapauksessa, että digitaalisten eurojen määrä olisi pieni kierrossa oleviin seteleihin nähden. EKP on sitoutunut pitämään kustannukset vähäisinä hyödyntämällä mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja tarjoamaan silti kuluttajille ja kauppiaille lisäarvoa tuovan maksuvälineen.

Koska digitaalinen euro olisi julkinen hyödyke, sen peruskäyttö olisi yksityishenkilöille ilmaista. EU:n kauppiaille digitaalisen euron käyttö olisi kustannustehokasta. Eurojärjestelmä ei veloittaisi palkkioita digitaalisella eurolla suoritettavista maksutapahtumista eikä hyötyisi niistä muutenkaan.