Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Hallinto ja valvonta

EKP:n hallinnosta ja valvonnasta huolehtii EKP:n omien päätöksentekoelinten lisäksi erillinen tarkastuskomitea. Hallinnossa ja valvonnassa on myös erilaisia ulkopuolisen ja sisäisen valvonnan tasoja.

Tarkastuskomitea

EKP:n ja eurojärjestelmän hallinnon ja valvonnan vahvistamiseksi on perustettu korkean tason tarkastuskomitea. Se avustaa EKP:n neuvostoa kysymyksissä, jotka koskevat

  1. taloudellisten tietojen eheyttä
  2. sisäisen valvonnan seurantaa
  3. lakien, määräysten ja menettelytapaohjeiden noudattamista
  4. tarkastusten toteuttamista.

Tietoa tarkastuskomitean tehtävästä on komitean mandaatissa. Tarkastuskomitean puheenjohtajana toimii Yannis Stournaras, ja muut neljä jäsentä ovat Luis de Guindos, Pervenche Berès, Ardo Hansson ja Klaas Knot.

Sisäisen tarkastuksen komitea

Eurojärjestelmän/EKPJ:n ja yhteisen valvontamekanismin sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteiden mukaan sisäisen tarkastuksen komitea auttaa saavuttamaan eurojärjestelmän/EKPJ:n ja yhteisen valvontamekanismin tavoitteet. Se tarjoaa riippumattomia ja puolueettomia arviointi- ja neuvontapalveluja, joiden tarkoitus on kehittää eurojärjestelmän/EKPJ:n ja valvontamekanismin tehtäviä ja toiminnan toteutusta.

Sisäisen tarkastuksen komitea raportoi EKP:n päätöksentekoelimille. Se vastaa eurojärjestelmän/EKPJ:n ja valvontamekanismin tarkastussuunnitelman laatimisesta ja toteutuksesta. Lisäksi se laatii eurojärjestelmän/EKPJ:n ja valvontamekanismin tarkastustoimissa käytettävät yhteiset standardit.

Ulkopuolinen valvonta

EKPJ:n perussäännön mukaan ulkopuolisessa valvonnassa on kaksi tasoa:

  • Ulkopuoliset tilintarkastajat
  • Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n tilinpäätöksen (EKPJ:n perussäännön artikla 27.1). Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EKP:n hallinnon tehokkuuden (artikla 27.2).

EKPJ:n/EKP:n perussäännön artiklan 27.1 mukaista ulkopuolisten tilintarkastajien valintaa ja mandaattia koskevat hyvät käytännöt, jotka EKP:n neuvosto on hyväksynyt 10.3.2017

Ulkopuolisten tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset julkaistaan osana EKP:n vuosikertomusta.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee raportit ja EKP:n vastaukset verkkosivuillaan kohdassa Tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot.

Sisäinen valvonta

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen osasto toimii suoraan EKP:n johtokunnan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen osaston toimivaltuudet on määritelty EKP:n sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteissa, jotka EKP:n johtokunta on hyväksynyt.

Toimintaperiaatteet perustuvat kansainvälisiin ammattistandardeihin, erityisesti IIA:n (Institute of Internal Auditors) standardeihin. 

Sisäisen valvonnan rakenne

Johtokunnalla on vastuu EKP:n riskienhallinnan yleisvalvonnasta.

EKP:n sisäinen valvonta on järjestetty kolmitasoisesti. Ensinnäkin kukin organisaatioyksikkö (ryhmä, toimisto, osasto ja pääosasto) vastaa pääasiassa itse riskienhallinnastaan sekä toimintansa tehokkuudesta.

Toisen tason muodostavat mm. operatiivisten ja taloudellisten riskien hallinnasta vastaavat yksiköt sekä compliance- ja hallintotapayksikkö, joiden tehtävänä on edistää ja tukea organisaatioyksiköiden keskinäisen valvonnan toteuttamista.

Sisäisen tarkastuksen osasto muodostaa valvonnan kolmannen tason. Se toimii riippumattomana ja puolueettomana neuvonantajana pyrkimyksenään parantaa EKP:n toimintaa. Lisäksi EKP:n tarkastuskomitea vahvistaa hallintoa ja valvontaa EKP:ssä (ks. edellä).

Eettiset säännöt

EKP on Euroopan unionin toimielin, eli sen tehtävänä on palvella yhteistä etua. EKP:n eettisillä säännöillä halutaan varmistaa, että EKP:n tehtävät suoritetaan mahdollisimman luotettavasti ja riippumattomasti, pätevästi, tehokkaasti ja avoimesti. Eettisiin sääntöihin kirjatut periaatteet vahvistavat EKP:n uskottavuutta. Näin kansalaiset voivat luottaa EKP:n johtoon ja toimintaan.

Henkilöstösääntöihin kirjatut koko henkilöstöä koskevat eettiset säännöt päivitettiin 3.12.2014 yhteisen pankkivalvonnan alkaessa. Päivitetyt säännöt tulivat voimaan 1.1.2015. EKP:n valvontaelimen jäsenillä oli alkuvaiheessa erilliset menettelytapaohjeet.

Sittemmin kaikille EKP:n päätöksentekoelinten ja muun ylimmän johdon jäsenille on laadittu yhteiset menettelytapaohjeet, jotka tulivat voimaan 1.1.2019. Tammikuussa 2023 tuli voimaan menettelytapaohjeiden päivitetty versio, jossa on tiukennettu yksityisiä rahoitustoimia koskevia sääntöjä.

Eettisten sääntöjen täytäntöönpano

Yhteisen valvontamekanismin perustamisen jälkeen hyvän hallintotavan merkitys on kasvanut EKP:ssä entisestään. EKP:n neuvosto antoi 17.12.2014 päätöksen EKP:n eettisen komitean perustamisesta. Komitean tarkoituksena on EKP:n hallintojärjestelmän kehittämisen ohella varmistaa, että eettiset säännöt pannaan asianmukaisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön. Eettinen komitea on alkanut hoitaa tehtäviä, jotka eettisten asiain neuvonantajalle on asetettu EKP:n neuvoston jäsenten menettelytapaohjeissa ja Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten eettisissä lisäohjeissa.

Eettisen komitean päätehtävänä on antaa EKP:n päätöksentekoon osallistuvien elinten jäsenille pyynnöstä neuvoja eettisissä kysymyksissä.

Euroopan keskuspankin päätös (EKP/2014/59) eettisen komitean perustamisesta ja sen työjärjestyksestä

EKP:n johtokunta on sitoutunut varmistamaan, että EKP:n toiminta on luotettavaa ja riippumatonta ja että siinä noudatetaan tiukimpia eettisiä vaatimuksia. Johtokunnan perustaman compliance- ja hallintotapayksikön toiminnan alkaessa tulivat voimaan muutetut henkilöstösäännöt. Yksikkö vastaa muun muassa henkilöstöä koskevista tehtävistä, jotka aiemmin kuuluivat eettisten asiain neuvonantajalle.

Compliance- ja hallintotapayksiköllä on merkittävä tehtävä, sillä riippumattomana valvontatahona se auttaa johtokuntaa turvaamaan EKP:n luotettavuuden ja maineen, edistää eettisten sääntöjen noudattamista henkilöstön toiminnassa sekä vahvistaa EKP:n vastuullisuutta ja avoimuutta ja sitä kautta koko EKP:n hallinto- ja valvontajärjestelmää.

Budjettivalta

EKP:n budjettivallan käyttäjä on EKP:n neuvosto, joka hyväksyy EKP:n talousarvion johtokunnan ehdotuksesta. Lisäksi EKP:llä on budjettikomitea, joka toimii EKP:n neuvoston apuna EKP:n talousarvioon liittyvissä asioissa.

Tietosuojavastaava

Tietosuojavastaava varmistaa, että EKP:ssä toimitaan asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti. Hän myös auttaa rekisterinpitäjiä ja henkilötietojen käsittelijöitä hoitamaan tehtävänsä. Tietosuojavastaava raportoi johtokunnalle ja suorittaa tehtävänsä riippumattomasti. Hänen tehtävänsä ja toimivaltuutensa on määritelty tarkemmin päätöksessä (EU) 2020/655.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta, EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39–98

Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/655, annettu 5 päivänä toukokuuta 2020, tietosuojaa Euroopan keskuspankissa koskevien täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä ja päätöksen EKP/2007/1 kumoamisesta (EKP/2020/28), EUVL L 152, 15.5.2020, s. 13–20

Petostentorjunta EKP:ssä ja petostentorjuntaviraston tutkimukset

EU:n laajuinen petostentorjunta

Vuonna 1999 Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto antoivat asetuksen (EY) N:o 1073/1999 Euroopan petostentorjuntaviraston suorittamista tutkimuksista (ns. OLAF-asetus). Sen tarkoituksena on tehostaa petosten, korruption ja muun unionin taloudellisia etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjuntaa. Asetuksessa säädetään mm. OLAFin suorittamista sisäisistä tutkimuksista, jotka koskevat petosepäilyjä EU:n toimielimissä ja muissa elimissä.

EKP:n petostentorjunta

EKP:n neuvosto teki 3.6.2004 päätöksen EKP/2004/11 OLAFin suorittamiin tutkimuksiin sovellettavista säännöistä. Päätös tuli voimaan 1.7.2004. Sitä on sittemmin täydennetty 16.6.2016 sovituilla Euroopan keskuspankin ja Euroopan petostentorjuntaviraston välisillä hallinnollisilla järjestelyillä, joilla tehostetaan EKP:n ja OLAFin yhteistyötä.

EKP:n petostentorjunnan taustaa

EKP:n neuvosto katsoi vuonna 1999, että vaikka petosten torjuminen vaatiikin voimakkaita toimia, EKP:n riippumaton asema ja lakisääteiset tehtävät estävät sitä soveltamasta OLAF-asetusta. Sen vuoksi EKP teki petosten torjunnasta 7.10.1999 erillispäätöksen (EKP/1999/5). Päätöksellä luotiin kattava petostentorjuntaohjelma, jossa ylimpänä valvontaelimenä toimi itsenäinen petostentorjuntakomitea.

Euroopan komissio kyseenalaisti Alankomaiden, Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston tukemana EKP:n kannan petosten torjunnasta (Asia C-11/00). Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi 10.7.2003 päätöksensä asianosaisten perusteista ja kumosi EKP:n päätöksen EKP/1999/5.

Tuomioistuimen yksimielisen päätöksen mukaan EKP on osa ”yhteisön järjestelmää”. Päätöksessä myös todettiin lainsäätäjien pyrkivän varmistamaan, että EKP voi hoitaa riippumattomasti niitä tehtäviä, jotka sille on annettu. Tuomioistuimen mielestä EKP:n riippumaton asema ei kuitenkaan tarkoita, että EKP olisi täysin erillään Euroopan yhteisöstä ja kaikkien yhteisön oikeuden säännösten soveltamisalan ulkopuolella. Tässä suhteessa tuomioistuimen kanta vastasi EKP:n näkemystä. OLAF-asetuksen soveltaminen ei siis vaikuttane EKP:n tehtävien riippumattomaan suorittamiseen.

Euroopan keskuspankin petostentorjuntakomitea julkaisi toimintansa aikana seuraavat toimintakertomukset:

KATSO MYÖS

Lisätietoa aiheesta

Kaikki tähän osioon kuuluvat sivut