Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Kysymyksiä ja vastauksia strategian uudelleenarvioinnista

Tiedot on päivitetty 8.7.2021 strategian uudelleenarvioinnin valmistuttua.

Mistä strategian uudelleenarvioinnissa oli kysymys?

Talous tarvitsee varman ja vakaan valuutan. Eurosta huolehtivana keskuspankkina EKP:n tärkein tehtävä on ylläpitää hintavakautta euroalueella.

Strategian uudelleenarvioinnilla haluttiin varmistaa, että rahapolitiikan strategia vastaa tarkoitustaan ja auttaa EKP:tä täyttämään tehtävänsä eli pitämään hinnat vakaina. Uudelleenarviointi tehtiin yhteistyössä euroalueen maiden 19 kansallisen keskuspankin kanssa. Arvioinnissa tehtiin valintoja sen suhteen, miten EKP ymmärtää tehtävänsä.

Näitä arvioitiin:

  • Mitä ”hintavakaus” tarkoittaa käytännössä, eli mitä pidetään sopivana inflaatiovauhtina
  • Miten taloutta analysoidaan, jotta hintavakautta uhkaavat riskit huomataan ajoissa ja päätösten vaikutus kuluttajien, yritysten, markkinoiden ja pankkien tilanteeseen ymmärretään oikein
  • Miten työllisyys, sosiaalinen eheys, ympäristönmuutos ja rahoitusvakaus ovat yhteydessä EKP:n tehtävään hintavakauden ylläpitäjänä
  • Miten ohjauskorkoja, omaisuuserien ostoja ja muita rahapolitiikan välineitä käytetään
  • Miten EKP pitää yhteyttä kansalaisiin, jotta he ymmärtävät EKP:n pyrkimyksiä ja päätöksiä euron – siis yhteisen edun – hyväksi.

Milloin strategian uudelleenarviointi tehtiin?

Strategian uudelleenarviointi käynnistettiin 23.1.2020, ja sen tulokset esiteltiin 8.7.2021.

Uudelleenarvioinnin teemasivut

Miksi strategiaa arvioitiin uudelleen?

Rahapolitiikan strategiaa arvioitiin viimeksi vuonna 2003, ja sen jälkeen taloudessa on tapahtunut perustavanlaatuisia muutoksia. Talouskasvun hidastuminen ja finanssikriisin jälkiseuraukset ovat painaneet korot niin alas, että EKP:n ja muiden keskuspankkien on vaikea enää keventää rahapolitiikkaa, vaikka talouskasvu on hidasta. On tarvittu uusia välineitä. Lisäksi globalisaatio, digitalisaatio, väestön jatkuva ikääntyminen ja ilmastonmuutos ovat aiheuttanet uusia haasteita. Haluamme rahapolitiikan strategian palvelevan mahdollisimman tehokkaasti haastavassa muuttuvassa ympäristössä – nyt ja tulevaisuudessa.

Uudelleenarvioinnin ajoitukseen vaikuttivat monet asiat.

Poikkeuksellisen matala korkotaso

Korot ovat alhaalla, koska talouskasvu on aiempaa hitaampaa eikä tuottavuus eli työn tehokkuus parane useimmissa kehittyneissä talouksissa samaa vauhtia kuin ennen. Samalla työvoima pienenee. Väestö ikääntyy ja säästää rahojaan aiempaa enemmän, mikä sekin laskee korkotasoa.

Korkoja ei voi laskea loputtomasti

Keskuspankit ovat perinteisesti nostaneet korkoja, jos inflaatio on nopeutunut liiaksi. Jos inflaatio on hidastunut liiaksi, korkoja on laskettu talouskehityksen piristämiseksi. Nyt korot ovat kuitenkin lähellä nollaa tai jopa alle sen, joten EKP:n ja muiden keskuspankkien on vaikea reagoida hitaaseen talouskasvuun ja inflaatioon totuttuun tapaan laskemalla korkoja. Koronlaskun vaikeuduttua hintavakautta on ylläpidetty epätavanomaisilla rahapoliittisilla toimilla, kuten omaisuuserien osto-ohjelmilla.

Ilmastonmuutos, jatkuva globalisaatio, nopea digitalisaatio ja finanssialan rakennemuutos

Kehitys näkyy kaikkialla maailmassa, ja sillä voi olla odottamattomiakin vaikutuksia talouden toimintamekanismeihin ja myös rahapolitiikkaan.

Pystyivätkö kansalaiset osallistumaan strategian uudelleenarviointiin?

EKP kuunteli monien sidosryhmien näkemyksiä. Halusimme ymmärtää paremmin, mitä meiltä odotetaan ja mikä ihmisille on tärkeää, jotta voimme hoitaa hintavakaustehtävämme hyvin.

Annoimme kaikille eurooppalaisille mahdollisuuden kertoa näkemyksensä EKP:n kuuntelusivuilla lokakuun 2020 loppuun mennessä.

ECB Listens – Yhteenveto kuuntelusivuilla saadusta palautteesta

EKP ja kansalliset keskuspankit järjestivät uudelleenarvioinnin aikana eri puolilla euroaluetta konferensseja ja työpajoja, joissa kuunneltiin suuren yleisön ja kansalaisjärjestöjen näkökantoja.

Kuuntelutilaisuuksia aiotaan järjestää jatkossakin kaikissa euroalueen maissa.

ECB Listens – Väliraportti Kansalliset kuuntelutilaisuudet

Mistä saa selville, millaisia kommentteja EKP sai uudelleenarvioinnin aikana?

EKP julkaisi kuuntelutilaisuuksissa ja digitaalisten kanavien kautta saamistaan kommenteista koosteita.

ECB Listens – Yhteenveto kuuntelusivuilla saadusta palautteesta ECB Listens ‑väliraportti

Millaisia valintoja EKP teki tehtävänsä suhteen?

EKP tehtävä on kirjattu EU:n perussopimuksiin. EKP arvioi uudelleen rahapolitiikan strategian eri osa-alueita, mutta ei perimmäistä tehtäväänsä. Arviointi tehtiin avoimin mielin.

EU:n perussopimukset

Vaikuttiko uudelleenarviointi siihen, miten pankkeja valvotaan?

Strategian uudelleenarvioinnissa oli kyse rahapolitiikan eri osa-alueista. Se ei vaikuttanut EKP:n rooliin pankkivalvojana. Pankkivalvontaa ja rahapolitiikkaa hoidetaan täysin erillisinä tehtävinä.

Pankkivalvonta

Onko rahapolitiikan strategiaa arvioitu aiemmin?

EKP:n rahapolitiikan strategia laadittiin vuonna 1998, jolloin EKP aloitti toimintansa. Strategiaa arvioitiin ja päivitettiin vuonna 2003.

Arvioivatko muutkin keskuspankit strategioitaan uudelleen?

Monissa keskuspankeissa tehdään strategian uudelleenarviointeja. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankki sai tuoreimman uudelleenarvioinnin päätökseen vuonna 2020. Englannin pankki ilmoitti tammikuussa 2020 käynnistävänsä vuoden kestävän arviointiprosessin. Kanadan keskuspankki arvioi inflaatiotavoitteensa uudelleen viiden vuoden välein.

STRATEGIAN UUDELLEENARVIOINTI
Lue lisää