Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
Nikosia 5.3.2015

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen Nikosiaan. Haluan ensiksi kiittää pääjohtaja Chrystalla Georghadjia vieraanvaraisuudesta ja Kyproksen keskuspankin henkilökuntaa tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella ja ennakoivan viestintänsä mukaisesti jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Lisäksi nyt on aika keskittyä epätavanomaisten rahapoliittisten toimien toteutukseen.

EKP:n neuvoston 22.1.2015 tekemien päätösten mukaisesti ryhdymme 9.3.2015 ostamaan jälkimarkkinoilta euromääräisiä julkisen sektorin velkapapereita. Lisäksi jatkamme omaisuusvakuudellisten arvopaperien ja katettujen joukkolainojen ostoja, jotka aloitettiin viime vuonna. Kuten jo aiemmin on todettu, julkisen ja yksityisen sektorin arvopapereita hankitaan yhteensä 60 miljardilla eurolla kuussa. Ostoja jatketaan ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Julkisen sektorin velkapaperien ostojen toteutuksesta julkaistaan tarkempia tietoja EKP:n verkkosivuilla kello 15.30 Keski-Euroopan aikaa.

Mainituilla rahapoliittisilla päätöksillä on jo ollut huomattava määrä myönteisiä vaikutuksia. Lisäksi aiempien rahapoliittisten toimien seurauksena rahoitusmarkkinatilanne on entisestään helpottunut ja yksityisen sektorin ulkoisen rahoituksen kustannukset ovat edelleen laskeneet. Etenkin yritysten ja kotitalouksien lainansaantitilanne on parantunut huomattavasti. Lisäksi rahan määrän ja luotonannon kehitys on vahvistunut.

Rahapolitiikan mitoituksen huomattava keventäminen edistää ja vauhdittaa euroalueen talouskehityksen kohenemista. Kun yritysten ja kuluttajien luottamus paranee, rahapoliittisten toimien vaikutus välittyy paremmin reaalitalouteen ja edistää entisestään talouden kasvunäkymien paranemista ja käyttämättömän kapasiteetin vähenemistä. Toimilla edistetään siten inflaatiovauhdin palautumista keskipitkällä aikavälillä kestävästi hieman alle kahteen prosenttiin ja keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten pysymistä tiukasti tavoitteen mukaisina.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä oli 0,3 % eli hieman odotettua nopeampaa. Talouskehitystä koskevat tuoreimmat tiedot ja etenkin kyselytiedot helmikuulle saakka viittaavat siihen, että talouskehitys on edelleen jonkin verran kohentunut alkuvuonna. Talouden elpymisen odotetaan vähitellen vahvistuvan ja muuttuvan laaja-alaisemmaksi. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ja yritysten kannattavuuden pitäisi jatkossakin hyötyä alhaisesta öljyn hinnasta. Lisäksi kotimainen kysyntä hyötynee edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, niistä johtuvasta rahoitusolojen jatkuvasta paranemisesta sekä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten etenemisestä. Myös euroalueen viennin pitäisi kasvaa hintakilpailukyvyn kohentuessa ja maailmantalouden elpyessä. Euroalueen elpymistä jarruttavat kuitenkin todennäköisesti edelleen rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Samankaltainen näkemys välittyy myös euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2015 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,5 % vuonna 2015 ja 1,9 % vuonna 2016 sekä 2,1 % vuonna 2017. BKT:n kasvu vuosille 2015 ja 2016 on nyt arvioitu nopeammaksi kuin joulukuussa 2014 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa. Taustalla ovat öljyn hinnan laskun suotuisa vaikutus, euron efektiivisen valuuttakurssin heikkeneminen sekä EKP:n viimeaikaisten rahapoliittisten toimien vaikutus.

Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan. Ne ovat kuitenkin vähentyneet viimeaikaisten rahapoliittisten päätösten ja öljyn hinnan laskun vaikutuksesta.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli helmikuussa -0,3 % oltuaan tammikuussa -0,6 %. Negatiivisten lukujen taustalla on pääasiassa heinäkuussa 2014 alkanut öljyn hinnan merkittävä lasku. Tuoreimpien tietojen ja energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet erittäin hitaana tai negatiivisena. Inflaation ennakoidaan vähitellen nopeutuvan myöhemmin vuonna 2015, kun viimeaikaisten rahapoliittisten toimien kokonaiskysyntää tukeva vaikutus, euron valuuttakurssin heikkeneminen ja oletukset öljyn hinnan hienoisesta noususta lähivuosina tukevat inflaation kehitystä.

Samankaltainen kuva välittyy EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2015 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 0,0 % vuonna 2015 ja 1,5 % vuonna 2016 sekä 1,8 % vuonna 2017. Vuoden 2015 inflaatiovauhti on pääasiassa öljyn hinnan laskun vuoksi arvioitu hitaammaksi kuin joulukuussa 2014 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa. Sitä vastoin vuoden 2016 inflaatiovauhti on nyt arvioitu hieman nopeammaksi, mikä johtuu osaksi viimeaikaisten rahapoliittisten toimien odotetuista vaikutuksista.

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin tarkasti keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyviä riskejä. Erityistä huomiota kiinnitetään rahapoliittisten päätösten vaikutuksen välittymiseen, geopoliittiseen kehitykseen, valuuttakurssikehitykseen ja energian hintakehitykseen.

Talousnäkymiä ja tuoreimpia asiantuntija-arvioita tarkasteltaessa on huomioitava, että arviot ovat luonteeltaan ehdollisia ja perustuvat oletukseen EKP:n rahapoliittisten toimien täysimääräisestä toteuttamisesta. Lisäksi maaliskuun asiantuntija-arviot ulottuvat vuoteen 2017 asti. EKP:n neuvosto korostikin, että arviointijakson pituuden kasvaessa myös arvioiden epävarmuus yleensä kasvaa.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat lavean raha-aggregaatin (M3) kasvun olevan vähitellen nopeutumassa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 4,1 prosenttiin tammikuussa 2015 (vuoden 2014 joulukuussa 3,8 %). M3:n vuotuisen kasvun taustalla on sen likvideimpien erien kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi tammikuussa vuositasolla 9,0 %.

Yrityslainakanta supistui (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) tammikuussa vuositasolla 0,9 % (supistuttuaan 1,1 % joulukuussa 2014). Yrityslainakannan kehitys on siis hitaasti elpymässä, sillä vielä helmikuussa 2014 yrityslainakanta supistui 3,2 %. Nettoluotonannon kolmen kuukauden kumulatiivinen kehitys oli tammikuussa positiivinen jo toisena kuukautena peräkkäin. Vuotta aiemmin nettolunastukset olivat vielä huomattavia. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yrityslainakannan kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, lainojen tarjontaan liittyvistä tekijöistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) tammikuussa vuositasolla 0,9 % (0,8 % joulukuussa 2014). EKP:n viimeaikaisten rahapoliittisten toimien odotetaan edistävän luotonantoa edelleen.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että EKP:n neuvoston viimeaikaiset päätökset ovat olleet tarkoituksenmukaisia. Kaikkien EKP:n rahapoliittisten toimien määrätietoinen toteuttaminen tukee euroalueen talouden elpymistä ja edistää inflaatiovauhdin palautumista lähemmäksi kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen keventäminen tukee osaltaan myös talouskehitystä. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta, joten suhdanneluonteinen elpyminen, johon EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun arviot viittaavat, ei anna aihetta tyytyväisyyteen. Jotta voidaan lisätä investointeja, edistää uusien työpaikkojen luomista ja parantaa tuottavuutta, etenkin työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksia olisi monissa maissa toteutettava määrätietoisemmin ja joutuisammin, ja myös yritysten liiketoimintaympäristöä tulisi parantaa tehokkaammin. Rakenneuudistuksia on toteutettava nopeasti, uskottavasti ja tehokkaasti, sillä näin voidaan vahvistaa kestävää kasvua euroalueella, luoda odotuksia tulojen kasvusta ja kannustaa yrityksiä lisäämään investointejaan, jolloin talouden elpyminen nopeutuu. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Koska rakenteellisten uudistusten toteuttamista on tehostettava osassa EU:n jäsenvaltioista, on lisäksi tärkeää panna makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely tehokkaasti täytäntöön, jotta jäsenvaltioissa havaitut liialliset epätasapainot saadaan korjatuksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.