Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Hyvä tietää Maastrichtin sopimuksesta

Maastrichtin sopimus loi pohjan nykyiselle Euroopan unionille

Maastrichtin sopimuksella eli virallisemmin sopimuksella Euroopan unionista luotiin pohja nykyiselle EU:lle.

Sopimuksen allekirjoittamista Alankomaissa edelsivät monivuotiset neuvottelut Euroopan yhteisön maiden välillä. Tällä sivulla kerrotaan, miksi Maastrichtin sopimus oli niin tärkeä Euroopan yhdentymisen kannalta.

1.

Maastrichtin sopimuksella luotiin Euroopan unioni.

Enemmän yhteistyötä

Maastrichtin sopimuksen myötä Euroopan mailla oli yhä enemmän yhteistä.

Euroopan unionin kansalaisuus

EU:n kansalaiset voivat oleskella ja matkustaa vapaasti EU:n jäsenvaltioissa.

Ulko- ja turvallisuus­politiikka

Tavoitteena oli turvata EU:n yhteiset arvot, perusedut ja riippumattomuus.

Yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa

Tiivistämällä yhteistyötä haluttiin taata EU:n kansalaisten turvallisuus.

2.

Sopimuksen allekirjoitti 12 maata.

Kaikkien 12 maan edustajat allekirjoittivat sopimuksen 7.2.1992.

Allekirjoittaja­m­aat olivat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Tanska.

Allekirjoittamisen jälkeen maiden parlamentit ratifioivat sopimuksen. Joissain maissa siitä järjestettiin kansanäänestys. Maastrichtin sopimus tuli voimaan 1.11.1993 – Euroopan unioni oli virallisesti syntynyt.

Euroopan unioniin on sittemmin liittynyt 16 uutta jäsenvaltiota,* ja ne kaikki ovat liittyessään hyväksyneet Maastrichtin sopimuksessa ja myöhemmissä perussopimuksissa sovitut yhteiset säännöt.

* Jäsenvaltioita on yhteensä 27, sillä Iso-Britannia on eronnut EU:sta.

3.

Sopimuksella luotiin perusta yhteiselle rahalle.

Yhteinen raha

Maastrichtin sopimuksella luotiin pohja eurooppalaisten yhteiselle rahalle eli eurolle. Euroopan keskuspankki (EKP) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) perustettiin, ja EKP:lle annettiin ensisijaiseksi tavoitteeksi ylläpitää hintatason vakautta eli huolehtia siitä, että euron arvon säilyy.

Euroopassa oli suunniteltu jo vuosikymmenten ajan laajempaa taloudellista yhteistyötä. Ajatus yhteisestä rahasta nousi jälleen kerran esiin vuonna 1986, ja vuonna 1989 sovittiin talous- ja rahaliiton perustamisesta kolmessa vaiheessa.

Talous- ja rahaliiton etenemisvaiheet kirjattiin Maastrichtin sopimukseen.

Ensimmäinen vaihe (1.7.1990–31.12.1993)

Pääoma alkoi liikkua vapaasti jäsenvaltiosta toiseen.

Toinen vaihe (1.1.1994–31.12.1998)

Kansalliset keskuspankit lisäsivät yhteistyötä ja talouspoliittinen lähentyminen eteni.

Kolmas vaihe (1.1.1999–)

Maat ottavat vähitellen euron käyttöön. Euroalueella on yhteinen rahapolitiikka, josta vastaa EKP.

4.

Sopimuksessa määritettiin, miten euron voi ottaa käyttöön.

Sopimuksessa määritettiin ehtoja euron käyttöönotolle, jotta rahaliitto toimisi hyvin.

Lähentymiskriteerien (Maastrichtin kriteerien) avulla halutaan varmistaa, että hintavakaus säilyy euroalueella myös uusien maiden ottaessa euron käyttöön.

Tavoitteena on, että maissa on vakaa inflaatiovauhti ja julkinen talous, ja että myös korko- ja valuuttakurssikehitys on vakaata.

Inflaatiokehitys

Maan keskimääräinen inflaatiovauhti saa olla vuosittain enintään 1,5 prosenttiyksikköä nopeampi kuin EU:n kolmessa parhaiten hintatasonsa vakaana pitäneessä jäsenmaassa.

Julkisen talouden kehitys

Maan julkisen talouden vuotuinen alijäämä saa olla enintään 3 % ja julkisen velan määrä enintään 60 % suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

Pitkien korkojen kehitys

Maan pitkät korot saavat olla vuositarkastelussa enintään 2 prosenttiyksikköä korkeammat kuin EU:n kolmessa parhaiten hintatasonsa vakaana pitäneessä jäsenmaassa.

Valuuttakurssikehitys

Maan valuuttakurssin on täytynyt pysyä vähintään kaksi vuotta vakaana eli valuuttakurssimekanismi ERM II:n vaihteluvälillä.

5.

Sopimus oli merkittävä edistysaskel Euroopan yhdentymisessä.

EU-maiden keskinäinen yhteistyö on tiivistynyt

Euroopan unionin jäsenmaat ovat vahvistaneet yhteistyötään myös Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Jokainen maa päättää edelleen itse esimerkiksi talous- ja finanssipolitiikastaan, mutta silläkin saralla yhdentymistä on edistetty monin tavoin.

Vakaus- ja kasvusopimus

Vakaus- ja kasvusopimuksessa sovittiin vuonna 1997, että jäsenmaat harjoittavat kurinalaista finanssipolitiikkaa.

Euroopan vakausmekanismi

Euroopan vakausmekanismi on perustettu antamaan rahoitustukea euroalueen maille, joilla on vakavia rahoitusvaikeuksia tai jotka ovat vaarassa joutua vakaviin rahoitusvaikeuksiin.

Pankkiunioni

Finanssikriisin jälkeen perustettiin yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Niiden tehtävänä on vahvistaa Euroopan pankkijärjestelmän luotettavuutta ja edistää rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vakautta.

EU:lla on 27 jäsenvaltiota ja noin 450 miljoonaa kansalaista.

Euro on paitsi euroalueen noin 350 miljoonan asukkaan yhteinen raha myös maailman toiseksi käytetyin valuutta.