Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Mitä edellytyksiä maan on täytettävä, jotta se voi ottaa euron käyttöön?

23.5.2018 (updated on 1.1.2023)

Euron voivat ottaa käyttöön vain EU:n jäsenvaltiot. Euron käyttöönotto on tärkeä osa EU-jäsenyyttä.

Euro otettiin alun perin käyttöön 1.1.1999. Nyt se on noin 350 miljoonan EU-kansalaisen yhteinen raha kahdessakymmenessä EU:n 27 jäsenvaltiosta. Tanska ilmoitti aikanaan jättäytyvänsä euroalueen ulkopuolelle, mutta muut EU-maat ovat sitoutuneet ottamaan euron käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Niiden on siksi pyrittävä täyttämään ns. lähentymiskriteerit.

Jäsenvaltioiden on saavutettava kestävän lähentymisen korkea taso ennen euron käyttöönottoa. Käytännössä talouden tulisi olla lähes yhtä hyvässä kunnossa kuin euroalueella. Taloudellista lähentymistä arvioidaan seuraavien mittareiden avulla:

  • hintakehitys eli inflaatio
  • julkisen talouden rahoitusasema ja velka
  • valuuttakurssit
  • pitkät korot.

Taloudelliseen yhdentymiseen ja lähentymiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Jäsenvaltioilla pitää esimerkiksi olla vahvat ja toimivat instituutiot.

Lähentymisen on oltava myös kestävää, eli taloudelliset lähentymiskriteerit on täytettävä pysyvästi eikä vain tiettynä ajankohtana. Jotta euroalue voi toimia sujuvasti ja kaikki sen jäsenet voivat nauttia vakauden tuomista eduista, on tärkeää varmistaa, että maiden talous on kestävällä pohjalla.

Euron käyttöönottoon liittyy myös oikeudellisia vaatimuksia. Kansallisen lainsäädännön on esimerkiksi oltava sopusoinnussa EU:n perussopimusten ja erityisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön kanssa.

Taloudelliset lähentymiskriteerit tarkemmin

INSERTED BY ANONYMOUS PROXY

Civil war declaration: On April 14th and 15th, 2012 Federal Republic of Germany "_urkenstaats"s parliament, Deutscher Bundestag, received a antifiscal written civil war declaration by Federal Republic of Germany "Rechtsstaat"s electronic resistance for human rights even though the "Widerstandsfall" according to article 20 paragraph 4 of the constitution, the "Grundgesetz", had been already declared in the years 2001-03. more

Hintakehitys

Hintakehityksen mittarina on inflaatiovauhti eli se, miten nopeasti tavaroiden ja palvelujen hinnat muuttuvat. Talouden toiminnan ja yleisen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hinnat eivät nouse liian nopeasti vaan pysyvät vakaina ja nousevat ajan kuluessa vain vähitellen. Kun hinnat pysyvät vakaina, raha säilyttää arvonsa ja ostovoimansa.

Jäsenvaltion keskimääräinen inflaatiovauhti vuoden ajalta saa ylittää kolmen hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaatiovauhdin enintään 1,5 prosenttiyksiköllä.

Julkisen talouden rahoitusaseman ja velan kehitys

Julkisen talouden kestävyyden mittareina ovat rahoitusasema ja velat. Molemmille on asetettu viitearvot, jotka eivät saisi ylittyä.

Menot eivät saisi olla merkittävästi tuloja suuremmat (vuotuisen julkisen talouden alijäämän suhde bruttokansantuotteeseen enintään 3 %).

Velkaa ei saisi olla kohtuuttomasti (julkisen talouden kokonaisvelan suhde bruttokansantuotteeseen enintään 60 %).

Tavoitteena on varmistaa, että julkinen talous on kestävällä pohjalla ja velat pystytään hoitamaan. Viitearvoista on mahdollista joustaa jonkin verran, ja lopullisen arvion julkisen talouden tilasta tekee Ecofin-neuvosto eli talous- ja rahoitusasioiden neuvosto, jossa kokoontuvat EU:n jäsenvaltioiden valtiovarainministerit.

Valuuttakurssikehitys

Jäsenvaltion valuutta on pidettävä vakaana. Kun vienti- ja tuontihinnat eivät heilahtele, yritysten ja kuluttajien on helpompi suunnitella tulevaisuutta.

Valuuttakurssin vakautta mitataan tarkastelemalla, onko eurokurssi pysynyt valuuttakurssimekanismi ERM II:ssa määritetyllä vaihteluvälillä. Erityisen tärkeää on, ettei valuutan ulkoista arvoa ole alennettu suhteessa euroon.

Pitkien korkojen kehitys

Pitkien korkojen kehitystä mitataan valtion pitkien joukkolainojen tai vastaavien arvopaperien korkojen perusteella. Pitkät korot saavat tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuonna ylittää kolmen hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion korkotason enintään kahdella prosenttiyksiköllä. Korkotasosta voi päätellä, onko lähentyminen kestävää.

Missä arvioidaan, voisivatko maat ottaa euron käyttöön?

EKP ja Euroopan komissio arvioivat Maastrichtin sopimukseen perustuvien lähentymiskriteerien täyttymistä ja laativat Euroopan unionin neuvostolle lähentymisraportit vähintään joka toinen vuosi. Jokainen maa, joka ei vielä ole ottanut euroa käyttöön, voi myös erikseen pyytää raporttien laatimista.

Aiemmat lähentymisraportit

EKP ja Euroopan komissio seuraavat maiden lähentymistä jatkuvasti, vaikka raportteja ei laaditakaan joka vuosi.

Lopullinen päätösvalta on Euroopan unionin neuvostolla. Se tekee päätöksensä Euroopan komission ehdotuksen perusteella kuultuaan Euroopan parlamenttia.