EUR-Lex Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi

Takaisin EUR-Lexin etusivulle

Tämä asiakirja on ote EUR-Lex-verkkosivustolta

Asiakirja 32001D0015(01)

2001/913/EY: Euroopan keskuspankin päätös, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EKP/2001/15)

EYVL L 337, 20.12.2001, s. 52—54 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
tšekinkielinen erityispainos: Luku 10 Nide 003 s. 54 - 56
vironkielinen erityispainos: Luku 10 Nide 003 s. 54 - 56
latviankielinen erityispainos: Luku 10 Nide 003 s. 54 - 56
liettuankielinen erityispainos: Luku 10 Nide 003 s. 54 - 56
unkarinkielinen erityispainos Luku 10 Nide 003 s. 54 - 56
maltankielinen erityispainos: Luku 10 Nide 003 s. 54 - 56
puolankielinen erityispainos: Luku 10 Nide 003 s. 54 - 56
slovakinkielinen erityispainos: Luku 10 Nide 003 s. 54 - 56
sloveeninkielinen erityispainos: Luku 10 Nide 003 s. 54 - 56

Asiakirjan oikeudellinen asema Ei enää voimassa, Voimassaolon päättymispäivämäärä: 31/12/2010; Kumoaja 32010D0029(01)

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2001/913/oj

32001D0913

2001/913/EY: Euroopan keskuspankin päätös, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EKP/2001/15)

Virallinen lehti nro L 337 , 20/12/2001 s. 0052 - 0054


Euroopan keskuspankin päätös,

tehty 6 päivänä joulukuuta 2001,

euroseteleiden liikkeeseenlaskusta

(EKP/2001/15)

(2001/913/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jäljempänä "perustamissopimus") ja erityisesti sen 106 artiklan 1 kohdan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä "perussääntö") ja erityisesti sen 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksen 106 artiklan 1 kohdan ja perussäännön 16 artiklan mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) neuvostolla on yksinoikeus antaa lupa setelien liikkeeseen laskemiseen yhteisössä; näiden määräysten perusteella EKP ja kansalliset keskuspankit voivat laskea liikkeeseen seteleitä, jotka ovat ainoita laillisina maksuvälineinä kelpaavia seteleitä rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa. Yhteisön oikeuden mukaan seteleiden liikkeeseenlaskijoita voi olla useita. EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen,

(2) Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98(1) 10 artiklassa säädetään, että EKP ja kansalliset keskuspankit (jäljempänä "eurojärjestelmä") laskevat liikkeeseen euromääräiset setelit 1 päivästä tammikuuta 2002 lukien. Eurosetelit ovat samaa yhtenäisvaluuttaa, ja niitä koskee yksi yhteinen oikeudellinen sääntely,

(3) Euroseteleiden liikkeeseen laskemiselle ei ole tarpeen asettaa määrällisiä tai muita rajoituksia, koska seteleiden fyysinen liikkeellepano tapahtuu kysynnän mukaan,

(4) Euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen käytöstä 30 päivänä elokuuta 2001 tehtyyn päätökseen EKP/2001/7(2), sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä EKP/2001/14(3), sisältyy euroseteleitä koskevia yhteisiä sääntöjä. EKP on ottanut käyttöön eurosetelejä koskevia yhteisiä teknisiä erittelyjä sekä laadunvalvontatoimenpiteitä varmistaakseen sen, että eurosetelit ovat näiden erittelyjen mukaisia. Tästä syystä kaikki eurosetelit ovat fyysiseltä ulkonäöltään ja laatutasoltaan samanlaisia eivätkä samanarvoiset setelit saa olla erotettavissa toisistaan,

(5) Eurojärjestelmän jäsenten olisi otettava vastaan kaikki eurosetelit ja käsiteltävä niitä samalla tavoin riippumatta siitä, mikä taho on huolehtinut niiden fyysisestä liikkellepanosta. Näin ollen nykyistä käytäntöä, jonka mukaan kansallisten valuuttayksiköiden määräiset setelit palautetaan liikkeeseen laskeneeseen keskuspankkiin, ei sovelleta euroseteleihin. Euroseteleiden liikkeeseenlaskua koskeva järjestely perustuu periaatteeseen, jonka mukaan euroseteleitä ei palauteta liikkeeseenlaskijalle,

(6) Perussäännön 29.1 artiklan mukaan jokaiselle Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenelle annetaan painoarvo EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa, sellaisena kuin se on määriteltynä kansallisten keskuspankkien prosenttiosuuksista EKP:n pääoman jakoperusteessa 1 päivänä joulukuuta 1998 tehdyllä päätöksellä EKP/1998/13(4); tämä painoarvo perustuu kunkin jäsenvaltion väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen, ja sitä sovelletaan EKP:n pääoman osuuksien maksamiseen, kansallisten keskuspankkien valuuttavarantosaamisten siirtoihin EKP:lle, kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamiseen ja EKP:n voittojen ja tappioiden jakamiseen,

(7) Eurosetelit ovat laillinen maksuväline kaikissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa, ne liikkuvat vapaasti euroalueella, eurojärjestelmän jäsenet voivat laskea ne uudelleen liikkeeseen ja niitä voidaan varastoida tai käyttää myös euroalueen ulkopuolella. Velat, jotka syntyvät liikkeeseen laskettavien euroseteleiden kokonaisarvon perusteella liikkeeseenlaskun yhteydessä, olisi tästä syystä kohdistettava eurojärjestelmän jäsenille objektiivisen perusteen mukaisesti. Asianmukainen peruste on kunkin kansallisen keskuspankin maksama osuus EKP:n pääomasta. Tämä osuus saadaan soveltamalla perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitettua pääoman jakoperustetta suhteessa kansallisiin keskuspankkeihin. Koska tätä perustetta ei voida soveltaa EKP:hen, neuvosto päättää, minkä prosenttiosuuden euroseteleistä EKP laskee liikkeeseen,

(8) Perussäännön 9.2 artiklassa ja 12.1 artiklassa vahvistetaan eurojärjestelmän toimintojen hajauttamisperiaate, joten kansallisten keskuspankkien tehtäväksi on annettava kaikkien, myös EKP:n liikkeeseen laskemien euroseteleiden fyysinen liikkellepano ja liikkeestä poistaminen. Tämän hajauttamisperiaatteen mukaisesti kansalliset keskuspankit hoitavat myös euroseteleiden fyysisen käsittelyn,

(9) Koska seteleiden jakoperusteen mukaisesti kullekin kansalliselle keskuspankille kohdistettavien euroseteleiden arvo ja niiden euroseteleiden arvo, joita asianomainen kansallinen keskuspankki panee fyysisesti liikkeelle, eivät ole samat, syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saldoja. Koska EKP ei hoida euroseteleiden fyysistä liikkeellepanoa, sillä pitäisi olla eurojärjestelmän sisäisiä saamisia kansallisilta keskuspankeilta liikkeeseen laskemiensa euroseteleiden osuutta vastaavasta arvosta. Näille eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettava korko vaikuttaa kansallisten keskuspankkien tulotilanteeseen, mistä syystä siitä määrätään rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyllä päätöksellä EKP/2001/16(5) perussäännön 32 artiklan nojalla,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a) "kansallisilla keskuspankeilla" Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti yhteisen rahan käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja,

b) "euroseteleillä" päätöksessä EKP/2001/7 yksilöityjen vaatimusten sekä neuvoston vahvistamien teknisten eritelmien mukaisia seteleitä,

c) "merkityn pääoman jakoperusteella" prosenttimääriä, jotka saadaan soveltamalla kansallisiin keskuspankkeihin niiden painoarvoa perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitetussa jakoperusteessa, siten kuin siitä määrätään päätöksessä EKP/1998/13,

d) "seteleiden jakoperusteella" prosenttiosuuksia, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus euroseteleiden liikkeeseenlaskujen kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta (lähimpään 0,0005 prosenttiyksikköön pyöristettynä) kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä. Tämän päätöksen liitteessä esitetään 1 päivänä tammikuuta 2002 sovellettava seteleiden jakoperuste.

2 artikla

Euroseteleiden liikkeeseen laskeminen

EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen.

3 artikla

Liikkeeseenlaskijoiden velvoitteet

1. Kansalliset keskuspankit huolehtivat kaikkien, myös EKP:n liikkeeseen laskemien euroseteleiden fyysisestä liikkeellepanosta ja liikkeestä poistamisesta sekä hoitavat kaikki euroseteleihin liittyvät fyysiset käsittelyt.

2. Kansalliset keskuspankit ottavat esittäjän pyynnöstä vastaan kaikki eurosetelit vaihdettaviksi samanarvoisiin euroseteleihin tai tilinhaltijoiden osalta hyvittäviksi vastaanottavassa kansallisessa keskuspankissa oleville tileille.

3. Kansalliset keskuspankit kohtelevat kaikkia vastaanottamiaan euroseteleitä velkoina ja käsittelevät niitä samalla tavoin.

4. Kansalliset keskuspankit eivät siirrä vastaanottamiaan euroseteleitä muille kansallisille keskuspankeille vaan pitävät eurosetelit käytettävissään uutta liikkeeseenlaskua varten. Tästä poiketen ja EKP:n neuvoston antamien sääntöjen mukaisesti

a) vastaanottava kansallinen keskuspankki voi hävittää vaurioituneet, vahingoittuneet, kuluneet tai käytöstä poistetut eurosetelit,

b) kansallisten keskuspankkien hallussa olevat eurosetelit voidaan logistisista syistä panna eurojärjestelmässä uudelleen liikkeelle isoissa erissä.

4 artikla

Euroseteleiden kohdistaminen eurojärjestelmässä

1. Liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan eurojärjestelmän jäsenille seteleiden jakoperusteen mukaisesti.

2. Kullekin kansalliselle keskuspankille seteleiden jakoperusteen mukaisesti kohdistettujen euroseteleiden arvon ja asianomaisen kansallisen keskuspankin fyysisesti liikkeelle panemien euroseteleiden arvon välinen erotus johtaa eurojärjestelmän sisäisten saldojen syntymiseen. EKP:llä on kansallisilta keskuspankeilta eurojärjestelmän sisäisiä saamisia, joiden määrä on suhteessa niiden osuuksiin merkityn pääoman jakoperusteesta ja joiden arvo vastaa sen liikkeeseen laskemien euroseteleiden arvoa.

5 artikla

Loppumääräykset

1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

2. Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 6 päivänä joulukuuta 2001.

EKP:n neuvoston puolesta

Willem F. Duisenberg

(1) EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.

(2) EYVL L 233, 31.8.2001, s. 55.

(3) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(4) EYVL L 125, 19.5.1999, s. 33.

(5) Ks. tämän virallisen lehden sivu 55.

LIITE

SETELEIDEN JAKOPERUSTE 1 PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 2002

>TAULUKON PAIKKA>

Alkuun