EUR-Lex Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi

Takaisin EUR-Lexin etusivulle

Tämä asiakirja on ote EUR-Lex-verkkosivustolta

Asiakirja 32009R0025

Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 25/2009, annettu 19 päivänä joulukuuta 2008 , rahalaitossektorin taseesta (uudelleen laadittu toisinto) (EKP/2008/32)

EUVL L 15, 20.1.2009, s. 14—62 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
kroaatinkielinen erityispainos: Luku 10 Nide 005 s. 81 - 129

Asiakirjan oikeudellinen asema Ei enää voimassa, Voimassaolon päättymispäivämäärä: 31/12/2014; Kumoaja 32013R1071

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/25/oj

20.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 15/14


EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 25/2009,

annettu 19 päivänä joulukuuta 2008,

rahalaitossektorin taseesta (uudelleen laadittu toisinto)

(EKP/2008/32)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1), ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin soveltamista vähimmäisvarannoista 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2531/98 (2), ja erityisesti sen 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (uudelleenlaadittu teksti) (3),

ottaa huomioon Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annettua Euroopan keskuspankin asetusta (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13) (5) on muutettu merkittävästi useita kertoja. Kun kyseiseen asetukseen on nyt tarpeen tehdä uusia muutoksia, teksti olisi selvyyden ja avoimuuden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Jotta Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) voisi suorittaa tehtävänsä, on tarpeen tuottaa rahalaitossektorin konsolidoitu tase. Tämän taseen päätarkoituksena on antaa Euroopan keskuspankille (EKP) kattavat tilastotiedot rahatalouden kehityksestä rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa, joita tarkastellaan yhtenä talousalueena. Nämä tilastot kattavat yhteenlasketut rahoitussaamiset ja -velat, jotka ilmaistaan kattavaan ja homogeeniseen rahalaitossektoriin ja tiedonantajien joukkoon perustuvina kantatietoina ja taloustoimia koskevina tietoina, ja ne tuotetaan säännöllisesti. Riittävän yksityiskohtaisia tilastotietoja tarvitaan myös, jotta voidaan taata laskettujen, tämän alueen kattavien raha-aggregaattien ja niiden vastaerien jatkuva analyyttinen käyttökelpoisuus.

(3)

EKP:lla on EY:n perustamissopimuksen mukaisesti sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä (EKPJ:n perussääntö) vahvistetuin edellytyksin velvollisuus antaa asetuksia siinä määrin kuin se on tarpeen niiden EKPJ:n tehtävien toteuttamiseksi, jotka on määritelty EKPJ:n perussäännössä ja joista säädetään eräissä tapauksissa perustamissopimuksen 107 artiklan 6 kohdan nojalla annetuissa neuvoston säädöksissä.

(4)

EKPJ:n perussäännön 5.1 artiklassa edellytetään, että EKP kerää EKPJ:n tehtävistä huolehtiakseen kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta tai suoraan taloudellisilta toimijoilta. EKPJ:n perussäännön 5.2 artiklan mukaan kansalliset keskuspankit hoitavat 5.1 artiklassa kuvattuja tehtäviä siinä määrin kuin mahdollista.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklassa edellytetään, että EKP täsmentää varsinaisen tiedonantajien joukon tietojen antajien perusjoukon rajoissa, sekä annetaan EKP:lle valtuudet vapauttaa jotkut tiedonantajien ryhmät kokonaan tai osittain tilastointiin liittyvistä tietojenantovaatimuksista. Saman asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia edellytyksistä, joiden mukaisesti voidaan käyttää oikeutta tilastotietojen tarkistamiseen tai pakollisen tilastotietojen keruun toimittamiseen.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 4 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä omalta osaltaan tilastotietojen keruu ja tehtävä EKPJ:n kanssa kiinteää yhteistyötä, jotta varmistetaan EKPJ:n perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttäminen.

(7)

Saattaa olla tarkoituksenmukaista, että kansalliset keskuspankit keräävät varsinaiselta tiedonantajien joukolta EKP:n tilastovaatimusten täyttämiseksi tarvittavat tilastotiedot osana laajempaa tilastointiin liittyvää tiedonkeruuta, jonka ne toteuttavat omalla vastuullaan yhteisön tai kansallisen lainsäädännön taikka vakiintuneen käytännön mukaisesti ja joka palvelee muita tilastointitarkoituksia, edellyttäen että EKP:n tilastovaatimusten täyttäminen ei vaarannu. Tällä tavoin voidaan myös vähentää tietojen keräämisestä aiheutuvaa rasitetta. Näissä tapauksissa tiedonantajille on avoimuuden lisäämiseksi ilmoitettava, että tietoja kerätään muita tilastointitarkoituksia varten. Erityistapauksissa EKP voi käyttää tällaisia muihin tarkoituksiin kerättyjä tilastotietoja omien tarpeidensa täyttämiseksi.

(8)

Tilastovaatimukset ovat yksityiskohtaisimmat niissä erissä, joiden vastapuolet kuuluvat rahaa hallussa pitävään sektoriin. Yksityiskohtaiset tiedot tarvitaan a) talletuksista alasektorin ja maturiteetin mukaan eriteltyinä sekä edelleen valuuttakohtaisesti eriteltyinä, jotta M3:een sisältyvien ulkomaan valuutan määräisten erien kehitystä voitaisiin tarkastella lähemmin ja jotta voitaisiin tutkia helpommin, missä määrin ulkomaan valuutan määräiset ja euromääräiset M3:n erät ovat toisiaan korvaavia; b) lainoista alasektorin, maturiteetin, tarkoituksen, korkotason tarkistuksen ja valuutan mukaan eriteltyinä, sillä näitä tietoja pidetään olennaisina rahatalouden analysoinnin kannalta; c) positioista, joissa vastapuolina on muita rahalaitoksia, siltä osin kuin se on tarpeen rahalaitosten välisten erien nettouttamiseksi tai varantopohjan laskemiseksi; d) positioista ”yli 2 vuoden määräaikaistalletukset”, ”talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta” ja ”repot”, joissa vastapuolina ovat euroalueen ulkopuolella olevat (ulkomailla olevat), jotta voidaan laskea varantopohja, johon sovelletaan positiivista varantoprosenttia; e) kokonaistalletuksia koskevista positioista, joissa vastapuolina ovat ulkomailla olevat, ulkomaisten vastaerien laskemiseksi; f) alkuperäiseltä maturiteetiltaan alle tai yli 1 vuoden talletuksista ulkomailla olevilta ja lainoista ulkomailla oleville maksutasetta ja rahoitustilinpitoa varten.

(9)

Kansallisia keskuspankkeja rohkaistaan edistämään arvopaperikohtaisia raportointijärjestelyjä tässä asetuksessa edellytettyjen rahalaitosten arvopaperisalkkuja koskevien tilastotietojen keräämiseksi, silloin kun tämä saattaa vähentää luottolaitosten raportointivelvoitteita ja tukea tarkempien tilastojen kehittämistä. Kansalliset keskuspankit voivat sallia, että rahamarkkinarahastojen osalta tiedot ilmoitetaan sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 27 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 958/2007 (EKP/2007/8) (6) mukaisesti, jotta kevennettäisiin rahastonhoitajien raportointivelvoitteita.

(10)

EKP laskee rahoitustaloustoimet kuukauden lopun raportointipäivien kantatietojen erotuksena, josta poistetaan muista kuin taloustoimista aiheutuvat muutokset. Tiedonantajille osoitettu vaatimus ei koske valuuttakurssimuutoksia, jotka EKP laskee tiedonantajien toimittamien valuuttakohtaisten kantatietojen perusteella, eikä luokituksen muutoksia, joista kansalliset keskuspankit keräävät tiedot itse käyttämällä jo saatavissa olevia eri tietolähteitä.

(11)

EKP valtuutetaan asetuksen (EY) N:o 2531/98 5 artiklassa antamaan asetuksia tai tekemään päätöksiä laitosten vapauttamisesta vähimmäisvarantovelvoitteista, esittämään ehtoja siitä, miten velat muille laitoksille jätetään pois tai vähennetään varantopohjasta, ja määrittämään erisuuruiset velvoiteprosentit eri velkaryhmille. EKP:lla on asetuksen (EY) N:o 2531/98 6 artiklan nojalla oikeus kerätä laitoksilta vähimmäisvarantovelvoitteiden soveltamiseksi tarvittavat tiedot sekä tarkistaa niiden tietojen paikkansapitävyys ja laatu, joita laitokset antavat osoittaakseen noudattaneensa vähimmäisvarantovelvoitteita. Tietojen antamisesta aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi on toivottavaa, että kuukausitasetta koskevia tilastotietoja käytettäisiin EKP:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisten luottolaitosten varantopohjan säännölliseen laskemiseen vähimmäisvarantojen soveltamisesta 12 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) (7) mukaisesti.

(12)

On tarpeen määritellä luottolaitoksia koskeviin sulautumisiin sovellettavat erityiset menettelyt näiden laitosten varantovelvoitteita koskevien velvollisuuksien selventämiseksi.

(13)

EKP tarvitsee tietoja rahalaitosten arvopaperistamistoiminnasta voidakseen tulkita luottojen ja lainojen kehitystä euroalueella. Näillä tiedoilla täydennetään lisäksi tietoja, joita annetaan arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 19 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 24/2009 (EKP/2008/30) (8) nojalla.

(14)

Vaikka on tunnustettua, että EKP:n antamissa asetuksissa ei anneta mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille, EKPJ:n perussäännön 5 artikla koskee sekä rahaliittoon osallistuvia että siihen osallistumattomia jäsenvaltioita. Asetuksessa (EY) N:o 2533/98 muistutetaan, että EKPJ:n perussäännön 5 artikla sekä perustamissopimuksen 10 artikla tarkoittavat sitä, että rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden on laadittava ja otettava käyttöön kansallisella tasolla kaikki tarkoituksenmukaisiksi katsomansa toimenpiteet EKP:n tilastovaatimusten edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi ja saatava tilastointiin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi, jotta niistä voi tulla rahaliittoon osallistuvia jäsenvaltioita,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’rahalaitoksella’ kotimaassa olevaa luottolaitosta, siten kuin se on määritelty yhteisön lainsäädännössä, tai muuta kotimaassa olevaa rahoituslaitosta, joka liiketoimintanaan ottaa vastaan talletuksia ja/tai niiden läheisiä vastineita muilta kuin rahalaitoksilta ja myöntää luottoja ja/tai tekee arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa (ainakin taloudellisessa mielessä). Rahalaitossektori käsittää (9) a) keskuspankit; b) direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 1 kohdassa määritellyt luottolaitokset (yritys, joka liiketoimintanaan vastaanottaa yleisöltä talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja (10) ja myöntää luottoja omaan lukuunsa, tai sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta 18 päivänä syyskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/46/EY (11) tarkoitetut sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat) ja c) muut rahalaitokset eli muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka riippumatta liiketoimintansa luonteesta ovat rahalaitoksen määritelmän mukaisia. Ratkaiseva tekijä rahoituslaitoksia rahalaitoksiksi luokiteltaessa on se, missä määrin näiden laitosten liikkeeseen laskemien instrumenttien voidaan katsoa vastaavan luottolaitoksiin tehtyjä talletuksia, sikäli kuin laitokset muilta osin täyttävät rahalaitoksen määritelmän. Yhteissijoitusyrityksistä rahamarkkinarahastot täyttävät sovitut likviditeettivaatimukset ja kuuluvat siksi rahalaitossektoriin (ks. rahalaitosten yksilöintiä koskevat periaatteet, liite I, 1 osa),

’rahaliittoon osallistuvalla jäsenvaltiolla’ asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa määriteltyä rahaliittoon osallistuvaa jäsenvaltiota,

’rahaliittoon osallistumattomalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka ei ole ottanut euroa käyttöön,

’tiedonantajalla’ asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa määriteltyä tiedonantajaa,

’jossakin maassa olevalla’ asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa määriteltyä jossakin maassa olevaa,

’erityisyhteisöllä’ erityisyhteisöä sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 24/2009 (EKP/2008/30) 1 artiklassa,

’arvopaperistamisella’ taloustoimea, joka sisältää joko a) perinteisen arvopaperistamisen, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2006/48/EY 4 artiklassa, ja/tai b) arvopaperistamisen, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 24/2009 (EKP/2008/30) 1 artiklassa, johon liittyy arvopaperistettavien lainojen luovutus erityisyhteisölle,

’sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalla’ ja ’sähköisellä rahalla’ sähköisen rahan liikkeeseenlaskijaa ja sähköistä rahaa sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2000/46/EY 1 artiklan 3 kohdassa,

’arvonalennuksella’ lainan määrän suoraa vähentämistä taseesta sen vuoksi, että se on tullut perimiskelvottomaksi,

’hallinnoijalla’ rahalaitosta, joka hallinnoi arvopaperistamisen taustalla olevia lainoja päivittäin perimällä velallisilta pääoman ja koron, jotka välitetään tämän arvopaperistamisjärjestelyn sijoittajille,

’lainan luovutuksella’ omistusoikeuden siirtona tai sub-participation-järjestelynä tapahtuvaa lainan tai sammioitujen lainojen taloudellista siirtämistä tiedonantajalta siirronsaajalle, joka ei ole rahalaitos,

’lainan hankinnalla’ omistusoikeuden tai sub-participation-järjestelynä tapahtuvaa lainan tai sammioitujen lainojen taloudellista siirtämistä siirtäjältä, joka ei ole rahalaitos, tiedonantajalle.

2 artikla

Varsinainen tiedonantajien joukko

1.   Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevista rahalaitoksista (liitteessä II olevassa 1 osassa esitetyn mukaisesti).

2.   Varsinaisesta tiedonantajien joukosta rahalaitoksiin sovelletaan täysimääräisiä tiedonantovaatimuksia, jollei 8 artiklan mukaan myönnetyn poikkeuksen soveltamisesta muuta johdu.

3.   Yhteisöihin, jotka täyttävät rahalaitoksen määritelmän, sovelletaan tätä asetusta siitä huolimatta, että ne on jätetty direktiivin 2006/48/EY soveltamisalan ulkopuolelle.

4.   Jotta voidaan kerätä tietoja rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien haltijoiden sijaintipaikoista, kuten liitteessä I olevan 2 osan 5.5 jaksossa tarkemmin yksilöidään, varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluvat myös asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut muut rahoituksen välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot, ellei mahdollisista poikkeuksista muuta johdu.

3 artikla

Tilastoinnissa käytettävä rahalaitosluettelo

1.   EKP:n johtokunta laatii rahalaitoksista luettelon tilastointia varten ja ylläpitää sitä ottaen huomioon raportointitiheyttä ja toimitusaikaa koskevat vaatimukset, jotka johtuvat luettelon käytöstä EKP:n vähimmäisvarantojärjestelmän yhteydessä. Tilastoinnissa käytettävässä rahalaitosluettelossa on oltava tiedot siitä, kuuluvatko laitokset EKP:n vähimmäisvarantojärjestelmän piiriin vai eivät. Rahalaitosluettelon on oltava ajantasainen, tarkka, mahdollisimman homogeeninen ja riittävän vakaa tilastointitarkoituksiin.

2.   Kansalliset keskuspankit ja EKP saattavat tilastoinnissa käytettävän rahalaitosluettelon ja sen päivitykset tiedonantajien saataville tarkoituksenmukaisella tavalla, mukaan lukien sähköisesti, internetin kautta tai asianomaisten tiedonantajien pyynnöstä paperimuodossa.

3.   Tilastoinnissa käytettävä rahalaitosluettelo laaditaan ainoastaan tiedoksi. Jos luettelon viimeisin käytettävissä oleva versio on kuitenkin virheellinen, EKP ei määrää seuraamuksia yhteisölle, joka ei ole asianmukaisesti täyttänyt tiedonantovelvollisuuksiaan siltä osin kuin tämä on hyvässä uskossa luottanut virheellisen luettelon tietoihin.

4 artikla

Tilastovaatimukset

1.   Varsinainen tiedonantajien joukko antaa sen jäsenvaltion kansalliselle keskuspankille, jossa rahalaitos sijaitsee, kuukauden lopun tasetta koskevat kuukausittaiset kantatiedot ja kuukausittaiset yhteenlasketut arvostusmuutokset. Yhteenlaskettujen arvostusmuutoksien osalta tiedot annetaan niistä lainojen luottotappioista/arvonalennuksista, jotka vastaavat tiedonantajien myöntämiä lainoja ja kattavat arvopapereiden arvostusmuutokset. Yksityiskohtaisempia tietoja tietyistä tase-eristä sekä taseen ulkopuoliset tiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain tai vuosittain. Vaaditut tilastotiedot täsmennetään liitteessä I.

2.   Kansalliset keskuspankit saavat kerätä vaaditut tilastotiedot rahalaitosten liikkeeseen laskemista ja niiden hallussa olevista arvopapereista arvopaperikohtaisesti siltä osin kuin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan johtaa niistä tilastollisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti liitteessä IV tarkennetulla tavalla.

3.   Rahalaitokset ilmoittavat liitteessä I olevassa 5 osassa esitetyssä taulukossa 1A asetettujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti kuukausittaiset arvostusmuutokset EKP:n edellyttämän täyden tietosarjan osalta. Kansalliset keskuspankit voivat kerätä muitakin kuin vähimmäisvaatimuksiin kuuluvia tietoja. Nämä lisätiedot voivat liittyä taulukkoon 1A merkittyihin muihin kuin ”vähimmäisvaatimuksia” koskeviin erittelyihin.

4.   Lisäksi EKP voi edellyttää lisäselvityksiä kansallisten keskuspankkien keräämistä muutoksista, jotka sisältyvät erään ”luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt”.

5 artikla

Lainojen arvopaperistamisia ja muita lainojen siirtoja koskevat ylimääräiset tilastovaatimukset

Rahalaitokset ilmoittavat seuraavat tiedot liitteessä I olevan 6 osan mukaisesti:

1.

tarkastelujakson aikana toteutettujen lainojen arvopaperistamisten ja muiden lainojen siirtojen nettovirtatiedot;

2.

vuosineljänneksen lopun kantatiedot kaikista lainoista, joissa rahalaitos toimii arvopaperistamisessa hallinnoijana;

3.

jos sovelletaan kansainvälistä tilinpäätösstandardia 39 (IAS 39) tai vastaavia kansallisia kirjanpitosääntöjä, jakson lopun kantatiedot niistä lainoista, jotka on luovutettu arvopaperistamalla ja joita ei ole vielä poistettu taseesta.

6 artikla

Toimitusajat

1.   Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin niiden on saatava tiedot tiedonantajilta, jotta ne kykenevät noudattamaan jäljempänä mainittuja määräaikoja, ja ottavat huomioon EKP:n vähimmäisvarantojärjestelmässä asetetut toimitusaikoja koskevat vaatimukset sekä ilmoittavat niistä tiedonantajille.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat kuukausittaiset tilastot EKP:lle viimeistään sen kuukauden päättymistä, johon tiedot liittyvät, seuraavan kuukauden 15. pankkipäivänä työajan päättyessä.

3.   Kansalliset keskuspankit toimittavat neljännesvuosittaiset tilastot EKP:lle viimeistään sen vuosineljänneksen päättymistä, johon tiedot liittyvät, seuraavana 28. pankkipäivänä työajan päättyessä.

4.   Kansalliset keskuspankit toimittavat vuosittaiset tilastot EKP:lle raha-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastoista (uudelleenlaaditut suuntaviivat) 1 päivänä elokuuta 2007 annettujen suuntaviivojen EKP/2007/9 (12) 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7 artikla

Kirjanpitosäännöt tilastointia varten

1.   Kirjanpitosäännöt, joita rahalaitokset noudattavat tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja antaessaan, ovat pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (13) kansallisten täytäntöönpanosäännösten ja muiden sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä.

2.   Talletukset ja lainat ilmoitetaan kuukauden lopussa maksamatta olevan pääoman suuruisina. Arvonalennukset, siten kuin ne määritetään asianomaisessa kirjanpitokäytännössä, jätetään tämän määrän ulkopuolelle. Talletuksia ja lainoja ei nettouteta mitään muita saamisia tai velkoja vastaan.

3.   Kaikki rahoitussaamiset ja -velat ilmoitetaan bruttomääräisinä tilastointia varten, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpito- ja nettoutuskäytäntöihin.

4.   Kansalliset keskuspankit voivat sallia, että lainat, joista on tehty varaus, ilmoitetaan nettomääräisinä varauksilla vähennettyinä ja että ostetut lainat ilmoitetaan hankintahetkellä sovittuun hintaan, sillä edellytyksellä, että kaikki kotimaiset tiedonantajat noudattavat näitä ilmoituskäytäntöjä ja että ne ovat tarpeen, jotta lainat arvostettaisiin tilastoissa samalla tavoin kuin tammikuuta 2005 edeltävien kausien osalta.

8 artikla

Poikkeukset

1.   Pienille rahalaitoksille voidaan myöntää poikkeuksia.

a)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia pienille rahalaitoksille sillä edellytyksellä, että niiden yhteinen osuus kansallisesta rahalaitostaseesta on kantatietojen osalta enintään 5 prosenttia.

b)

Luottolaitosten osalta a alakohdassa tarkoitetut poikkeukset merkitsevät sitä, että niiden luottolaitosten tietojenantovaatimukset, joihin näitä poikkeuksia sovelletaan, pienenevät, tämän kuitenkaan rajoittamatta vähimmäisvarantojen laskemista koskevien vaatimusten soveltamista, siten kuin siitä määrätään liitteessä III.

c)

Sellaisten pienten rahalaitosten osalta, jotka eivät ole luottolaitoksia ja joihin sovelletaan a alakohdassa tarkoitettua poikkeusta, kansalliset keskuspankit keräävät edelleenkin vähintään taseen loppusummaa koskevia tietoja ainakin vuosittain, jolloin raportoivan pienen laitoksen kokoa voidaan seurata.

d)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia luottolaitoksille, joihin ei sovelleta a eikä b alakohdassa säädettyä järjestelyä, pienentämällä niiden raportointivaatimukset liitteessä I olevassa 7 osassa vahvistettujen vaatimusten mukaisiksi, sillä edellytyksellä, että niiden yhteenlaskettu osuus kansallisesta rahalaitostaseesta on kantatietojen osalta enintään 10 prosenttia kansallisesta rahalaitostaseesta ja enintään 1 prosentti euroalueen rahalaitostaseesta, tämän rajoittamatta a alakohdan soveltamista.

e)

Kansalliset keskuspankit tarkistavat a ja d kohdassa asetettujen ehtojen täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin vuoden alusta alkaen.

f)

Pienet rahalaitokset voivat halutessaan olla hyödyntämättä poikkeuksia ja täyttää sen sijaan tiedonantovaatimuksensa täysimääräisesti.

2.   Rahamarkkinarahastoille voidaan myöntää poikkeuksia.

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia rahamarkkinarahastoille 4 artiklan 1 kohdassa säädetyistä tietojenantovaatimuksista sillä edellytyksellä, että rahamarkkinarahastot ilmoittavat sen sijaan tasetiedot asetuksen (EY) N:o 958/2007 (EKP/2007/8) 6 artiklan mukaisesti, seuraavin edellytyksin:

rahamarkkinarahastot ilmoittavat tällaiset tiedot kuukausittain asetuksen (EY) N:o 958/2007 (EKP/2007/8) liitteessä I määrätyn ”sekamallin” perusteella ja sen 9 artiklassa vahvistettujen määräaikoja koskevien vaatimusten mukaisesti,

rahamarkkinarahastot ilmoittavat kuukauden lopun kantatiedot rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksista 6 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen määräaikoja koskevien vaatimusten mukaisesti.

3.   Poikkeuksia voidaan myöntää rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien osalta.

a)

’Rahamarkkinarahastojen rekisteröidyillä rahasto-osuuksilla’ tarkoitetaan rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia, joiden osalta pidetään kansallisen lainsäädännön mukaisesti rekisteriä, joka sisältää tiedot niiden haltijasta/haltijoista, mukaan lukien tiedot haltijan/haltijoiden kotipaikasta. ’Rahamarkkinarahastojen haltijaosuuksilla’ tarkoitetaan rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia, joiden osalta kansallisen lainsäädännön mukaan ei pidetä haltijan/haltijoiden tiedot sisältävää rekisteriä taikka joiden osalta pidetään rekisteriä ilman tietoa haltijan/haltijoiden kotipaikasta.

b)

Mikäli rekisteröityjä rahasto-osuuksia tai haltijaosuuksia lasketaan liikkeeseen ensimmäistä kertaa taikka mikäli markkinakehitys edellyttää vaihtoehdosta tai vaihtoehtojen yhdistelmästä toiseen siirtymistä (siten kuin tämä on määritelty liitteessä I olevan 2 osan 5.5 jaksossa), kansalliset keskuspankit voivat myöntää yhdeksi vuodeksi poikkeuksia liitteessä I olevan 2 osan 5.5 jakson mukaisista edellytyksistä.

c)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää tiedonantajille poikkeuksia rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien haltijoiden kotipaikan ilmoittamisen osalta, mikäli vaaditut tilastotiedot kerätään muista saatavilla olevista lähteistä liitteessä I olevan 2 osan 5.5 jakson mukaisesti. Kansalliset keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin vuoden alusta alkaen EKP:n kanssa sovitulla tavalla. Kansalliset keskuspankit voivat laatia tämän asetuksen soveltamista varten luettelon tiedonantovelvoitteen alaisista muista rahoituksen välittäjistä ja ylläpitää sitä liitteessä I olevan 2 osan 5.5 jaksossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

4.   Poikkeuksia voidaan myöntää sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoille, tämän kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

a)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia yksittäisille sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoille, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2006/48/EY tai asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) 2 artiklan soveltamista, ja jollei b alakohdassa toisin säädetä. Kansalliset keskuspankit tarkistavat b alakohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia. Kansallinen keskuspankki, joka myöntää tällaisen poikkeuksen, ilmoittaa siitä EKP:lle.

b)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia yksittäisille sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoille, jos vähintään toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy:

i)

niiden liikkeeseen laskema sähköinen raha hyväksytään maksuksi vain vähäisessä määrässä yrityksiä, jotka ovat selvästi yksilöitävissä seuraavien seikkojen perusteella:

ne sijaitsevat samoissa tiloissa tai muulla paikallisesti rajatulla alueella ja/tai

niillä on liikkeeseen laskevaan laitokseen läheinen taloudellinen suhde tai liikesuhde, kuten jaettu omistus-, markkinointi- tai jakelurakenne, vaikka liikkeeseen laskeva laitos ja maksun hyväksyvä yritys olisivatkin erillisiä oikeushenkilöitä; tai

ii)

yli kolme neljännestä niiden taseen loppusummasta ei liity sähköisen rahan liikkeeseen laskemiseen tai hallinnointiin ja liikkeessä olevaan sähköiseen rahaan liittyvät rahoitusvastuut ovat enintään 100 miljoonaa euroa.

c)

Jos sähköisen rahan liikkeeseenlaskijaa, jolle myönnetään poikkeus, ei vapauteta vähimmäisvarantovelvoitteista, se toimittaa vähintään varantopohjan laskemiseksi tarvittavat neljännesvuosittaiset tiedot liitteen III mukaisesti. Laitos voi päättää ilmoittaa suppeammat varantopohjatiedot kuukausittain.

d)

Jos yksittäiselle sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalle myönnetään poikkeus, EKP kirjaa tilastoitaessa laitoksen rahalaitosluetteloon yritykseksi. Laitosta käsitellään niin ikään yrityksenä tilanteissa, joissa se on rahalaitoksen vastapuolena. Laitosta pidetään kuitenkin edelleen luottolaitoksena laskettaessa EKP:n vähimmäisvarantovelvoitteita.

5.   Poikkeuksia voidaan myöntää arvostusmuutosten osalta.

a)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää rahamarkkinarahastoille poikkeuksia arvostusmuutosten ilmoittamisen osalta poistamalla rahamarkkinarahastoilta velvollisuuden ilmoittaa arvostusmuutokset, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 1 kohdan soveltamiseen.

b)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia arvopapereiden arvostusmuutosten raportointitiheyden ja toimitusajan osalta ja vaatia näiden tietojen toimittamista neljännesvuosittain samaan aikaan kuin neljännesvuosittain toimitettavat kantatiedot seuraavin edellytyksin:

i)

tiedonantajat, jotka käyttävät eri arvostusmenetelmiä, toimittavat kansallisille keskuspankeille arvostuskäytäntöjä koskevat tarkoituksenmukaiset tiedot, joihin sisältyy määrällinen arvio niiden hallussa olevien eri instrumenttien prosenttiosuuksista;

ii)

mikäli on tapahtunut huomattava arvostusmuutos, kansallisilla keskuspankeilla on oikeus vaatia tiedonantajia toimittamaan lisätietoja siltä kuukaudelta, jona muutos tapahtui.

c)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia arvopaperien arvostusmuutosten ilmoittamisen osalta ja myöntää myös täydellisen vapautuksen tällaisesta ilmoittamisesta luottolaitoksille, jotka ilmoittavat arvopaperikohtaisesti arvopapereita koskevat kuukausittaiset kantatiedot, seuraavin edellytyksin:

i)

ilmoitetut tiedot sisältävät kunkin arvopaperin osalta arvon, jolla arvopaperit kirjataan taseeseen;

ii)

ilmoitetut tiedot sisältävät niiden arvopapereiden osalta, joilla ei ole yleisesti saatavilla olevia tunnistekoodeja, instrumenttiluokasta, maturiteetista ja liikkeeseenlaskijasta sellaiset tiedot, jotka ovat vähintäänkin riittäviä liitteessä I olevassa 5 osassa ”vähimmäisvaatimuksiksi” määriteltyjen erittelyjen tekemiseksi.

6.   Poikkeuksia voidaan myöntää sellaisten lainojen tilastoinnin osalta, jotka luovutetaan arvopaperistamalla.

Kansalliset keskuspankit voivat sallia IAS 39:ää tai vastaavia kansallisia kirjanpitosääntöjä soveltavien rahalaitostensa jättävän kansallisen käytännön mukaisesti liitteessä I olevissa 2 ja 3 osassa edellytetyistä kantatiedoista pois kaikki lainat, jotka myydään arvopaperistamalla, sillä edellytyksellä, että kaikki kotimaiset rahalaitokset soveltavat tätä käytäntöä.

7.   Poikkeuksia voidaan myöntää tiettyjen euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden neljännesvuosittaisten kantatietojen osalta.

Mikäli karkeamman aggregoinnin perusteella kerätyt luvut osoittavat, että jossakin jäsenvaltiossa oleviin vastapuoliin kohdistuvat erät tai erät sellaisen jäsenvaltion valuutassa, joka ei ole ottanut euroa käyttöön, eivät ole merkittäviä, kansallinen keskuspankki voi päättää olla edellyttämättä raportointia tällaisen jäsenvaltion osalta. Kansallinen keskuspankki ilmoittaa tiedonantajilleen tällaisesta päätöksestä.

9 artikla

Vähimmäisvaatimukset ja kansalliset tiedonantomenettelyt

1.   Vaaditut tilastotiedot annetaan tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien, liitteessä IV esitettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat kansallisten erityispiirteiden mukaisesti käyttöön tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä tuotetaan vaaditut tilastotiedot ja että niiden perusteella voidaan myös tarkistaa täsmällisesti tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien, liitteessä IV esitettyjen vähimmäisvaatimusten noudattaminen.

10 artikla

Sulautumiset, jakautumiset ja uudelleenjärjestelyt

Jos kyseessä on sulautuminen, jakautuminen tai muu uudelleenjärjestely, joka saattaa vaikuttaa tilastotietojen antamista koskevien velvollisuuksien täyttämiseen, asianomainen tiedonantaja ilmoittaa, sen jälkeen kun aikomus tällaisen toimen toteuttamisesta on tullut julkiseksi ja kohtuullisessa ajassa ennen kuin se tulee voimaan, asianomaiselle kansalliselle keskuspankille suunnitelluista menettelyistä tässä asetuksessa asetettujen tilastovaatimusten täyttämiseksi.

11 artikla

Ilmoitettujen tilastotietojen käyttö vähimmäisvarantojen laskemista varten

1.   Jokainen luottolaitos käyttää tämän asetuksen mukaisesti antamiaan tilastotietoja varantopohjansa laskemiseen asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) mukaisesti. Jokainen luottolaitos käyttää näitä tietoja erityisesti tarkistaakseen, täyttääkö se varantovelvoitteensa pitoajanjakson aikana.

2.   Pienten laitosten varantopohjaa koskevat tiedot kolmea pitoajanjaksoa varten perustuvat vuosineljänneksen lopun tietoihin, jotka kansalliset keskuspankit keräävät viimeistään 28. pankkipäivänä kyseisen vuosineljänneksen päättymisestä.

3.   Liitteessä III vahvistettuja EKP:n vähimmäisvarantovelvoitteiden soveltamiseen liittyviä erityissääntöjä sovelletaan ensisijaisesti asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) säännöksiin nähden, mikäli ne ovat ristiriidassa keskenään.

4.   Varantovelvoitteet on EKP:n ja luottolaitosten likviditeetin hallinnan helpottamiseksi vahvistettava viimeistään kunkin pitoajanjakson ensimmäisenä päivänä. Luottolaitokset saattavat kuitenkin poikkeuksellisesti joutua korjaamaan varantopohjaa tai vahvistettua varantovelvoitetta. Varantovaatimusten vahvistamista tai hyväksymistä koskevat menettelyt eivät rajoita tiedonantajien velvollisuutta toimittaa aina oikeat tilastotiedot sekä korjata mahdollisimman pian jo toimittamansa virheelliset tilastotiedot.

12 artikla

Tilastotietojen tarkistaminen ja pakollinen keruu

Kansalliset keskuspankit käyttävät oikeuttaan tarkistaa tai kerätä tietoja, joita tiedonantajien edellytetään toimittavan tämän asetuksen perusteella, tämän rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää tätä oikeutta itse. Kansalliset keskuspankit käyttävät tätä oikeutta erityisesti silloin, kun jokin varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluva laitos ei täytä tämän asetuksen liitteessä IV säädettyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

13 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

1.   Ensimmäiset tiedot annetaan tämän asetuksen mukaisesti kesäkuun 2010 tilanteesta, mukaan lukien historiatiedot joulukuuhun 2009 saakka vain taulukon 5 osalta.

2.   Ensimmäiset tiedot annetaan tämän asetuksen mukaisesti syndikoituja lainoja koskevien solujen osalta liitteessä I olevan 2 osan taulukossa 1 joulukuun 2011 tilanteesta.

3.   Tämän asetuksen mukaiset ensimmäiset tiedot niitä jäsenvaltioita vastaavien solujen osalta, jotka ovat ottaneet euron käyttöön, annetaan liitteessä I olevan 3 osan taulukossa 3 ensimmäisen kerran euron käyttöönottopäivää seuraavalta vuosineljännekseltä.

4.   Tämän asetuksen mukaiset ensimmäiset tiedot niitä jäsenvaltioita vastaavien solujen osalta, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, annetaan liitteessä I olevan 3 osan taulukoissa 3 ja 4 ensimmäisen kerran niiden EU:hun liittymistä seuraavalta vuosineljännekseltä. Jos asianomainen kansallinen keskuspankki päättää olla vaatimatta muiden kuin merkittävien tietojen ilmoittamista ensimmäistä kertaa niiden ensimmäisten neljännesvuositason tietojen yhteydessä, jotka toimitetaan sen jälkeen kun asianomainen jäsenvaltio on liittynyt tai asianomaiset jäsenvaltiot ovat liittyneet EU:hun, tiedot annetaan ensimmäisen kerran 12 kuukautta sen jälkeen kun kansallinen keskuspankki on ilmoittanut tiedonantajille vaativansa tietojen ilmoittamista.

14 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13) 1 päivästä heinäkuuta 2010.

2.   Kumottuun asetukseen tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä asetusta ja niitä tulee lukea liitteessä V esitettyä vastaavuustaulukkoa noudattaen.

15 artikla

Loppumääräys

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2010.

Annettu Frankfurt am Mainissa 19 päivänä joulukuuta 2008.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET


(1)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 1.

(3)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1

(4)  EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1.

(5)  EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1.

(6)  EUVL L 211, 11.8.2007, s. 8.

(7)  EUVL L 250, 2.10.2003, s. 10.

(8)  Katso tämän virallisen lehden sivu 1.

(9)  Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (EKT 95) rahalaitoksiksi luokitellut rahoituslaitokset jaetaan kahteen alasektoriin: keskuspankkeihin (S.121) ja muihin rahalaitoksiin (S.122).

(10)  Mukaan lukien pankkien joukkovelkakirjojen myynti yleisölle.

(11)  EYVL L 275, 27.10.2000, s. 39.

(12)  EUVL L 341, 27.12.2007, s. 1.

(13)  EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.


LIITE I

RAHALAITOKSET JA TILASTOVAATIMUKSET

Johdanto

Rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa sovellettava tilastointijärjestelmä rahalaitossektorin taseen laatimiseksi koostuu seuraavista kahdesta pääelementistä:

a)

tilastoinnissa käytettävä rahalaitosluettelo (ks. 1 osa tiettyjen rahalaitosten yksilöimisen osalta) ja

b)

erittely tilastotiedoista, joita näiden rahalaitosten on toimitettava kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain (ks. 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 osa).

Jotta rahalaitosten taseista voitaisiin saada täydellistä tietoa, on myös tarpeen asettaa tiettyjä tiedonantovaatimuksia muille rahoituksen välittäjille, lukuun ottamatta vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja, kun ne tekevät rahoitustoimia, jotka koskevat rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia. Kansalliset keskuspankit keräävät tilastotiedot rahalaitoksilta ja muilta rahoituksen välittäjiltä 2 osan mukaisesti noudattaen kansallisia menettelyjä, jotka perustuvat 1 artiklassa ja liitteessä II esitettyihin yhdenmukaistettuihin määritelmiin ja luokitteluihin.

Rahan määrään sisältyvät liikkeessä olevat setelit ja kolikot sekä rahalaitosten muut monetaariset velat (talletukset ja muut rahoitusinstrumentit, jotka ovat talletusten läheisiä vastineita). Rahan määrän vastaerät käsittävät kaikki muut rahalaitostaseen erät. EKP kerää myös rahoitustaloustoimia koskevat tiedot, jotka saadaan kantatiedoista ja muista tiedoista, mukaan luettuina rahalaitosten ilmoittamat arvostusmuutoksia koskevat tiedot (ks. 5 osa).

Yhteenveto EKP:n vaatimista tilastotiedoista esitetään 8 osassa.

1 OSA

Tiettyjen rahalaitosten yksilöinti

1 jakso: Tiettyjen rahalaitosten yksilöinti talletusten vastaavuutta koskevien periaatteiden mukaan

1.1

Sellaiset muut rahoituslaitokset kuin luottolaitokset, jotka laskevat liikkeeseen talletusten läheisiksi vastineiksi katsottavia rahoitusinstrumentteja, luokitellaan rahalaitoksiksi edellyttäen, että ne ovat muilta osin rahalaitosten määritelmän mukaisia. Luokittelun perusteena on vastaavuus talletusten kanssa (eli se, luokitellaanko velat talletuksiksi), jonka määrittää instrumenttien likvidiys eli siirtokelpoisuus, vaihdettavuus, sijoituksen varmuus ja jälkimarkkinakelpoisuus sekä joissakin tapauksissa maturiteetti.

Talletusten vastaavuutta koskevia kriteereitä sovelletaan myös määritettäessä, pitäisikö velat luokitella talletuksiksi, ellei näille veloille ole olemassa erillistä luokkaa.

1.2

Seuraavia periaatteita sovelletaan määritettäessä vastaavuutta talletusten kanssa ja luokiteltaessa velkoja talletuksiksi:

siirtokelpoisuus tarkoittaa mahdollisuutta siirtää rahoitusinstrumenttiin sijoitetut varat käyttämällä jotakin maksuvälinettä, kuten esimerkiksi sekkiä, tilisiirtoa, suoraveloitusta tai vastaavia maksuvälineitä,

vaihdettavuus tarkoittaa mahdollisuutta vaihtaa rahoitusinstrumentti rahaksi tai siirtokelpoisiksi talletuksiksi ottaen huomion vaihtamisesta aiheutuvat kustannukset; verotuksellisten etujen menettämistä vaihtamisen yhteydessä voidaan pitää seuraamuksena, joka vähentää instrumentin likvidiyttä,

varmuus tarkoittaa sitä, että etukäteen tiedetään tarkasti, paljonko instrumentista saa kansallisena valuuttana, kun se muutetaan rahaksi, ja

arvopapereita pidetään jälkimarkkinakelpoisina, jos ne noteerataan ja niillä käydään säännöllisesti kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla. Vaihtuvapääomaisten yhteissijoitusyritysten osuuksilla ei ole jälkimarkkinoita tavanomaisessa merkityksessä. Tästä huolimatta sijoittajat saavat päivittäin tietää osuuden noteerauksen ja voivat nostaa sijoittamansa varat tähän hintaan.

2 jakso: Rahamarkkinarahastojen yksilöimiseen sovellettavat periaatteet

2.1

Rahamarkkinarahastot määritellään sellaisiksi yhteissijoitusyrityksiksi, joiden rahasto-osuudet ovat likvidiydeltään talletusten läheisiä vastineita ja jotka sijoittavat pääasiallisesti rahamarkkinainstrumentteihin ja/tai rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksiin ja/tai muihin siirtokelpoisiin velkapapereihin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään yksi vuosi, ja/tai pankkitalletuksiin, ja/tai joiden tarkoituksena on saavuttaa rahamarkkinainstrumenttien korkoja lähellä oleva tuottoprosentti. Rahamarkkinarahastojen tunnusmerkit saadaan selville yhteissijoitusyritysten tarjousesitteistä, rahaston säännöistä, perustamisasiakirjoista, yhtiöjärjestyksistä tai vastaavista säännöistä, merkintäasiakirjoista tai sijoitussopimuksista, markkinointiasiakirjoista tai muista vastaavista asiakirjoista.

Rahamarkkinarahasto tai sitä laillisesti edustavat henkilöt vastaavat tilastovaatimusten täyttämiseksi tarpeellisten tietojen antamisesta. Mikäli käytännön syistä on tarpeen, tiedot voi toimittaa mikä tahansa rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia koskevissa rahoitustoimissa osallisena oleva yhteisö, kuten säilyttämispalveluja tarjoava yhteisö.

2.2

Rahamarkkinarahastojen määritelmässä:

’yhteissijoitusyrityksillä’ tarkoitetaan yrityksiä, joiden ainoana tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen ja joiden osuudet on haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti tällaisen yrityksen varoilla. Tällaisia yrityksiä voidaan perustaa lain mukaan joko sopimusoikeudellisten säännösten nojalla (kuten rahastoyhtiöiden hoidossa olevien sijoitusrahastojen tapauksessa), trusteja koskevien säännösten nojalla (kuten unit trust -yhteisöjen tapauksessa) taikka yhtiölainsäädännön nojalla (kuten sijoitusyhtiöiden tapauksessa),

’pankkitalletuksilla’ tarkoitetaan luottolaitoksiin tehtäviä käteistalletuksia, jotka on maksettava joko vaadittaessa tai enintään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa soveltaen, tai talletuksia, joiden on sovittu erääntyvän korkeintaan 2 vuoden kuluessa, mukaan lukien takaisinostosopimuksen tai arvopaperilainauksen yhteydessä tapahtuneen arvopaperien siirron vastikkeeksi luottolaitoksille maksetut määrät,

’likvidiydeltään talletusten läheisillä vastineilla’ tarkoitetaan sitä, että yhteissijoitusyritysten osuudet on tavanomaisissa markkinaolosuhteissa haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin, lunastettava tai siirrettävä, jolloin niiden likvidiys vastaa talletusten likvidiyttä,

’pääasiallisesti’ tarkoittaa ainakin 85:tä prosenttia sijoitussalkusta,

’rahamarkkinainstrumenteilla’ tarkoitetaan sellaisia siirtokelpoisten velkainstrumenttien lajeja, joilla yleensä käydään kauppaa rahamarkkinoilla (esimerkiksi sijoitustodistukset, yritystodistukset, pankkivekselit, valtion ja kuntien velkasitoumukset), koska niillä on seuraavia ominaisuuksia:

a)

likvidiys, millä tarkoitetaan, että ne voidaan ostaa takaisin, lunastaa tai myydä vähäisin kustannuksin eli pienin palkkioin ja pienin osto- ja myyntihinnan eroin, sekä että niillä käytävien kauppojen selvitysviipeet ovat erittäin lyhyet; ja

b)

markkinoiden syvyys, millä tarkoitetaan, että instrumenteilla käydään kauppaa markkinoilla, joilla kaupankäynnin volyymit voivat olla suuria ilman, että sillä on merkittävää vaikutusta instrumenttien hintaan; ja

c)

varmuus instrumentin arvosta, millä tarkoitetaan, että instrumenttien arvo voidaan määritellä tarkasti milloin tahansa tai ainakin kerran kuukaudessa; ja

d)

vähäinen korkoriski, millä tarkoitetaan, että instrumenttien jäljellä oleva maturiteetti on enintään vuosi tai että niiden tuotto tarkistetaan rahamarkkinakorkoja vastaavaksi säännöllisesti ja ainakin 12 kuukauden välein; ja

e)

vähäinen luottoriski, millä tarkoitetaan, että

1)

instrumentit noteerataan pörssissä tai niillä käydään kauppaa muilla säännellyillä ja säännöllisesti toimivilla tunnustetuilla julkisilla markkinoilla; tai

2)

niiden liikkeeseen laskussa noudatetaan sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi laadittuja säännöksiä; tai

3)

niiden liikkeeseenlaskija on

valtio, aluehallinto tai kunta, jäsenvaltion keskuspankki, EU, EKP, Euroopan investointipankki, EU:n ulkopuolinen valtio tai, jos jälkimmäinen on liittovaltio, jokin sen osavaltioista, tai julkinen kansainvälinen yhteisö, johon kuuluu yksi tai useampia jäsenvaltioita,

taikka

laitos, joka on rahoitusvalvonnan alainen yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen kriteerien mukaisesti, tai laitos, johon sovelletaan ja joka noudattaa säännöksiä, joita toimivaltaiset viranomaiset pitävät ainakin yhtä tiukkoina kuin vastaavia yhteisön lainsäädännön vaatimuksia, tai jos tällainen laitos on instrumenttien takaajana,

taikka

yritys, jonka arvopaperit noteerataan pörssissä tai niillä käydään kauppaa muilla säännellyillä ja säännöllisesti toimivilla tunnustetuilla julkisilla markkinoilla.

2 OSA

Tase-erät (kuukausittaiset kantatiedot)

EKP edellyttää rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden aluetta koskevien raha-aggregaattien ja vastaerien laatimista varten taulukossa 1 olevien tietojen toimittamista seuraavasti:

1.   Instrumenttiluokat

a)   Velat

Velkoihin kuuluvat seuraavat instrumenttiluokat: liikkeessä oleva raha, talletukset, liikkeeseen lasketut rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet, liikkeeseen lasketut velkapaperit, oma pääoma ja varaukset sekä muut velat. Jotta monetaariset velat voitaisiin erottaa muista velkaeristä, talletukset jaotellaan edelleen yön yli -talletuksiin, määräaikaistalletuksiin, irtisanomisehtoisiin talletuksiin ja takaisinostosopimuksiin (repot). Ks. määritelmien osalta liite II.

b)   Saamiset

Saamisiin kuuluvat seuraavat instrumenttiluokat: kassa, lainat, muut arvopaperit kuin osakkeet, rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet, osakkeet ja osuudet, kiinteä omaisuus ja muut saamiset. Ks. määritelmien osalta liite II.

2.   Erittely maturiteetin mukaan

Alkuperäiseen maturiteettiin perustuvia erittelyjä voidaan käyttää instrumenttien ominaisuuksiin perustuvien erittelyjen asemesta silloin, kun eri maiden rahoitusmarkkinoilla käytettyjä instrumentteja ei voi täysin verrata toisiinsa.

a)   Velat

Instrumentit jaotellaan maturiteetin (tai irtisanomisajan) perusteella seuraavasti: määräaikaistalletusten osalta alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään 1 vuoden, yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden ja yli 2 vuoden talletuksiin ja irtisanomisehtoisten talletusten osalta irtisanomisajaltaan enintään 3 kuukauden, yli 3 kuukauden mutta enintään 2 vuoden ja enintään 2 vuoden talletuksiin. Takaisinostosopimuksia eli repoja ei jaotella maturiteetin mukaan, sillä ne ovat yleensä erittäin lyhytaikaisia instrumentteja (niiden alkuperäinen maturiteetti on yleensä alle 3 kuukautta). Rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit jaotellaan enintään 1 vuoden, yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden ja yli 2 vuoden velkapapereihin. Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia ei tarvitse eritellä maturiteetin mukaan.

b)   Saamiset

Instrumentit jaotellaan maturiteetin perusteella seuraavasti: rahalaitosten rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muille sektoreille kuin rahalaitoksille ja julkisyhteisöille myöntämät lainat alasektoreittain ja edelleen rahalaitosten kotitalouksille myöntämät lainat käyttötarkoituksen mukaan, jaoteltuina enintään 1 vuoden, yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden ja yli 5 vuoden pituisiin maturiteettiluokkiin; rahalaitosten hallussa olevat, muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa sijaitsevien rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit, jaoteltuina enintään 1 vuoden, yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden ja yli 2 vuoden pituisiin maturiteettiluokkiin, jotta rahalaitosten väliset omistukset voidaan nettouttaa raha-aggregaatteja laskettaessa.

3.   Erittely käyttötarkoituksen mukaan ja yksityisille elinkeinonharjoittajille/yhtiökumppanuuksille myönnettyjen lainojen yksilöinti erikseen

Kotitalouksille ja kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille myönnetyt lainat eritellään vielä lainatyypin mukaan (kulutusluotto, asuntoluotto, muu.). ”Muiden lainojen” ryhmässä lainat, joita myönnetään yksityisille elinkeinonharjoittajille/yhtiökumppanuuksille, on yksilöitävä erikseen (ks. instrumenttiluokkien määritelmät liitteessä II olevassa 2 osassa ja sektorien määritelmät liitteessä II olevassa 3 osassa). Kansalliset keskuspankit voivat luopua vaatimuksesta, jonka mukaan yksityisille elinkeinonharjoittajille/yhtiökumppanuuksille myönnetyt lainat on yksilöitävä erikseen, jos tällaisten lainojen osuus rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kotitalouksille myönnettyjen lainojen kokonaismäärästä on vähemmän kuin 5 prosenttia.

4.   Valuuttakohtainen erittely

Niistä tase-eristä, joita saatetaan käyttää raha-aggregaattien muodostamisessa, ilmoitetaan euromääräiset saldot erikseen, jolloin EKP:llä on mahdollisuus määritellä raha-aggregaatit siten, että ne voivat sisältää joko kaikkien valuuttojen määräiset erät tai pelkästään euromääräiset saldot.

5.   Erittely vastapuolen sektorin ja kotipaikan mukaan

5.1

Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot kattavien raha-aggregaattien ja niiden vastaerien muodostaminen edellyttää, että voidaan määritellä ne rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevat vastapuolet, jotka muodostavat rahaa hallussa pitävän sektorin (money-holding sector). Tässä yhteydessä ne vastapuolet, jotka ovat muita kuin rahalaitoksia, jaotellaan EKT 95:n mukaisesti (ks. liite II, 3 osa) julkisyhteisöihin (S.13) siten, että valtio (S.1311) yksilöidään erikseen kokonaistalletuksissa, ja muihin kotimaisiin vastapuoliin. Jotta voitaisiin laskea raha-aggregaatit ja luottovastaerät kuukausittain sektorikohtaisesti eriteltyinä, muut kotimaiset sektorit eritellään edelleen seuraaviin alasektoreihin: muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.123 + S.124), vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125), yritykset (S.11) sekä kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15). Ks. yksityisten elinkeinonharjoittajien/yhtiökumppanuuksien osalta 3 jakso. Erässä ”talletukset yhteensä” sekä talletusluokissa ”yli 2 vuoden määräaikaistalletukset”, ”talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta” ja ”repot” vastapuolet eritellään EKP:n vähimmäisvarantojärjestelmää varten vielä luottolaitoksiin, muihin rahalaitoksiin ja valtioon.

5.2

Talletusten kokonaismäärän, talletusten, joiden maturiteetti on enintään 2 vuotta, ja saamisluokan ”muut arvopaperit kuin osakkeet” osalta eritellään vielä erikseen vastapuolet, jotka ovat erityisyhteisöjä.

5.3

Tietyt talletukset/lainat, jotka perustuvat takaisinostosopimuksiin (repot) / takaisinmyyntisopimuksiin tai vastaaviin toimiin ”muiden rahoituksen välittäjien (S.123) + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavien laitosten (S.124)” kanssa, voivat liittyä taloustoimiin keskusvastapuolen kanssa. Keskusvastapuoli on yksikkö, joka asettuu lain nojalla rahoitusmarkkinoilla vaihdettavien sopimusten vastapuolten väliin, jolloin siitä tulee ostaja jokaiseen myyjään nähden ja myyjä jokaiseen ostajaan nähden. Koska tällaisilla transaktioilla korvataan usein rahalaitosten välistä kahdenvälistä liiketoimintaa, talletusryhmän ”takaisinostosopimukset” sisällä eritellään vielä liiketoiminta näiden vastapuolten kanssa. Lisäerittelyt suoritetaan samalla tavoin myös saamisten ryhmässä ”lainat” näiden vastapuolten kanssa tehtyjen takaisinmyyntisopimusten osalta.

5.4

Kotimaassa ja muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat vastapuolet esitetään erikseen, ja niitä kohdellaan samalla tavoin kaikissa tilastollisissa erittelyissä. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muodostaman alueen ulkopuolella sijaitsevia vastapuolia ei tarvitse eritellä maittain. Rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa sijaitsevat vastapuolet eritellään niiden kotimaan sektoriluokituksen tai institutionaalisen luokituksen perusteella tilastoinnissa käytettävän rahalaitosluettelon mukaisesti sekä käyttäen EKP:n sektorikäsikirjaa (1), jossa käytetyt luokitteluperiaatteet vastaavat mahdollisimman tarkoin EKT 95:n luokittelua.

5.5

Tiedonantajat antavat vähintään tiedot rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden rahalaitosten liikkeeseen laskemien rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien haltijoiden sijaintipaikasta erittelyn ”kotimaa / muu rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio / muu maailma” mukaisesti, jotta voidaan rajata pois niiden haltijoiden rahasto-osuudet, jotka ovat rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella. Rahasto-osuudet liikkeeseen laskeneet rahamarkkinarahastot tai niitä laillisesti edustavat henkilöt ilmoittavat rekisteröityjen rahasto-osuuksien osalta näiden rahasto-osuuksien haltijoiden sijaintipaikan mukaan eritellyt tiedot kuukausitaseessaan. Tiedonantajat toimittavat haltijaosuuksien osalta niiden haltijoiden sijaintipaikan mukaiset erittelytiedot kansallisen keskuspankin päättämällä tavalla siten kuin siitä EKP:n kanssa on sovittu. Tämä vaatimus rajoittuu yhteen seuraavista vaihtoehdoista tai niiden yhdistelmään, joka on valittava kyseisten markkinoiden rakenteen ja kyseessä olevassa jäsenvaltiossa sovellettavien oikeudellisten menettelytapojen perusteella. Kansallinen keskuspankki seuraa aika ajoin tämän edellytyksen täyttymistä.

a)

Rahasto-osuuksia liikkeeseen laskevat rahamarkkinarahastot:

Rahasto-osuudet liikkeeseen laskevat rahamarkkinarahastot tai niitä laillisesti edustavat henkilöt antavat kyseisten rahasto-osuuksien haltijoiden sijaintipaikan mukaiset erittelytiedot. Rahasto-osuuksien välittäjä tai jokin muu rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskussa, takaisinostossa tai siirrossa mukana oleva yhteisö voi antaa tällaiset tiedot.

b)

Rahalaitokset tai muut rahoituksen välittäjät rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien säilyttäjinä:

Rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka toimivat rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien säilyttäjinä, toimittavat tiedonantajina sellaisten rahasto-osuuksien haltijoiden sijaintipaikan mukaiset erittelytiedot, jotka ovat kotimaisten rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemia ja joita säilytetään haltijan lukuun tai sellaisen toisen välittäjän lukuun, joka myös toimii säilyttäjänä. Tätä vaihtoehtoa voidaan soveltaa, jos i) säilyttäjä erottaa haltijoiden puolesta säilytyksessä olevat rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet niistä rahasto-osuuksista, joita se pitää muiden säilyttäjien puolesta; ja ii) suurin osa rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksista on kotimaassa sijaitsevien sellaisten laitosten säilytyksessä, jotka luokitellaan rahoituksen välittäjiksi (rahalaitokset tai muut rahoituksen välittäjät).

c)

Rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka antavat tietoja kotimaassa olevien ulkomailla olevien kanssa tekemistä, kotimaisten rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia koskevista toimista:

Rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka toimivat tiedonantajina kotimaassa olevien ja ulkomailla olevien välisistä, kotimaisten rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksia koskevista toimista, antavat haltijoiden sijaintipaikan mukaiset erittelytiedot sellaisista rahasto-osuuksista, jotka ovat kotimaisten rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemia ja joilla ne käyvät kauppaa haltijan lukuun tai sellaisen toisen välittäjän lukuun, joka on myös mukana tässä toimessa. Tätä vaihtoehtoa voidaan soveltaa, jos i) raportointi on kattavaa, eli se kattaa olennaisilta osin kaikki tiedonantajien toteuttamat taloustoimet; ii) annetaan täsmällisiä tietoja ostoista ja myynneistä, joissa vastapuolina ovat muualla kuin rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevat; iii) erot samojen osakkeiden/osuuksien liikkeeseenlaskuarvon ja lunastusarvon välillä ovat ilman palkkioita erittäin vähäisiä; ja iv) kotimaisten rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemien, muualla kuin rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevien hallussa olevien osakkeiden/osuuksien määrä on vähäinen.

d)

Jos a–c kohdassa mainittuja vaihtoehtoja ei voida soveltaa, tiedonantajat, rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät mukaan lukien, ilmoittavat asiaa koskevat tiedot saatavilla olevien tietojen perusteella.

Taulukko 1

Kuukausittaiset kantatiedot  (2)

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C.

Ulkomaat

D.

Kohdistamattomat

Rahalaitokset (4)

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset (4)

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Pankit

Muut kuin pankit

 

Luottolaitokset

joista: varantovelvoitteiden alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit

Julkisyhteisöt (S. 13)

Muut kotimaiset sektorit

 

Luottolaitokset

joista: varantovelvoitteiden alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit

Julkisyhteisöt (S. 13)

Muut kotimaiset sektorit

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

 

joista: KVP (5)

joista: erityisyhteisöt

 

joista: KVP (5)

joista: erityisyhteisöt

a)

 

b)

c)

d)

e)

f)

 

 

g)

(h)

i)

j)

 

k)

l)

m)

n)

o)

 

 

p)

q)

r)

s)

 

 

t)

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Talletukset

*

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: siirtokelpoisia talletuksia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: enintään 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: syndikoituja lainoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9e

Euromääräiset

*

 

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

 

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.1e

Yli yön

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: siirtokelpoisia talletuksia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2e

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9.3e

Irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 3 kuukauden

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: yli 2 vuoden (3)

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9.4e

Repot

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9x

Ulkomaiset valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.1x

Yön yli

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2x

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9.3x

irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 3 kuukauden

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

*

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: yli 2 vuoden (3)

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

9.4x

Repot

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

*

*

*

*

 

 

 

 

 

 

*

 

 

 

10

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet (4)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11e

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: enintään 2 vuoden ja 100 prosentin alittava nimellispääomavakuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

11x

Valuuttamääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: enintään 2 vuoden ja 100 prosentin alittava nimellispääomavakuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

12

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1. Vastattavaa


TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C.

Ulkomaat

D.

Kohdistamattomat

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

Yhteensä

Muut rahoituksen välittäjät + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123 + S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14 + S.15)

 

joista: KVP (5)

joista: erityisyhteisöt

Yhteensä

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

joista: KVP (5)

joista: erityisyhteisöt

Yhteensä

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

joista: YE/YK (6)

 

joista: YE/YK (6)

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

Käteinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1e

joista euromääräisiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: syndikoituja lainoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: repoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2e

joista euromääräisiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista luottokorttien maksuaikaluottoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista pidennettyjä luottokorttiluottoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Muut arvopaperit kuin osakkeet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3e

euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3x

Valuuttamääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6

Kiinteä omaisuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1. Vastattavaa

3 OSA

Tase-erät (neljännesvuosittaiset kantatiedot)

EKP edellyttää rahatalouden kehityksen tarkempaa analysointia ja muita tilastointitarkoituksia varten tärkeimmistä eristä seuraavia tietoja:

1.

Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muille kuin rahalaitoksille myönnettyjen luottojen erittely alasektoreittain, maturiteeteittain ja kiinteistövakuuden käytön mukaan (ks. taulukko 2).

Erittely on tarpeen, jotta voidaan seurata rahalaitosten rahaa hallussa pitävälle sektorille antamien luottojen (lainat ja arvopaperit) kokonaismäärän alasektoria kokonaisuutena ja sen maturiteettirakennetta. Yritysten ja kotitalouksien osalta edellytetään vielä muita ”joista”-kohtia, joissa yksilöidään lainat, joista on annettu kiinteistövakuus.

Euromääräisistä lainoista, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuoden ja yli 2 vuoden ja jotka on annettu yrityksille ja kotitalouksille, edellytetään vielä muita ”joista”-kohtia, joissa yksilöidään tietyt jäljellä olevat maturiteetit ja korkotason tarkistuksen ajanjaksot (ks. taulukko 2). Korkotason tarkistuksella tarkoitetaan voimassa olevassa lainasopimuksessa sovittua lainan koron muutosta. Lainoihin, joihin sovelletaan korkotason tarkistusta, kuuluvat muun muassa lainat, joiden korot tarkistetaan aika ajoin jonkin indeksin (esim. Euribor) kehityksen mukaisesti, lainat, joiden korkoa muutetaan jatkuvasti (kelluvat korot), ja lainat, joiden korot ovat muutettavissa rahalaitoksen harkinnan mukaan.

2.

Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muiden julkisyhteisöjen kuin valtionhallinnon rahalaitoksissa olevien talletusten erittely alasektoreittain (ks. taulukko 2).

Erittely on tarpeen kuukausittaista raportointia täydentävinä tietoina.

3.

Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella olevien vastapuolien saamisten ja velkojen erittely sektoreittain (rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot ja ulkomaat) (ks. taulukko 2).

Kansantalouden tilinpidon kansainvälisen suosituksen (System of National Accounts, SNA 93) mukaista sektoriluokitusta käytetään tapauksissa, joissa EKT 95 ei ole voimassa.

4.

Erittely maittain (ks. taulukko 3).

Tämä erittely tarvitaan rahatalouden kehityksen analysoimiseksi sekä siirtymäkauden tarpeita varten ja tietojen laadun tarkistamiseksi.

5.

Erittely valuutoittain (ks. taulukko 4).

Tätä erittelyä edellytetään raha-aggregaatteja ja vastaeriä koskevien taloustoimien laskemiseksi mukautettuina valuuttakurssimuutoksilla, jos nämä aggregaatit sisältävät kaikki valuutat yhteensä.

Taulukko 2

Neljännesvuosittaiset kantatiedot (sektorikohtainen erittely)

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C.

Ulkomaat

Muut kuin rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Yhteensä

Julkisyhteisöt (S. 13)

Muut kotimaiset sektorit

Julkisyhteisöt (S.13)

Muut kotimaiset sektorit

 

Pankit

Muut kuin pankit

Yhteensä

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14 + S.15)

Yhteensä

Valtionhallinto (S.1311)

Muut julkisyhteisöt

Yhteensä

Muut muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14 + S.15)

Julkisyhteisöt

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Osavaltiohallinto (S.1312)

Paikallishallinto (S.1313)

Sosiaaliturvarahastot (S.1314)

Yhteensä

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

Yhteensä

Osavaltionhallinto (S.1312)

Paikallishallinto (S.1313)

Sosiaaliturvarahastot (S.1314)

Yhteensä

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

 

Kiinteistövakuus

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8.

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.

Talletukset

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

9.1.

Yön yli

 

 

M

 

 

 

M

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

M

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2.

Määräaikaiset

 

 

M

 

 

 

M

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

M

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.3.

Irtisanomisehtoiset

 

 

M

 

 

 

M

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

M

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.4.

Repot

 

 

M

 

 

 

M

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

M

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12.

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13.

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.

Käteinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

Lainat

M

 

 

 

 

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

 

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 5 v

 

 

 

 

 

 

 

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

M

M

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2e

euro

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lainat, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: lainoja, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään 1 vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: lainoja, joiden jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuotta ja joiden korkotason tarkistus on 12 kuukauden sisällä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lainat, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 2 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: lainoja, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään 2 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: lainoja, joiden jäljellä oleva maturiteetti on yli 2 vuotta ja joiden korkotason tarkistus on 24 kuukauden sisällä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.

Muut arvopaperit kuin osakkeet

M

 

 

 

 

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

 

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

 

 

 

6.

Kiinteä omaisuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7.

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

Kuukausittaiset tiedot, ks. taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 3

Neljännesvuosittaiset kantatiedot (maakohtainen erittely)

TASE-ERÄT

Kukin muu rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio (eli pl. kotimaan sektori) ja kukin muu EU:n jäsenvaltio

Ulkomaat (pl. EU)

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

8.

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

9.

Talletukset

 

 

 

 

 

rahalaitoksilta

 

 

 

 

 

muilta kuin rahalaitoksilta

 

 

 

 

 

10.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

12.

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

13.

Muut velat

 

 

 

 

 

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

1.

Käteinen

 

 

 

 

 

2.

Lainat

 

 

 

 

 

rahalaitoksille

 

 

 

 

 

muille kuin rahalaitoksille

 

 

 

 

 

3.

Muut arvopaperit kuin osakkeet

 

 

 

 

 

Rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

Ei-rahalaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

4.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

5.

Osakkeet ja osuudet

 

 

 

 

 

6.

Kiinteä omaisuus

 

 

 

 

 

7.

Muut saamiset

 

 

 

 

 


Taulukko 4

Neljännesvuosittaiset kantatiedot (valuuttakohtainen erittely)

TASE-ERÄT

Kaikki valuutat yhteensä

Euromääräiset

Muut EU:n valuutat kuin euro

Muut valuutat kuin EU:n jäsenvaltioiden valuutat yhteensä

Yhteensä

EU:n jäsenvaltion valuutta

EU:n jäsenvaltion valuutta

EU:n jäsenvaltion valuutta

GBP

Yhteensä

USD

JPY

CHF

Muut valuutat yhteensä

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A.

Kotimaa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitoksilta

M

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muilta kuin rahalaitoksilta

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitoksilta

M

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muilta kuin rahalaitoksilta

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C.

Ulkomaat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pankeilta

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muilta kuin pankeilta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

M

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

12.

Oma pääoma ja varaukset

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13.

Muut velat

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

Lainat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A.

Kotimaa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitoksille

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muille kuin rahalaitoksille

M

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

rahalaitoksille

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muille kuin rahalaitoksille

M

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C.

Ulkomaat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

pankeille

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

muille kuin pankeille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.

Muut arvopaperit kuin osakkeet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A.

Kotimaa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahalaitosten liikkeeseen laskemat

M

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei-rahalaitosten liikkeeseen laskemat

M

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahalaitosten liikkeeseen laskemat

M

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemat

M

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C.

Ulkomaat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pankkien liikkeeseen laskemat

Q

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muiden kuin pankkien liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

A.

Kotimaa

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

C.

Ulkomaat

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5. + 6. + 7.

Muut saamiset

M

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

Kuukausittaiset tiedot, ks. taulukko 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Q

Neljännesvuosittaiset tiedot, ks. taulukko 2

 

 

 

 

 

 

 

 

4 OSA

Taseen ulkopuoliset tiedot (vuosittaiset tiedot)

EKP tarvitsee maksutilastoja ja muita tarkoituksia varten seuraavat kaksi erää:

1.

Siirtokelpoisten yön yli -talletustilien lukumäärä.

Tällä erällä tarkoitetaan tietoja antavissa laitoksissa pidettävien siirtokelpoisten yön yli -talletustilien (ks. instrumenttiluokkien määritelmät liitteessä II olevassa 2 osassa) lukumäärää.

2.

Siirtokelpoisten yön yli -talletustilien lukumäärä: internetyhteydet/verkkopankkisovellukset.

Tällä erällä tarkoitetaan tietoja antavissa laitoksissa pidettävien sellaisten siirtokelpoisten yön yli -talletustilien lukumäärää, joita tilinomistaja pääsee tutkimaan ja käyttämään sähköisesti internetin tai verkkopankkisovellusten välityksellä käyttämällä siihen soveltuvia ohjelmistoja ja puhelinyhteyksiä maksujen suorittamiseen. Siirtokelpoisia yön yli -talletuksia, joihin liittyy puhelimella tai matkapuhelimella toimiva pankkiyhteys, ei lueta näihin talletuksiin, ellei yhteys toimi myös internetin tai verkkopankkisovellusten välityksellä.

Taulukko

Vuosittaiset tiedot

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C.

Ulkomaat

D.

Kohdistamattomat

 

Muut kuin rahalaitokset

 

Muut kuin rahalaitokset

 

Muut kuin rahalaitokset

 

Muut kuin rahalaitokset (7)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtokelpoisten yön yli -talletustilien lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

Siirtokelpoisten Internet-yhteyksillä/verkkopankkisovelluksella toimivien yön yli -talletustilien lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

5 OSA

Arvostusmuutosten ilmoittaminen taloustoimien laskemista varten

EKP tarvitsee arvostusmuutoksia koskevat tiedot luottotappioiden ja arvonalennusten sekä arvopaperien arvostusmuutosten osalta, jotta se voi laskea rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muodostaman alueen raha-aggregaatteja ja vastaeriä koskeviin taloustoimiin liittyvät tiedot.

1.   Lainojen luottotappiot/arvonalennukset

Arvostusmuutoksia koskevat tiedot ilmoitetaan luottotappioiden ja arvonalennusten osalta, jotta EKP kykenee laskemaan rahoitustaloustoimia koskevat tiedot kahtena peräkkäisenä tarkastelujaksona ilmoitetuista kantatiedoista. Arvostusmuutos heijastaa 2 ja 3 osan mukaisesti ilmoitettujen lainojen kantatietojen muutoksia, jotka johtuvat arvonalennusten soveltamisesta, mukaan lukien tapaukset, joissa lainan koko jäljellä oleva arvo poistetaan (luottotappio). Arvostusmuutoksesta tulisi ilmetä myös lainoihin kohdistetut varaukset, jos kansallinen keskuspankki päättää, että taseen kantatiedot tulisi ilmoittaa nettomääräisinä ilman varauksia. Lainojen luottotappiot/arvonalennukset, jotka kirjataan myytäessä tai siirrettäessä lainoja kolmannelle osapuolelle, ilmoitetaan niin ikään, mikäli ne ovat yksilöitävissä.

Lainojen luottotappioita/arvonalennuksia koskevat vähimmäisvaatimukset on määritelty taulukossa 1A.

2.   Arvopapereiden arvostusmuutokset

Arvopapereiden arvostusmuutoksilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia arvopapereiden arvostuksessa, jotka johtuvat siitä, että hinta, johon arvopapereita kirjataan tai jolla niillä käydään kauppaa, muuttuu. Muutoksiin sisältyvät ne muutokset, joita tapahtuu kauden lopun taseen kantatietojen mukaisessa arvossa arvopapereita kirjattaessa käytetyn viitearvon muutosten vuoksi, eli mahdolliset voitot/tappiot. Niihin saattaa sisältyä myös sellaisia arvostusmuutoksia, jotka johtuvat arvopapereilla toteutetuista taloustoimista eli toteutuneista voitoista/tappioista.

Arvopaperien arvostusmuutoksia koskevat vähimmäisvaatimukset on määritelty taulukossa 1A.

Taseen vastattavaa-puolen osalta ei aseteta tietojen antamista koskevia vähimmäisvaatimuksia. Mikäli arvostuskäytännöt, joita tiedonantajat soveltavat liikkeeseen laskettuihin velkapapereihin, johtavat kuitenkin muutoksiin näitä velkapapereita koskevissa jakson lopun kantatiedoissa, kansalliset keskuspankit saavat kerätä tällaisiin muutoksiin liittyviä tietoja. Tällaiset tiedot ilmoitetaan ”muina arvostusmuutoksina”.

Taulukko 1A

Kuukausittaiset arvostusmuutokset  (8)

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C.

Ulkomaat

D.

Kohdistamattomat

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

 

joista: varantovelvoitteiden alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit

Julkisyhteisöt

Muut kotimaiset sektorit

 

joista: varantovelvoitteiden alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit

Julkisyhteisöt

Muut kotimaiset sektorit

Valtionhallinto

Muutjulkisyhteisöt

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123 + S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa t:matt. yht. (S.14 + S.15)

Valtionhallinto

Muutjulkisyhteisöt

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123 + S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

VASTATTAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8

Liikkeessä oleva raha

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Talletukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9e

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.1e

Yli yön

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2e

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.3e

Irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 3 kuukauden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.4e

Repot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9x

Ulkomaiset valuutat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.1x

Yön yli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.2x

Määräaikaiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.3x

irtisanomisehtoiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 3 kuukautta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 3 kuukauden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9.4x

Repot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

10

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

11e

Euromääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

11x

Valuuttamääräiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

12

Oma pääoma ja varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13

Muut velat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1A Velat


TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C.

Ulkomaat

D.

Kohdistamattomat

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Rahalaitokset

Muut kuin rahalaitokset

Julkisyhteisöt

Muut kotimaiset sektorit

Julkisyhteisöt

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

joista: YE/YK (10)

 

joista: YE/YK (10)

VASTAAVAA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

Käteinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1e

joista euromääräisiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

Lainat

VÄHINTÄÄN

 

 

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

 

 

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuotta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: syndikoituja lainoja

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

 

VÄHINTÄÄN

 

 

 

 

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

 

VÄHINTÄÄN

 

 

 

 

 

 

2e

joista euromääräisiä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

Muut arvopaperit kuin osakkeet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

joista: yli 2 vuoden (9)

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

 

 

 

 

 

 

 

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

VÄHINTÄÄN

 

 

 

 

 

 

 

VÄHINTÄÄN

 

3e

euromääräiset

(ei solua)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3x

Valuuttamääräiset

(ei solua)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 2 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 2 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.

Osakkeet ja osuudet (9)

VÄHINTÄÄN

 

VÄHINTÄÄN

 

 

 

 

 

 

 

VÄHINTÄÄN

 

VÄHINTÄÄN

 

 

 

 

 

 

 

VÄHINTÄÄN

 

6

Kiinteä omaisuus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7

Muut saamiset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1A Velat

6 OSA

Lainojen arvopaperistamisia ja muita lainojen siirtoja koskevat tilastovaatimukset

1.   Määritelmät

Tätä osaa sovellettaessa ’poistamisella’ tarkoitetaan lainan tai lainan osan poistamista liitteessä I olevan 2 ja 3 osan mukaisesti ilmoitetuista kantatiedoista, mukaan lukien sen poistaminen 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisen vuoksi.

2.   Yleiset edellytykset

Tiedot ilmoitetaan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, mihin lisätään tarvittaessa 7 artiklan 4 kohdan mukaiset tiedot. Kaikki tietoerät eritellään lainasta vastaavan osapuolen sijaintipaikan ja alasektorin mukaan, kuten taulukon 5 sarakkeiden otsikoissa todetaan. Lainoja, jotka luovutetaan arvopaperistamisen säilytysvaiheessa (kun arvopaperistamista ei ole vielä viety päätökseen, koska arvopapereita tai vastaavia instrumentteja ei ole vielä laskettu liikkeeseen sijoittajille), käsitellään ikään kuin ne olisi jo arvopaperistettu.

3.   Arvopaperistettujen tai muulla tavoin siirrettyjen lainojen nettovirtojen ilmoittamista koskevat vaatimukset

3.1

Rahalaitokset laskevat 5 artiklan 1 kohdan soveltamista varten taulukossa 5 olevien 1 ja 2 osan erät nettovirtoina siten, että lainoista, jotka on asianomaisen ajanjakson aikana arvopaperistettu tai muulla tavoin luovutettu, vähennetään kyseisen ajanjakson aikana hankitut lainat. Toiselle euroalueen rahalaitokselle siirrettyjä tai siltä hankittuja lainoja ja lainoja, jotka siirretään sellaisen sulautumisen, haltuunoton tai jakautumisen seurauksena, jossa tiedonantaja on osallisena, ei sisällytetä tähän laskelmaan.

3.2

Edellä 3.1 jaksossa tarkoitetut erät kohdistetaan taulukossa 5 oleviin 1 ja 2 osaan seuraavasti:

luovutukset ja hankinnat, jotka vaikuttavat liitteessä I olevien 2 ja 3 osan mukaisesti ilmoitettavien lainojen kantatietoihin, eli luovutukset, jotka edellyttävät niiden poistamista tiedoista, ja hankinnat, jotka edellyttävät niiden sisällyttämistä (uudelleen) tietoihin, kohdistetaan 1 osaan,

luovutukset ja hankinnat, jotka eivät vaikuta liitteessä I olevien 2 ja 3 osan mukaisesti ilmoitettavien lainojen kantatietoihin, eli luovutukset, jotka eivät edellytä niiden poistamista tiedoista, ja hankinnat, jotka eivät edellytä niiden sisällyttämistä (uudelleen) tietoihin, kohdistetaan 2 osaan.

3.3

Taulukossa 5 olevan 1 osan erät eritellään kuukausittain edelleen lainan siirron vastapuolen mukaan, ja tällöin erotetaan toisistaan erityisyhteisöt, euroalueella olevat erityisyhteisöt, ja muut vastapuolet. Muita erittelyjä alkuperäisen maturiteetin ja lainan tarkoituksen mukaan edellytetään neljännesvuosittain joidenkin erien osalta taulukossa 5 b kuvatulla tavalla.

4.   Arvopaperistamisen yhteydessä hallinnoitujen lainojen maksamatta olevien määrien ilmoittamista koskevat vaatimukset

4.1

Tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan riippumatta siitä, kirjataanko hallinnoidut lainat tai niitä vastaavat hallinnointioikeudet tiedonantajan taseeseen. Tiedot ilmoitetaan taulukossa 5 olevan 3 osan mukaisesti.

4.2

Rahalaitokset toimittavat euroalueen muissa jäsenvaltioissa olevien erityisyhteisöjen puolesta hallinnoitavista lainoista lisäerittelyt, joissa hallinnoidut lainat aggregoidaan erikseen kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, jossa jokin erityisyhteisö sijaitsee.

4.3

Kansalliset keskuspankit voivat kerätä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot tai osan niistä erityisyhteisöittäin kotimaisilta rahalaitoksilta, jotka toimivat arvopaperistettujen lainojen hallinnoijina. Jos kansallinen keskuspankki katsoo, että 4.1 jaksossa tarkoitetut tiedot ja 4.2 jaksossa tarkoitetut erittelyt voidaan kerätä näin erityisyhteisöittäin, se ilmoittaa rahalaitoksille, vaaditaanko 4.1 ja 4.2 jaksossa tarkoitettujen tietojen antamista, ja mikäli vaaditaan, missä määrin.

5.   IAS 39:ää tai samankaltaisia kansallisia kirjanpitosääntöjä soveltavia rahalaitoksia koskevat raportointivaatimukset

5.1

IAS 39:ää tai samankaltaisia kansallisia sääntöjä soveltavat rahalaitokset ilmoittavat taulukossa 5 olevan 4 osan mukaisesti kuukauden lopun kantatiedot lainoista, jotka on luovutettu arvopaperistamalla ja joita ei ole poistettu tiedoista.

5.2

Rahalaitokset, joihin sovelletaan 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, ilmoittavat vuosineljänneksen lopun kantatiedot lainoista, jotka on luovutettu arvopaperistamalla ja jotka on poistettu tiedoista mutta jotka on edelleen otettu taseisiin taulukossa 5 olevan 4 osan mukaisesti.

Taulukko 5 a

Arvopaperistamiset ja muut lainojen siirrot: kuukausittaiset tiedot

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C.

Ulkomaat

Julkisyhteisöt (S. 13)

Muut kotimaiset sektorit

Julkisyhteisöt (S. 13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

1.

Arvopaperistettujen tai muulla tavoin siirrettyjen lainojen nettovirrat: taloustoimet, jotka vaikuttavat lainojen kantatietoihin, laskettu luovutukset — hankinnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.1

Vastapuoli siirrossa on erityisyhteisö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.1.1

joista: vastapuoli siirrossa on euroalueen erityisyhteisö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.2

muut vastapuolet siirrossa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

Arvopaperistettujen tai muulla tavoin siirrettyjen lainojen nettovirrat: taloustoimet, jotka eivät vaikuta lainojen kantatietoihin, laskettu luovutukset — hankinnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.1.

Kaikki vastapuolet siirrossa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.

Arvopaperistamisessa hallinnoitujen lainojen kantatiedot  (11)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.

Sellaisten arvopaperistettujen lainojen kantatiedot, joita ei ole poistettu taseesta  (12)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.1

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.1.1

joista: arvopaperistettu euroalueen erityisyhteisön välityksellä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 5 b

Arvopaperistamiset ja muut lainojen siirrot: neljännesvuosittaiset tiedot

TASE-ERÄT

A.

Kotimaa

B.

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

C.

Ulkomaat

Julkisyhteisöt (S. 13)

Muut kotimaiset sektorit

Julkisyhteisöt (S. 13)

Muut kotimaiset sektorit

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

Yhteensä

Muut julkisyhteisöt (S.1312 + S.1313 + S.1314)

Yhteensä

Muut rahoituslaitokset + rah. ja vak. välit. avust. laitokset (S.123+S.124)

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

Yritykset (S.11)

Kotitaloudet + kotital. palv. voittoa tavoittelematt. yht. (S.14+S.15)

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

Kulutusluotot

Asuntolainat

Muut lainat

 

YE/YK (13)

 

YE/YK (13)

1.

Arvopaperistettujen tai muulla tavoin siirrettyjen lainojen nettovirrat: taloustoimet, jotka vaikuttavat lainojen kantatietoihin, laskettu luovutukset — hankinnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.1

vastapuoli siirrossa on erityisyhteisö

M

M

 

M

M

M

M

M

M

 

M

M

M

M

M

Lainan tarkoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 5 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.1.1.

joista: vastapuoli siirrossa on euroalueen erityisyhteisö

M

 

 

M

M

M

M

M

M

 

M

M

M

M

M

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 5 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.2

Muut vastapuolet siirrossa

M

M

 

M

M

M

M

M

M

 

M

M

M

M

M

Lainan tarkoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

Arvopaperistettujen tai muulla tavoin siirrettyjen lainojen nettovirrat: taloustoimet, jotka eivät vaikuta lainojen kantatietoihin, laskettu luovutukset — hankinnat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.1.

Kaikki vastapuolet siirrossa

M

M

 

M

M

M

M

M

M

 

M

M

M

M

M

3.

Arvopaperistamisessa hallinnoitujen lainojen kantatiedot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.1

Hallinnoidut lainat: kaikki erityisyhteisöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 5 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.1.1

Hallinnoidut lainat: joista: euroalueen erityisyhteisöt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

enintään 1 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 1 v mutta enintään 5 v

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

yli 5 vuoden

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

M

Kuukausittaiset tietovaatimukset, ks. taulukko 5 a.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7 OSA

Pieniä luottolaitoksia koskeva yksinkertaistettu raportointi

Luottolaitokset, joihin sovelletaan 8 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, voidaan vapauttaa seuraavista vaatimuksista:

1.

Edellä 2 osan 4 jaksossa tarkoitetusta valuuttakohtaisesta erittelystä.

2.

Siitä vaatimuksesta, että ilmoitetaan erikseen

edellä 2 osan 5.3 jaksossa tarkoitetut positiot keskusvastapuolten kanssa,

edellä 2 osan taulukossa 1 tarkoitetut syndikoidut lainat,

edellä 2 osan taulukossa 1 tarkoitetut enintään 2 vuoden velkapaperit ja 100 prosentin alittava nimellispääomavakuus.

3.

Edellä 3 osan 3 jaksossa tarkoitetusta sektorikohtaisesta erittelystä.

4.

Edellä 3 osan 4 jaksossa tarkoitetusta maakohtaisesta erittelystä.

5.

Edellä 3 osan 5 jaksossa tarkoitetusta valuuttakohtaisesta erittelystä.

Nämä luottolaitokset saattavat lisäksi täyttää 2, 5 ja 6 osassa tarkoitetut raportointivaatimukset ilmoittamalla tiedot vain vuosineljänneksittäin ja 6 artiklan 3 kohdassa neljännesvuositilastojen osalta edellytettyjen määräaikojen mukaisesti.

8 OSA

Yhteenveto

Yhteenveto rahalaitossektorin yhteenlaskettua tasetta varten tarvittavista erittelyistä (14)

Instrumentti- ja maturiteettiluokat

TASE-ERÄT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.

Käteinen

2.

Lainat

 

enintään 1 vuoden  (15)

 

yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden  (15)

 

yli 5 vuoden  (15)

joista: syndikoituja lainoja

joista: takaisinostosopimuksia eli repoja

joista: valmiusluottolimiittejä ja sekkiluottoja (euro)

joista: luottokorttien maksuaikaluottoja (euro)

joista: pidennettyjä luottokorttiluottoja (euro)

joista kiinteistövakuuksia (16)

Lainat, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuosi (euro)

joista: lainoja, joiden jäljellä oleva maturiteetti on vähemmän kuin 1 vuosi

joista: lainoja, joiden jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuosi ja joiden korontason tarkistus on 12 kuukauden sisällä

Lainat, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 2 vuotta (euro)

joista: lainoja, joiden jäljellä oleva maturiteetti on vähemmän kuin 2 vuotta

joista: lainoja, joiden jäljellä oleva maturiteetti on yli 2 vuotta ja joiden korontason tarkistus on 24 kuukauden sisällä

3.

Muut arvopaperit kuin osakkeet

 

enintään 1 vuoden  (17)

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta  (17)

 

yli 2 vuoden  (17)

4.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

5.

Osakkeet ja osuudet

6.

Kiinteä omaisuus

7.

Muut saamiset

8.

Liikkeessä oleva raha

9.

Talletukset

 

enintään 1 vuoden  (18)

 

yli 1 vuoden  (18)

joista: siirtokelpoisia talletuksia

joista: enintään 2 vuoden

joista: syndikoituja lainoja

9.1

Yön yli -talletukset

joista: siirtokelpoisia talletuksia

9.2

Määräaikaistalletukset

 

enintään 1 vuoden

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta

 

yli 2 vuotta

9.3

Irtisanomisehtoiset talletukset

 

enintään 3 kuukautta

 

yli 3 kuukauden

 

joista: yli 2 vuoden  (19)

9.4

Takaisinmyynti- ja takaisinostositoumukset

10.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

enintään 1 vuoden

 

yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuotta

joista: enintään 2 vuoden ja 100 prosentin alittava nimellispääomavakuus

 

yli 2 vuoden

12.

Oma pääoma ja varaukset

13.

Muut velat

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

Siirtokelpoisten yön yli -talletustilien lukumäärä

Siirtokelpoisten internetyhteyksillä/verkkopankkisovelluksilla toimivien yön yli -talletustilien lukumäärä


Vastapuolet ja tarkoitusluokat

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

A.

Kotimaassa olevat

 

Rahalaitokset

 

Muut kuin rahalaitokset

 

Julkisyhteisöt

 

valtionhallinto

 

osavaltionhallinto

 

paikallishallinto

 

sosiaaliturvarahastot

 

Muut kotimaiset sektorit  (20)

 

Muut rahoituksen välittäjät ja rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset(S.123 + S.124)  (20)

 

joista: keskusvastapuolia  (16)

 

joista: erityisyhteisöjä  (16)

 

vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)  (20)

 

yritykset (S.11)  (20)

 

kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15)  (20)

 

kulutusluotot  (16)

 

asuntolainat  (16)

 

muu  (16)

 

joista: yksityiset elinkeinonharjoittajat/yhtiökumppanuudet  (16)

A.

Kotimaassa olevat

 

Rahalaitokset

joista: luottolaitokset

 

Muut kuin rahalaitokset

 

Julkisyhteisöt

 

valtionhallinto

 

muut julkisyhteisöt

 

osavaltionhallinto

 

paikallishallinto

 

sosiaaliturvarahastot

 

Muut kotimaiset sektorit  (20)

 

muut rahoituksen välittäjät ja rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.123 + S.124)  (20)

 

joista: keskusvastapuolia  (16)

 

joista: erityisyhteisöjä  (16)

 

vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125)

 

yritykset (S.11)  (20)

 

kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15)  (20), (16)

B.

Muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat

 

Rahalaitokset

 

Muut kuin rahalaitokset

 

Julkisyhteisöt

 

valtionhallinto

 

osavaltionhallinto

 

paikallishallinto

 

sosiaaliturvarahastot

 

Muut kotimaiset sektorit  (20)

 

muut rahoituksen välittäjät ja rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.123 + S.124)  (20)

 

joista: keskusvastapuolia  (16)

 

joista: erityisyhteisöjä  (16)

 

vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)  (20)

 

yritykset (S.11)  (20)

 

kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15)  (20)

 

kulutusluotot  (16)

 

asuntolainat  (16)

 

muu  (16)

 

joista: yksityiset elinkeinonharjoittajat/yhtiökumppanuudet  (16)

B.

Muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat

 

Rahalaitokset

joista: luottolaitokset

 

Muut kuin rahalaitokset

 

Julkisyhteisöt

 

valtionhallinto

 

muut julkisyhteisöt

 

osavaltionhallinto

 

paikallishallinto

 

sosiaaliturvarahastot

 

Muut kotimaiset sektorit  (20)

 

muut rahoituksen välittäjät ja rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.123 + S.124)  (20)

 

joista: keskusvastapuolia  (16)

 

joista: erityisyhteisöjä  (16)

 

vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)  (20)

 

yritykset (S.11)  (20)

 

kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14 + S.15)  (20), (16)

C.

Ulkomailla olevat

 

Pankit

 

Muut kuin pankit

 

Julkisyhteisöt

 

Muut

C.

Ulkomailla olevat

 

Pankit

 

Muut kuin pankit

 

Julkisyhteisöt

 

Muut

D.

Kohdistamattomat

D.

Kohdistamattomat

Valuutat

e

euro

x

ulkomaiset valuutat – muut valuutat kuin euro (eli muiden jäsenvaltioiden valuutat, USD, JPY, CHF, muut valuutat) (21)

Huomautukset


(1)  Monetary, financial institutions and markets statistics sector manual. Guidance for the statistical classification of customers, maaliskuu 2007, sellaisena kuin se on muutettuna.

(2)  Tähdellä * merkittyjä taulukon soluja käytetään varantopohjan laskemisessa. Velkapaperien osalta luottolaitosten on joko osoitettava varantopohjasta vähennettävät velkansa tai tehtävä EKP:n määrittämän kiinteän prosenttimäärän suuruinen vakiovähennys. Ohuella kirjasintyypillä painettujen solujen mukaiset tiedot vaaditaan vain vähimmäisvarantovelvoitteen alaisilta luottolaitoksilta. Ks. myös liitteestä III vähimmäisvarantovelvoitteiden soveltamiseen liittyvät erityissäännöt.

(3)  Tämän erän ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista.

(4)  Tämän erän mukaisiin tietoihin voidaan soveltaa erilaisia tilastotietojen keräämismenetelmiä siten kuin kansallinen keskuspankki niistä päättää liitteessä I olevassa 2 osassa esitettyjen sääntöjen perusteella.

(5)  Keskusvastapuolet.

(6)  Yksityiset elinkeinonharjoittajat/yhtiökumppanuudet.

(7)  Muut kuin pankit ulkomaiden osalta.

(8)  Rahalaitokset ilmoittavat sarjat, joihin on merkitty sana ”VÄHINTÄÄN”. Kansalliset keskuspankit vaatia tätä ilmoitettavaksi myös tyhjiksi soluiksi merkitystä sarjoista (eli niistä, joissa ei lue ”VÄHINTÄÄN”). Kansallinen keskuspankki ilmoittaa tyhjät solut ja VÄHINTÄÄN-solut EKP:lle. Tyhjien solujen, jotka on merkitty tähdellä vastattavaa-puolella, oletetaan olevan nolla, ellei toisin osoiteta.

(9)  Kansalliset keskuspankit voivat vaatia rahalaitoksia ilmoittamaan tämän erän neljännesvuosittain eikä kuukausittain.

(10)  Yksityiset elinkeinonharjoittajat/yhtiökumppanuudet.

(11)  3 osa vaaditaan vain vuosineljänneksittäin, ks. taulukko 5 b raportointivaatimuksista.

(12)  Liitteessä I olevan 6 osan 5.2 jaksossa tarkoitetusta raportointivaatimuksesta ilmoitetaan vain rivi ”Yhteensä” ja vain neljännesvuosittain.

(13)  Yksityiset elinkeinonharjoittajat/yhtiökumppanuudet.

(14)  Kuukausikohtaiset erittelyt ovat lihavoituina, neljännesvuosikohtaiset erittelyt normaalilla tekstityypillä, ja taseen ulkopuoliset vuosittaiset tiedot ovat kursivoituina.

(15)  Kuukausittaiset maturiteettierittelyt liittyvät vain tärkeimmille muille kotimaisille sektoreille kuin rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden rahalaitoksille ja julkisyhteisöille annettuihin lainoihin. Vastaavat rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muille julkisyhteisöille kuin valtionhallinnolle annettujen lainojen maturiteettierittelyt.

(16)  Lainojen osalta lisäerittely tarkoituksen mukaan sisältyy alasektoriin S.14 + S.15. Lisäksi vain muutamista instrumenteista edellytetään vielä ”joista”-erittelyjä joidenkin alasektorien osalta: ”joista keskusvastapuolia” ja ”joista erityisyhteisöjä” alasektorin S.123 osalta; ”joista yksityisiä elinkeinonharjoittajia/yhtiökumppanuuksia” alasektorille S.14 myönnettyjen lainojen osalta; ”joista kiinteistövakuudellisia” alasektorien S.11 ja S.14 + S.15 lainojen osalta (vain neljännesvuosittain).

(17)  Kuukausittainen maturiteettierittely koskee vain rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden rahalaitosten liikkeeseen laskemia arvopapereita. Neljännesvuosittain vaaditaan tiedot rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevien muiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemista arvopapereista jaoteltuina maturiteetiltaan ”enintään vuoden” ja ”yli vuoden” pituisiin papereihin.

(18)  Vain ulkomailla olevien osalta.

(19)  Erän ”irtisanomisehtoiset talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 2 vuotta” ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista.

(20)  Kuukausittaista erittelyä alasektoreittain vaaditaan lainojen ja talletusten osalta.

(21)  Neljännesvuosikohtainen erittely valuutoittain kustakin muusta EU:n jäsenvaltiosta edellytetään vain erikseen ilmoitettujen erien osalta.


LIITE II

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET JA MÄÄRITELMÄT

1 OSA

Konsolidointi saman kansallisen alueen tilastoinnissa

1.

Kussakin rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa tiedonantajien joukko koostuu rahalaitoksista, jotka on lueteltu tilastoinnissa käytettävässä rahalaitosluettelossa ja jotka ovat rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella (1). Niitä ovat

alueella rekisteröidyt ja siellä sijaitsevat laitokset mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt (2) ja

sellaisten laitosten sivukonttorit, joiden päätoimipaikka on alueen ulkopuolella.

Tilastoinnissa offshore-rahoituskeskuksissa sijaitsevien laitosten kotipaikaksi katsotaan niiden sijaintipaikka.

2.

Tilastointia varten rahalaitokset konsolidoivat kaikkien samalla kansallisella alueella sijaitsevien toimipaikkojensa (rekisteröity toimipaikka tai päätoimipaikka ja/tai sivukonttorit) liiketoiminnan. Tilastoinnissa ei sallita kansalliset rajat ylittävää konsolidointia.

a)

Mikäli emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt ovat samalla kansallisella alueella sijaitsevia rahalaitoksia, emoyhtiö saa ilmoittamissaan tilastotiedoissa konsolidoida myös näiden tytäryhtiöidensä liiketoiminnan, mutta luottolaitosten ja muiden rahalaitosten liiketoiminta tulee kuitenkin pitää toisistaan erillään.

b)

Mikäli laitoksella on sivukonttoreita muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa, tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitseva rekisteröity toimipaikka tai päätoimipaikka pitää positioita, joiden vastapuolina ovat nämä sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet sijaitsevat muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa. Vastaavasti tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitseva sivukonttori pitää positioita, joiden vastapuolina ovat muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa sijaitseva rekisteröity toimipaikka päätoimipaikka tai saman laitoksen muut sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet sijaitsevat muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa.

c)

Mikäli laitoksella on sivukonttoreita rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella, tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitseva rekisteröity toimipaikka tai päätoimipaikka pitää positiota, joiden vastapuolina ovat nämä sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat ulkomaisia vastapuolia. Vastaavasti tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitseva sivukonttori pitää positioita, joiden vastapuolina ovat rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella sijaitseva rekisteröity toimipaikka tai päätoimipaikka tai saman laitoksen muut sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat ulkomaisia vastapuolia.

2 OSA

Instrumenttiluokkien määritelmät

1.

Tässä taulukossa on eri instrumenttiluokkien yksityiskohtaiset vakiokuvaukset, jotka kansalliset keskuspankit mukauttavat kansallisella tasolla sovellettaviksi instrumenttiluokiksi tämän asetuksen mukaisesti (3). Määritelmissä viitataan EKT 95:een.

2.

Alkuperäinen maturiteetti tarkoittaa rahoitusinstrumentin kiinteää määräaikaa, jota ennen sitä ei voi lunastaa takaisin (esimerkiksi velkapaperit) tai jota aikaisemmasta lunastuksesta seuraa jonkinlainen seuraamus (esimerkiksi tietyntyyppiset talletukset). Irtisanomisaika alkaa siitä hetkestä, jona instrumentin haltija ilmoittaa aikomuksestaan lunastaa instrumentin, ja päättyy sinä päivänä, jona haltija voi muuttaa instrumentin rahaksi ilman seuraamuksia. Rahoitusinstrumentit luokitellaan irtisanomisajan mukaan vain silloin, kun niillä ei ole sovittua maturiteettia.

Taulukko

Instrumenttiluokat

SAAMISTEN LUOKAT

Ryhmä

Pääpiirteiden kuvaukset

1.

Käteinen

Hallussa olevat eurosetelit ja -kolikot sekä ulkomaiset liikkeessä olevat setelit ja kolikot, joita käytetään yleisesti maksujen maksamiseen

2.

Alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään 1 vuoden / yli 1 vuoden ja enintään 5 vuoden / yli 5 vuoden lainat

Tässä tiedonkeruussa lainat sisältävät tiedonantajien lainanottajille lainaamat varat, jotka eivät perustu velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut jälkimarkkinakelpoiseksi). Lainat sisältävät erityisesti talletuksina olevat saamiset. Kansalliset keskuspankit voivat vaatia myös täydellistä sektorikohtaista erittelyä tämän erän osalta. Tähän erään kuuluu seuraavaa:

a)

kotitalouksille ja kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille myönnetyt lainat, eriteltyinä

kulutusluottoihin (lainat joita myönnetään lähinnä yksityiseen tavaroiden ja palvelujen kulutukseen). Yksityisille elinkeinonharjoittajille/yhtiökumppanuuksille myönnetyt kulutusluotot kuuluvat tähän erään, jos ilmoittava rahalaitos tietää, että laina käytetään lähinnä yksityiseen kulutukseen,

asuntolainoihin (luotot, jotka myönnetään omaan asumiskäyttöön tai vuokraustarkoitukseen tarkoitettuja asuntoja varten, mukaan lukien rakentaminen ja peruskorjaukset). Ne sisältävät lainat, joiden vakuutena on asuinkiinteistö tai -huoneisto ja joiden käyttötarkoituksena on asunnon hankkiminen, ja muut asunnon hankkimiseen tarkoitetut lainat, joissa annetaan henkilötakaus tai jonka vakuutena ovat muut varat. Yksityisille elinkeinonharjoittajille/yhtiökumppanuuksille myönnetyt asuntolainat kuuluvat tähän erään, paitsi jos ilmoittava rahalaitos tietää, että asuntoa käytetään lähinnä liiketoimintaan, missä tapauksessa se ilmoitetaan eränä ”muut lainat, joista: yksityiset elinkeinonharjoittajat/yhtiökumppanuudet”,

muihin lainoihin (lainat, joita myönnetään muihin tarkoituksiin kuin kulutukseen tai asunnon hankintaan, kuten liiketoimintaan, velkajärjestelyihin, opiskeluun jne.). Tähän erään voivat sisältyä yksityisille elinkeinonharjoittajille/yhtiökumppanuuksille annetut kulutusluotot (ks. liite II, 3 osa), jos niitä ei ilmoiteta luokassa ”kulutusluotot”. Ellei sovelleta kevennetyn raportoinnin edellytyksiä, ilmoitetaan ”joista”-erä, jossa eritellään tämän luokan sisällä yksityisille elinkeinonharjoittajille myönnetyt lainat (ks. liite II, 3 osa);

b)

luottokorttiluotto.

Tämä erä sisältää tätä asetusta sovellettaessa kotitalouksille ja yrityksille joko viivästetyn veloitustoiminnon sisältävillä korteilla (eli korteilla, jotka antavat jäljempänä määriteltyä luottokorttien maksuaikaluottoa) tai luottokorteilla (eli korteilla, jotka antavat maksuaikaluottoa ja pidennettyä luottokorttiluottoa) myönnetyn luoton. Luottokorttivelka kirjataan omille korttitileille, eikä se siten ilmene sekkitileissä eikä tilinylitysoikeustileissä. Luottokorttien maksuaikaluotto määritellään luotoksi, joka myönnetään 0 prosentin korolla yhden laskutuskauden aikana kortilla suoritetun/suoritettujen maksutapahtuman/maksutapahtumien ja tältä nimenomaiselta laskutuskaudelta kertyvien velkasaldojen erääntymisen väliseksi ajaksi. Pidennetty luotokorttiluotto määritellään luotoksi, joka myönnetään sen jälkeen, kun aikaisemman laskutuskauden / aikaisempien laskutuskausien eräpäivä/eräpäivät on/ovat ylittynyt/ylittyneet eli kyseessä ovat korttitililtä tehtävät veloitukset, joita ei ole suoritettu silloin, kun se oli ensi kertaa mahdollista, ja joista veloitetaan yleensä 0 prosenttia korkeampaa korkoa tai porrastettuja korkoja. Usein edellytetään kuukausittaisia vähimmäissuorituksia, joilla pidennettyä luottokorttiluottoa maksetaan ainakin osittain takaisin.

Näiden luottomuotojen vastapuoli on yksikkö, joka on viime kädessä velvollinen suorittamaan maksamattomat määrät sopimuksen mukaisesti; tämä on yksityiskorttien käytön osalta kortinhaltija mutta ei yrityskorttien osalta;

c)

valmiusluottolimiitit ja sekkiluotot.

Valmiusluottolimiitit ovat lainoja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: 1) lainanottaja voi käyttää tai nostaa varoja tiettyyn ennalta hyväksyttyyn luottolimiittiin saakka ilmoittamatta siitä etukäteen lainanantajalle; 2) saatavilla olevan luoton määrä voi suurentua ja pienentyä, kun varoja lainataan ja maksetaan takasin; 3) luottoa voidaan käyttää yhä uudestaan; 4) velvoitetta varojen säännölliseen takaisinmaksuun ei ole.

Valmiusluottolimiitit sisältävät määrät, jotka on saatu luottolimiitillä ja joita ei ole vielä maksettu takaisin (maksamatta olevat määrät). Luottolimiitti on lainanantajan ja lainanottajan välinen sopimus, jonka perusteella lainanottaja voi nostaa lainoja tietyn määritellyn ajanjakson aikana ja tiettyyn limiittiin saakka, ja maksaa lainat takaisin haluamanaan ajankohtana ennen määriteltyä päivämäärää. Määrien, jotka ovat saatavilla luottolimiitin perusteella mutta joita ei ole nostettu tai jotka on jo maksettu takaisin, ei katsota kuuluvan mihinkään tase-eräluokkaan. Sekkiluotot ovat sekkitileillä olevia velkasaldoja. Luottokorteilla otetut luotot eivät kuulu valmiusluottolimiittiin eivätkä sekkiluottoihin. Lainanottajan velan kokonaismäärä ilmoitetaan riippumatta siitä, alittaako tai ylittääkö se lainanantajan ja lainanottajan välillä etukäteen sovitun rajan lainan määrän ja/tai enimmäisajan osalta;

d)

syndikoidut lainat (yksittäiset lainasopimukset, joissa lainanantajina on useita laitoksia).

Syndikoidut lainat kattavat vain tapaukset, joissa lainanottaja tietää lainasopimuksen perusteella, että lainanantajia on useita. Tilastoitaessa pidetään ainoastaan lainanantajien todellisuudessa maksamia määriä (eikä luottolimiitin kokonaismäärää) syndikoituina lainoina. Syndikoidun lainan järjestää ja koordinoi yleensä yksi laitos (joka kutsutaan usein nimellä pääjärjestäjä (lead manager)), ja lainan antavat todellisuudessa syndikaatin eri osallistujat. Kaikki osallistujat, pääjärjestäjä mukaan lukien, ilmoittavat osuutensa lainanottajalle (ei siis pääjärjestäjälle) myönnetystä lainasta taseensa vastaavaa-puolella;

e)

talletukset, siten kuin ne on määritelty velkaluokassa 9;

f)

kolmansille osapuolille myönnetyt rahoitusleasingsopimukset.

Rahoitusleasingsopimukset ovat sopimuksia, joissa kulutushyödykkeen laillinen omistaja (vuokralleantaja) vuokraa tämän omaisuuden kolmannelle osapuolelle (vuokralleottaja) kyseisen omaisuuden koko taloudellisen eliniän ajaksi tai suurimmaksi osaksi sen taloudellista elinikää ja saa vastikkeeksi maksuerät, jotka kattavat hyödykkeestä aiheutuneet kulut sekä koron. Vuokralleottaja saa kaiken hyödyn hyödykkeen käytöstä ja vastaa omistajuuteen liittyvistä kustannuksista ja riskeistä. Tilastoinnin yhteydessä rahoitusleasingsopimuksia käsitellään vuokralleantajan vuokralleottajalle antamina lainoina (jonka ansiosta vuokralleottaja voi hankkia kulutushyödykkeen). Omaisuutta (kulutushyödykkeet), joka on vuokrattu vuokralleottajalle, ei pidä kirjata lainkaan rahalaitoksen taseeseen;

g)

ongelmaluotot, joita ei ole vielä maksettu takaisin tai poistettu luottotappioina.

Niiden lainojen kokonaismäärä, joiden takaisinmaksu on viivästynyt tai joiden takaisinmaksumahdollisuuksia voidaan muuten pitää osittain tai kokonaan heikentyneinä direktiivissä 2006/48/EY olevan laiminlyönnin määritelmän mukaisesti;

h)

hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

Hallussa olevat muut arvopaperit kuin osakkeet, jotka eivät ole jälkimarkkinakelpoisia ja joita ei vaihdeta jälkimarkkinoilla, ks. myös ”siirretyt lainat”;

i)

siirretyt lainat.

Lainat, joista on tosiasiallisesti tullut siirtokelpoisia, kirjataan saamiserään ”lainat”, mikäli niitä edustaa vain yksi velkakirja ja niitä vaihdetaan yleensä vain satunnaisesti;

j)

talletuksina tai lainoina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

Velkainstrumentit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat sellaisia velkapapereita liikkeeseen laskevan laitoksen vaateita, joita voidaan esittää vasta sen jälkeen kun kaikki etusijalla olevat vaatimukset (esim. talletukset/lainat) on tyydytetty, joten ne ovat joiltain ominaisuuksiltaan ”osakkeiden ja osuuksien” kaltaisia. Tilastoitaessa velkainstrumentit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, on luokiteltava joko ”lainoiksi” tai ”muiksi arvopapereiksi kuin osakkeiksi” rahoitusinstrumentin luonteen mukaan. Mikäli rahalaitoksen hallussa olevat kaikenlaiset saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, esitetään tilastointia varten yleisesti yhtenä lukuna, tämä luku pitäisi sisällyttää erään ”muut arvopaperit kuin osakkeet” sillä perusteella, että saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat useimmiten pikemminkin arvopapereiden kuin lainojen muodossa;

k)

saamiset, jotka liittyvät takaisinmyyntisopimuksiin tai arvopaperilainaukseen käteisvakuutta vastaan.

Käteisen vastaerä, joka maksetaan vastineeksi tiedonantajien ostamista arvopapereista, tai jonka tiedonantaja maksaa lainatessaan arvopapereita käteisvakuutta vastaan, ks. velkaluokka 9.4

Näissä raportointivaatimuksissa lainojen erittely sen perusteella, onko niissä kiinteistövakuus, sisältää maksamatta olevien lainojen kokonaismäärän, jolla on direktiivin 2006/48/EY liitteessä VIII olevan 1 osan 13–19 jakson mukainen vakuus, jossa maksamatta olevan lainan/vakuuden suhde on 1 tai pienempi kuin 1. Jos tiedonantaja ei sovella näitä sääntöjä, niiden lainojen määrittely, jotka sisällytetään tähän erittelyyn, perustuu siihen tapaan, joka on valittu pääomavaatimusten noudattamiseksi.

Seuraavaa erää ei käsitellä lainana:

notariaattilainat.

Notariaattilainat ovat lainoja, jotka on otettu yhden osapuolen (omaisuudenhoitaja) nimissä kolmannen osapuolen (edunsaaja) puolesta. Notariaattilainoja ei pidä tilastoitaessa kirjata omaisuudenhoitajan taseeseen, mikäli varojen omistuksesta koituvat riskit ja palkkiot kuuluvat edunsaajalle. Riskit ja palkkiot kuuluvat edelleen edunsaajalle, mikäli a) edunsaaja kantaa luottoriskin lainan osalta (eli omaisuudenhoitaja vastaa ainoastaan lainan hallinnoinnista); tai b) edunsaajan sijoitus on vakuutettu tappioita vastaan, mikäli omaisuudenhoitaja joutuu selvitystilaan (eli notariaattilaina ei kuulu omaisuudenhoitajan sellaisiin saamisiin, jotka voidaan jakaa konkurssitilanteessa).

3.

Muut arvopaperit kuin osakkeet

Hallussa olevat siirtokelpoiset muut arvopaperit kuin osakkeet, joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan yleensä markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella, eivätkä ne takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Tähän erään kuuluvat

a)

arvopaperit, jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon korkoina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä (tai -päivinä) tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta;

b)

siirtokelpoiset lainat, jotka on järjestetty uudelleen niin, että niitä edustaa suuri määrä identtisiä velkakirjoja, ja joilla voidaan käydä kauppaa järjestäytyneillä jälkimarkkinoilla (ks. myös ”siirretyt lainat” luokassa 2i);

c)

saamistodistuksina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla (ks. myös ”talletuksina tai lainoina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla” luokassa 2j).

Arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainatut tai takaisinostosopimuksen perusteella myydyt arvopaperit pysyvät alkuperäisen omistajan taseessa (eikä niitä pidä siirtää väliaikaisen haltijan taseeseen), mikäli on olemassa käänteisoperaatiota koskeva kiinteä sitoumus (eikä ainoastaan mahdollisuutta siihen). Mikäli väliaikainen haltija myy saamansa arvopaperit, myyntitapahtuma on kirjattava suorana arvopaperitransaktiona ja kirjattava väliaikaisen haltijan taseeseen arvopaperisalkun negatiivisena positiona.

3a/3b/3c

Muut arvopaperit kuin osakkeet, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta

Nämä erät sisältävät seuraavaa:

a)

jälkimarkkinakelpoiset saamistodistukset (velkakirjaan perustuvat tai muut), joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta;

b)

siirtokelpoiset lainat, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta ja jotka on järjestetty uudelleen niin, että niitä edustaa suuri määrä identtisiä velkakirjoja, joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla;

c)

alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään 1 vuoden / yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden / yli 2 vuoden pituiset saamistodistukset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

4.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

Tähän saamiserään sisältyvät rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemat osuudet. Ks. myös määritelmä liitteessä I olevan 1 osan 2 jaksossa (ks. myös velkaluokka 5 ja saamisten luokka 10).

5.

Osakkeet ja osuudet

Arvopaperit, jotka edustavat omistusoikeuksia yrityksiin tai yritysmäisiin yhteisöihin. Tällaiset arvopaperit oikeuttavat yleensä haltijansa osuuteen yritysten tai yritysmäisten yhteisöjen voitoista sekä selvitystilassa osuuteen niiden omista varoista. Sijoitusrahasto-osuudet (muut kuin rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet) kuuluvat tähän erään.

6.

Kiinteä omaisuus

Tätä tiedonkeruuta varten kiinteä omaisuus koostuu aineellisesta tai aineettomasta omaisuudesta (ei kuitenkaan rahoitusvaateista), jota tiedonantajan on tarkoitus käyttää toistuvasti yli vuoden ajan. Kiinteä omaisuus käsittää rahalaitoksen omistamat maa-alueet ja rakennukset sekä kaluston, ohjelmistot ja muut infrastruktuurit.

Pysyviin vastaaviin kirjattua rahoitusomaisuutta ei kirjata tähän erään vaan instrumenttilajin mukaan ”lainoihin” / ”muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin” / ”osakkeisiin ja osuuksiin”.

7.

Muut saamiset

Erä ”muut saamiset” on taseen vastaavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”muut kuin edellä mainitut saamiset”. Kansalliset keskuspankit voivat vaatia tähän erään sisältyvien tiettyjen alaerien ilmoittamista. Muut saamiset voivat sisältää seuraavaa:

a)

johdannaispositiot, joiden bruttomääräinen markkina-arvo on positiivinen.

Tilastointia varten johdannaisinstrumentit, jotka on kirjattava taseeseen, sisällytetään tähän;

b)

ns. ”suspense”-erien saamiset bruttomääräisinä.

”Suspense”-erät ovat rahalaitoksen taseeseen sisältyviä saamiseriä, joita ei kirjata asiakkaiden nimissä mutta jotka kuitenkin liittyvät asiakkaiden varoihin (esim. varat, jotka odottavat sijoittamista, siirtoa tai suoritusta);

c)

maksujen välityssaamiset bruttomääräisinä.

Siirtosaamiset ovat (yleensä asiakkaille kuuluvia) varoja, joita ollaan siirtämässä rahalaitosten välillä. Tähän erään kuuluvat sekit ja muut maksuvälineet, jotka on lähetetty maksun perimistä varten muihin rahalaitoksiin;

d)

korkosaamiset lainoista.

Jaksottamista koskevan yleisperiaatteen mukaisesti korkosaamiset lainoista tulisi kirjata taseeseen sitä mukaa kuin niitä kertyy (eli suoriteperusteen mukaisesti) eikä sitä mukaan kuin niitä tosiasiallisesti saadaan (eli maksuperusteen mukaisesti). Korkosaamiset lainoista kirjataan bruttomääräisinä luokkaan ”muut saamiset”. Korkosaamiset erotetaan lainasta, johon ne liittyvät;

e)

osinkosaamiset;

f)

saamiset, jotka eivät liity varsinaiseen rahalaitostoimintaan;

g)

valtion liikkeeseen laskemien metallirahojen vastaerä (ainoastaan kansallisten keskuspankkien taseissa).

Muiden saamisten ulkopuolelle jätetään rahoitusinstrumentit, jotka ovat rahoitussaamisten muodossa (sisällytetään taseen muihin eriin), tietyt rahoitusinstrumentit, jotka eivät ole rahoitussaamisten muodossa, kuten vakuudet, sitoumukset, notariaattilainat (sisällytetään taseen ulkopuolisiin eriin) ja muut kuin rahoitusvaateet, kuten maa-alueet ja kalusto (sisällytetään ”kiinteään omaisuuteen”).

VELKALUOKAT

Ryhmä

Pääpiirteiden kuvaukset

8.

Liikkeessä oleva raha

’Liikkeessä olevalla rahalla’ tarkoitetaan liikkeessä olevia seteleitä ja kolikoita, joita käytetään yleisesti maksuihin. Tähän luokkaan kuuluvat EKP:n ja kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat setelit. Liikkeessä olevat kolikot eivät kuulu rahaliittoon kuuluvissa jäsenvaltioissa sijaitsevien rahalaitosten velkoihin vaan valtion velkoihin. Kolikot ovat kuitenkin raha-aggregaattien osa, ja sopimuksen mukaisesti tämä velkaerä kirjataan luokkaan ”liikkeessä oleva raha”. Tämän velan vastaerä sisällytetään luokkaan ”muut saamiset”.

9.

Talletukset

Tiedonantajien velkojille kohdistettavissa olevat velkaerät (osakkeet, talletukset tai muut), jotka vastaavat liitteessä I olevan 1 osan 1 jaksossa kuvattuja ominaisuuksia, lukuun ottamatta velkaeriä, jotka perustuvat jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden tai rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskuun. Tiedonkeruuta varten tämä luokka jaotellaan yön yli -talletuksiin, määräaikaistalletuksiin, irtisanomisehtoisiin talletuksiin ja takaisinostosopimuksiin (repot):

a)

talletukset ja lainat.

”Talletukset” kattavat myös ”lainat” rahalaitosten vastuina. Käsitteellisesti lainat edustavat niitä rahalaitosten saamia määriä, jotka eivät ole ”talletusten” muodossa. EKT 95:ssä erotetaan toisistaan ”lainat” ja ”talletukset” sillä perusteella, kumpi osapuoli tekee aloitteen (mikäli se on lainanottaja, kyseessä on laina, mutta mikäli kyseessä on lainanantaja, kyseessä on talletus). Tilastoinnissa ”lainoja” ei pidetä erillisenä luokkana taseen vastattavaa-puolella. Sen sijaan velat, joita on pidettävä ”lainoina”, luokitellaan erittelemättä erään ”talletusvelat”, elleivät niitä edusta jälkimarkkinakelpoiset instrumentit. Tämä on edellä esitetyn ”talletusvelkojen” määritelmän mukaista. Rahalaitoksille myönnettävät lainat, jotka luokitellaan ”talletusvelkoihin”, eritellään tilastointivaatimusten mukaisesti (eli sektorin, instrumentin, valuutan ja maturiteetin mukaan);

b)

ei-siirtokelpoiset velkainstrumentit.

Tiedonantajien liikkeeseen laskemat ei-siirtokelpoiset velkainstrumentit luokitellaan yleensä ”talletusvelkoihin”. Instrumenttien voidaan katsoa olevan siinä mielessä ”ei-siirtokelpoisia”, että instrumenttien laillisen omistusoikeuden siirtämistä on rajoitettu, mikä tarkoittaa sitä, että ne eivät ole jälkimarkkinakelpoisia tai, vaikka ne olisivat siirrettävissä, se ei ole mahdollista järjestäytyneiden markkinoiden puuttumisen vuoksi. Tiedonantajien liikkeeseen laskemat ei-siirtokelpoiset instrumentit, joista tulee myöhemmin siirtokelpoisia ja joista voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla, pitäisi luokitella uudelleen ”velkapapereiksi”;

c)

vakuustalletukset.

Johdannaissopimusten vakuustalletukset (marginaalit) pitäisi luokitella ”talletusvelkoihin”, mikäli ne vastaavat rahalaitoksille talletettavaa käteisvakuutta mutta tallettajalla on niihin edelleen omistusoikeus ja ne on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan. Markkinoiden tämänhetkisen käytännön perusteella ehdotetaan niin ikään, että tiedonantajan saamat marginaalit luokitellaan vain ”talletusvelkoihin”, mikäli rahalaitos saa varoja, jotka ovat vapaasti käytettävissä lainausta varten. Mikäli osa rahalaitoksen saamasta marginaalista on toimitettava edelleen toiselle johdannaismarkkinoiden osapuolelle (esimerkiksi selvitysyhtiölle), vain se osa, joka jää rahalaitoksen käytettäväksi, pitäisi lähtökohtaisesti luokitella ”talletusvelkoihin”. Markkinoiden tämänhetkisten käytäntöjen monimutkaisuus saattaa aiheuttaa sen, että on vaikeaa yksilöidä marginaaleja, jotka ovat todella maksettavissa takaisin, koska samalle tilille talletetaan toisistaan erittelemättä erilaisia marginaaleja, tai marginaaleja, jotka antavat rahalaitokselle varoja lainausta varten. Näissä tapauksissa on hyväksyttävää, että nämä marginaalit luokitellaan ”muihin velkoihin” tai ”talletusvelkoihin”; kansallisen käytännön mukaisesti esim. ”leasing-sopimuksiin liittyvät korvamerkityt velat” luokitellaan talletusvelkoina ”määräaikaistalletuksiin” tai ”irtisanomisehtoisiin talletuksiin” niiden perustana olevan sopimuksen maturiteetin tai sopimusmääräysten perusteella. Notariaattisopimuksen perusteella saatuja varoja (talletuksia) ei kirjata tilastoitavaan rahalaitoksen taseeseen (ks. ”notariaattilainat” luokassa 2);

d)

rahalaitosten liikkeeseen laskemat osakkeet.

Rahalaitosten liikkeeseen laskemat osakkeet luokitellaan talletuksiksi eikä omaksi pääomaksi ja varauksiksi, jos 1) liikkeeseen laskevan rahalaitoksen ja osakkeiden haltijan välillä on taloudellinen velallinen–velkoja-suhde (riippumatta näitä osakkeita koskevista omistusoikeuksista) ja 2) osakkeet voidaan vaihtaa valuutaksi tai lunastaa ilman merkittäviä rajoituksia tai sakkomaksuja. Irtisanomisaikaa ei pidetä merkittävänä rajoituksena. Tällaisten osakkeiden on täytettävä lisäksi seuraavat edellytykset:

sovellettavissa kansallisissa säännöksissä liikkeeseen laskevalle rahalaitokselle ei anneta ehdotonta oikeutta kieltäytyä osakkeidensa lunastamisesta,

osakkeiden arvo on ”varma” eli normaaliolosuhteissa niistä maksetaan lunastuksen yhteydessä niiden nimellisarvo, ja

mikäli rahalaitos on maksukyvytön, sen osakkeiden haltijat eivät ole lain mukaan velvollisia kattamaan maksamatta olevia velkoja osakkeiden nimellisarvon (eli merkitystä pääomasta olevan osakkeenomistajien osuuden) ylittävältä osin, eikä heillä ole mitään muitakaan lisävelvoitteita. Se, että osakkeet ovat alisteisia johonkin toiseen rahalaitoksen liikkeeseen laskemaan instrumenttiin nähden, ei tarkoita lisävelvoitetta.

Irtisanomisaikoja, jotka koskevat tällaisten osakkeiden vaihtamista valuutaksi, käytetään luokiteltaessa näitä osakkeita irtisanomisaikaan perustuvan erittelyn mukaisesti instrumenttiluokassa ”talletukset”. Näitä irtisanomisaikoja sovelletaan myös silloin, kun määritetään varantovelvoite asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) 4 artiklan mukaisesti. Kaikki rahalaitoksen myöntämiin lainoihin liittyvät korvamerkityt osakkeet pitäisi luokitella talletusvelkoihin, joilla on sama alkuperäinen maturiteetti kuin lainalla, johon ne liittyvät, eli luokkaan ”määräaikaistalletukset” tai ”irtisanomisehtoiset talletukset” niihin liittyvän sopimuksen maturiteettimääräysten mukaan.

Kun tällaiset rahalaitosten liikkeeseen laskemat osakkeet ovat rahalaitosten hallussa ja ne luokitellaan talletuksiksi eikä omaksi pääomaksi ja varauksiksi, hallussa pitävä rahalaitos luokittelee ne lainoiksi taseensa vastaavaa-puolelle;

e)

arvopaperistamisvastuut.

Lainojen ja/tai muiden arvopaperistamalla luovutettujen mutta edelleen tilastoitavaan taseeseen kirjattavien varojen vastaerä.

Seuraavaa erää ei käsitellä talletuksena:

notariaattisopimuksen perusteella saadut varat (talletukset) (ks. notariaattilainat luokassa 2).

9.1.

Yön yli -talletukset

Talletukset, jotka voidaan vaihtaa rahaksi ja/tai vaadittaessa siirtää ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja käyttäen sekkiä, maksumääräystä, tiliin kohdistuvaa veloituksen kirjausta tai vastaavaa. Tähän erään kuuluvat

talletukset (korolliset tai korottomat), jotka voidaan vaadittaessa muuttaa rahaksi välittömästi tai talletuksentekopäivää seuraavana päivänä viimeistään pankkipäivän päättyessä ilman merkittäviä sakkomaksuja tai rajoituksia mutta joita ei voida siirtää,

ohjelmistopohjaisessa tai korttiin perustuvassa sähköisessä rahassa (esim. ladattavilla rahakorteilla) sidottuina olevat rahamäärät, jotka edustavat ennakkoon maksettuja määriä (korolliset tai korottomat),

lainat, jotka on maksettava takaisin lainan myöntämispäivää seuraavana päivänä viimeistään pankkipäivän päättyessä.

9.1a.

Siirtokelpoiset talletukset

Siirtokelpoiset talletukset ovat ”yön yli -talletusten” luokkaan kuuluvia talletuksia, jotka ovat vaadittaessa välittömästi siirrettävissä maksujen suorittamiseksi muille talouden toimijoille käyttämällä jotakin yleisesti käytettyä maksuvälinettä, kuten esimerkiksi tilisiirtoa ja suoraveloitusta ja mahdollisesti myös luotto- tai maksukorttia, sähköisellä rahalla suoritettavia toimia, sekkejä, tilisiirtoa tai vastaavia maksutapoja ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja. Talletukset, joita voidaan käyttää vain käteisnostoihin ja/tai talletukset, joilta varoja voidaan nostaa tai siirtää vain saman tilinhaltijan toisen tilin kautta, ei sisällytetä siirtokelpoisiin talletuksiin.

9.2.

Määräaikaistalletukset

Ei-siirtokelpoiset talletukset, joita ei voida muuttaa rahaksi ennen sovitun kiinteän määräajan kulumista tai joiden ennenaikaisesta rahaksi muuttamisesta haltijan on maksettava jonkinlainen sakkomaksu. Tähän erään sisältyvät myös hallinnollisesti säännellyt talletukset, joissa maturiteettikriteeri ei ole merkitsevä (ne luokitellaan maturiteettiluokkaan ”yli 2 vuoden” talletukset). Rahoitustuotteet, joihin liittyy korontarkistussääntöjä, on luokiteltava varhaisimman maturiteetin mukaan. Vaikka määräaikaistalletuksiin saattaa liittyä se, että ne on mahdollista muuttaa rahaksi aikaisemmin ennakkoilmoituksen jälkeen tai että ne maksetaan vaadittaessa takaisin tietyin seuraamuksin, näitä ominaisuuksia ei pidetä luokittelun kannalta merkityksellisinä.

9.2a/9.2b/9.2c

Talletukset, joiden maturiteetiksi on sovittu enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta

Nämä erät sisältävät seuraavaa:

a)

ei-siirtokelpoiset talletukset, joilla on kiinteä maturiteetti, joka on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta, ja joita ei voida muuttaa rahaksi ennen tämän maturiteetin täyttymistä;

b)

ei-siirtokelpoiset talletukset, joilla on kiinteä maturiteetti, joka on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta, mutta jotka voidaan nostaa ennen tuota määräaikaa edellyttäen, että nostosta on ilmoitettu etukäteen; jos ilmoitus on tehty, nämä talletukset luokitellaan soveltuvin osin eriin 9.3a tai 9.3b;

c)

ei-siirtokelpoiset talletukset, joilla on kiinteä maturiteetti, joka on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta mutta jotka voidaan nostaa ennen tuota määräaikaa tietyin sakkomaksuin;

d)

enintään 1 vuoden / yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden / yli 2 vuoden päästä suljettavien johdannaissopimusten vakuusmaksut, jotka vastaavat luottoriskiltä suojautumiseksi maksettavaa käteisvakuutta mutta joihin tallettajalla on edelleen omistusoikeus ja jotka on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan;

e)

lainat, jotka perustuvat yhteen velkakirjaan, jonka alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään kaksi vuotta / yli kaksi vuotta;

f)

rahalaitosten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset saamistodistukset (velkakirjaan perustuvat tai muut), joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta;

g)

rahalaitosten alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään 1 vuoden / yli 1 vuoden ja enintään 2 vuoden / yli 2 vuoden pituisina talletuksina tai lainoina liikkeeseen laskema velka, jolla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla;

h)

arvopaperistamisvastuut.

Lainojen ja/tai muiden arvopaperistamalla luovutettujen mutta edelleen tilastoitavaan taseeseen kirjattavien varojen vastaerä. Sopimuksen mukaisesti nämä velat kohdennetaan maturiteettierittelyyn ”yli kahdeksi vuodeksi sovittu maturiteetti”.

Lisäksi talletukset, joiden sovittu maturiteetti on yli 2 vuotta, sisältävät seuraavat talletukset:

talletukset (riippumatta maturiteetista), joiden korot ja/tai ehdot on määritelty kansallisessa lainsäädännössä ja joilla on erityinen, yli kahden vuoden päästä toteutuva tarkoitus (esim. asuntorahoitus), vaikka talletukset olisivat teknisesti vaadittaessa takaisin maksettavia.

9.3.

Irtisanomisehtoiset talletukset

Ei-siirtokelpoiset talletukset, joilla ei ole sovittua määräaikaa mutta joihin sovelletaan irtisanomisaikaa, jonka kuluessa rahaksi muuttaminen ei ole mahdollista tai ei ole mahdollista ilman seuraamuksia. Tämä luokka sisältää sellaiset lain mukaan periaatteessa vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, joihin kansallisen käytännön mukaan kuitenkin sovellettaisiin sakkomaksuja ja rajoituksia (luokitellaan maturiteettiluokkaan ”enintään 3 kk”) ja sijoitustilit, joilla ei ole irtisanomisaikaa eikä sovittua määräaikaa, mutta joissa on nostorajoituksia (luokitellaan maturiteettiluokkaan ”yli 3 kk”).

9.3a/9.3b

Talletukset, joiden irtisanomisaika on enintään 3 kuukautta / yli 3 kuukautta, joista: yli 2 vuoden

Nämä erät sisältävät seuraavaa:

a)

talletukset, joilla ei ole kiinteää määräaikaa ja joihin sovellettava irtisanomisaika on enintään 3 kuukautta / yli 3 kuukautta, joista: yli kaksi vuotta; jos talletuksen nostaminen ennen tuota irtisanomisaikaa (tai jopa vaadittaessa) on mahdollista, nostosta aiheutuu sakkomaksu;

b)

ei-siirtokelpoiset talletukset, joilla on kiinteä määräaika mutta joihin on sovellettu alle 3 kuukauden / yli 3 kuukauden, joista: yli kahden vuoden, irtisanomisaikaa, jotta ne voitaisiin nostaa ennen määräaikaa.

Lisäksi irtisanomisehtoiset talletukset, joiden irtisanomisaika on enintään 3 kuukautta, sisältävät seuraavat talletukset:

ei-siirtokelpoiset avistatalletukset ja muut vähittäispankkitoimintaan liittyvät talletukset, jotka ovat lain mukaan vaadittaessa maksettavia, mutta joiden rahaksi muuttaminen johtaa merkittäviin sakkomaksuihin.

Irtisanomisehtoiset talletukset, joiden irtisanomisaika on yli 3 kuukautta, joista: irtisanomisajaltaan yli 2 vuoden (soveltuvin osin), sisältävät seuraavaa:

sijoitustilit, joihin ei sovelleta irtisanomisaikaa ja joilla ei ole sovittua määräaikaa, mutta joissa on nostorajoituksia.

9.4.

Repot

Sen rahan vastaerä, jonka tiedonantajat saavat arvopapereista, jotka ne myyvät tiettyyn hintaan samalla sitoutuen ostamaan samat (tai vastaavat) arvopaperit takaisin tiettyyn kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana. Rahat, joita tiedonantajat saavat vastineeksi kolmannelle osapuolelle (”väliaikainen haltija”) siirretyistä arvopapereista/kullasta, luokitellaan ”takaisinostosopimuksiin”, mikäli on olemassa kiinteä sitoumus käänteisoperaatiosta eikä ainoastaan mahdollisuutta toteuttaa se. Tämä merkitsee sitä, että tiedonantajille kuuluvat operaation aikana edelleen kaikki asianomaisiin arvopapereihin liittyvät riskit ja palkkiot.

Kaikki seuraavat repo-tyyppiset operaatiot luokitellaan ”takaisinostosopimuksiin”:

rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle käteisvakuutta vastaan tilapäisesti lainatuista arvopapereista,

rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle ns. sale/buy back -sopimuksella tilapäisesti siirretyistä arvopapereista.

Repo-tyyppisten operaatioiden taustalla olevat arvopaperit kirjataan saamiserää 3 ”Muut arvopaperit kuin osakkeet” koskevien sääntöjen mukaisesti. Myös operaatiot, joihin liittyy kullan tilapäinen siirtäminen käteisvakuutta vastaan, kuuluvat tähän erään.

10.

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

Rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemat rahasto-osuudet. Ks. määritelmä, liite I, 1 osa, 2 jakso.

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

Tiedonantajien liikkeeseen laskemat arvopaperit (eivät kuitenkaan osakkeet), jotka yleensä ovat siirtokelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella, ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistusoikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Tähän erään kuuluvat

a)

arvopaperit, jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon korkoina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä (tai -päivinä) tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta;

b)

sellaiset tiedonantajien liikkeeseen laskemat ei-siirtokelpoiset instrumentit, joista tulee myöhemmin siirtokelpoisia, pitäisi luokitella uudelleen ”velkapapereiksi” (ks. myös luokka 9);

c)

rahalaitosten liikkeeseen laskemia velkapapereita, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, käsitellään raha- ja pankkitilastoja laadittaessa samalla tavoin kuin rahalaitosten muita velkoja. Siten arvopapereina liikkeeseen laskettu velka, jolla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, luokitellaan ”liikkeeseen laskettuihin velkapapereihin”, kun taas rahalaitosten talletuksina tai lainoina liikkeeseen laskemat velkapaperit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, luokitellaan ”talletusvelkoihin”. Mikäli kaikki rahalaitosten liikkeeseen laskemat velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, ilmoitetaan yhtenä eränä tilastointia varten, tämä luku sisällytetään erään ”liikkeeseen lasketut velkapaperit” sillä perusteella, että velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, ovat useimmiten pikemminkin arvopapereina kuin lainoina. Velkoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, ei pidä kirjata velkaerään ”oma pääoma ja varaukset”;

d)

hybridi-instrumentit. Jälkimarkkinakelpoiset instrumentit, jotka ovat velkapapereiden ja johdannaisten yhdistelmiä, mukaan lukien

jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit, joihin sisältyy sulautettuja johdannaisia,

jälkimarkkinakelpoiset instrumentit, joiden lunastusarvo ja/tai kuponkikorko on sidoksissa taustalla olevan arvopaperin, arvopaperin hinnan tai muun viiteindikaattorin kehitykseen instrumentin maturiteetin aikana.

11a/11b/11c

Velkapaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta

Nämä erät sisältävät seuraavaa:

a)

rahalaitosten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset saamistodistukset (velkakirjaan perustuvat tai muut), joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuosi / yli 1 vuotta ja enintään 2 vuotta / yli 2 vuotta;

b)

rahalaitosten liikkeeseen laskemat alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään 1 vuoden / yli 1 vuoden ja enintään 2 vuoden / yli 2 vuoden pituiset saamistodistukset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

11d

joista: enintään 2 vuoden velkapaperit ja 100 prosentin alittava nimellispääomavakuus

Rahalaitosten liikkeeseen laskemat hybridi-instrumentit, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 2 vuotta ja joiden sopimuksen mukainen lunastusarvo liikkeeseenlaskuvaluutassa saattaa olla alempi kuin alun perin sijoitettu määrä sen vuoksi, että ne koostuvat velkapapereista ja johdannaisista.

12.

Oma pääoma ja varaukset

Tässä tiedonkeruussa tämä erä käsittää velat, jotka aiheutuvat tiedonantajien osakkeenomistajille tai muille omistajille osakeanneissa myymistä osakkeista, jotka takaavat osakkeen haltijalle omistusoikeuksia rahalaitoksessa ja yleensä osuuden sen voitoista sekä selvitystilassa osuuden sen omista varoista. Erään kuuluvat myös rahastot, jotka muodostuvat jakamattomista voitoista tai sellaisista varoista, jotka tiedonantajat ovat panneet talteen vastaisuudessa odotettavissa olevien maksujen ja sitoumusten varalta. Se sisältää

a)

oman pääoman;

b)

jakamattomat voitot ja rahastot;

c)

kohdistetut ja yleiset varaukset laina-, arvopaperi- ja muuntyyppisiä saamisia varten (voidaan kirjata kirjanpitosääntöjen mukaisesti).

13.

Muut velat

Erä ”muut velat” on taseen vastattavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”muut kuin edellä mainitut velat”. Kansalliset keskuspankit voivat vaatia tähän erään sisältyvien tiettyjen alaerien ilmoittamista. Muut velat voivat sisältää seuraavaa:

a)

johdannaispositioita, joiden bruttomääräinen markkina-arvo on negatiivinen.

Tilastointia varten johdannaisinstrumentit, jotka on kirjattava taseeseen, sisällytetään tähän;

b)

ns. maksettavat ”suspense”-erät bruttomääräisinä.

”Suspense”-erät ovat rahalaitoksen taseeseen sisältyviä eriä, joita ei kirjata asiakkaiden nimissä mutta jotka kuitenkin liittyvät asiakkaiden varoihin (esim. varat, jotka odottavat sijoittamista, siirtoa tai suoritusta);

c)

siirtovelat bruttomääräisinä.

Siirtovelat ovat (yleensä asiakkaille kuuluvia) varoja, joita ollaan siirtämässä rahalaitosten välillä. Tähän erään kuuluvat maksumääräykset, jotka on veloitettu asiakkaiden tileiltä, ja muut erät, joista tiedonantaja ei ole vielä suorittanut maksua;

d)

maksamatta olevat talletusten korot.

Jaksottamista koskevan yleisperiaatteen mukaisesti talletuksista maksettava korko kirjataan taseeseen sitä mukaa kuin korkoa kertyy (eli suoriteperusteen mukaisesti) eikä sitä mukaa kuin sitä tosiasiallisesti maksetaan (eli maksuperusteen mukaisesti). Talletuksille kertyneet korot kirjataan bruttomääräisinä luokkaan ”muut velat”. Maksamatta olevia korkoja ei sisällytetä talletuksiin, joihin ne liittyvät;

e)

maksamattomat osingot;

f)

määrät, jotka eivät perustu varsinaiseen rahalaitostoimintaan (velat tavarantoimittajille, verovelat, maksamattomat palkat ja sosiaalimaksut jne.);

g)

varaukset kolmansille osapuolille olevia velkoja varten (eläkkeet, osingot jne.);

h)

johdannaissopimusten vakuusmaksut.

Johdannaissopimusten vakuusmaksut (marginaalit) luokitellaan normaalisti ”talletusvelkoihin” (ks. luokka 9). Markkinoiden tämänhetkisten käytäntöjen monimutkaisuus saattaa aiheuttaa sen, että on vaikeaa yksilöidä marginaaleja, jotka ovat todella maksettavissa takaisin, koska samalle tilille talletetaan toisistaan erittelemättä erilaisia marginaaleja, tai marginaaleja, jotka antavat rahalaitokselle varoja lainausta varten. Näissä tapauksissa on hyväksyttävää, että nämä marginaalit luokitellaan ”muihin velkoihin” tai ”talletusvelkoihin” kansallisen käytännön mukaisesti;

i)

arvopaperikauppojen tai valuuttaoperaatioiden tulevista tilityksistä ja toimituksista aiheutuvat nettovelat.

”Muiden velkojen”ulkopuolelle voidaan jättää lähes kaikki rahoitusinstrumentit, jotka ovat rahoitusvelkojen muodossa (sisällytetään muihin tase-eriin), rahoitusinstrumentit, jotka eivät ole rahoitusvelkojen muodossa, kuten takuut, sitoumukset, notariaattilainat (sisällytetään taseen ulkopuolisiin eriin), muut kuin rahoitusvastuut, kuten oman pääoman erät taseen vastattavaa-puolella (sisällytetään ”omaan pääomaan ja varauksiin”).

3 OSA

Sektorien määritelmät

Sektoriluokitus perustuu EKT 95:een. Rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa sijaitsevat vastapuolet eritellään sektorikohtaisesti tilastoinnissa käytettävän rahalaitosluettelon ja EKP:n sektorikäsikirjassa olevien vastaerien tilastollista luokittelua koskevien ohjeiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden ulkopuolella sijaitsevista pankeista käytetään mieluummin nimitystä ”pankit” kuin rahalaitokset. Samalla tavoin termiä ”muut kuin rahalaitokset” käytetään vain jäsenvaltioiden osalta; muiden maiden osalta käytetään termiä ”muut kuin pankit”.

Taulukko

Sektorien määritelmät

Sektori

Määritelmä

Rahalaitokset

Ks. tämän asetuksen 1 artikla

Julkisyhteisöt (S.13) (EKT 95, kohdat 2.68–2.70)

Kotimaiset yksiköt, jotka harjoittavat sellaisia toimintoja, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti markkinattomien, yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja/tai kansantulon ja -varallisuuden uudelleen jakaminen.

Valtionhallinto (S.1311) (EKT 95, kohta 2.71)

Valtion ministeriöt ja keskusvirastot, joiden toimivalta ulottuu koko talousalueelle, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen hallintoa.

Osavaltiohallinto (S.1312) (EKT 95, kohta 2.72)

Osavaltiohallintoon kuuluvat erilliset institutionaaliset yksiköt, jotka hoitavat joitakin julkisen hallinnon tehtäviä valtionhallintoa alemmalla, mutta paikallishallintoa ylemmällä tasolla, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen hallinto.

Paikallishallinto (S.1313) (EKT 95, kohta 2.73)

Julkisen hallinnon elimet, joiden toimivalta ulottuu ainoastaan talousalueen paikalliseen osaan, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen paikallisia laitoksia.

Sosiaaliturvarahastot (S.1314) (EKT 95, kohta 2.74)

Valtionhallinnon, osavaltiohallinnon ja paikallishallinnon institutionaaliset yksiköt, joiden pääasiallinen toiminta on tuottaa sosiaalisia etuisuuksia.

Muut rahoituksen välittäjät (S.123) + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S. 124) (EKT 95, kohdat 2.53–2.59)

Rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt (lukuun ottamatta vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja), jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muuten kuin valuuttana, talletuksina ja/tai talletusten läheisinä vastikkeina muilta institutionaalisilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta, tai vakuutustekninen vastuuvelka. Erityisyhteisöt, keskusvastapuolet, jotka eivät ole rahalaitoksia, ja rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset ja yritysmäiset yhteisöt, joiden pääasiallinen toiminta on rahoitustoiminnan avustaminen, luetaan mukaan.

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S. 125) (EKT 95, kohdat 2.60–2.67)

Rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka pääasiallisesti ovat riskien hallintaan liittyen rahoituksen välittäjiä.

Yritykset (S.11) (EKT 95, kohdat 2.21–2.31)

Yritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka eivät välitä rahoitusta vaan harjoittavat pääasiallisesti tavaroiden ja palveluiden tuotantoa.

Kotitaloudet (S. 14) ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S. 15) (EKT 95, kohdat 2.75–2.88).

Henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja markkinatavaroita ja rahoitus- ja muita palveluita omaa loppukäyttöä varten tuottavina yrittäjinä, jos jälkimmäisessä tapauksessa vastaavat toiminnot eivät ole erillisten yritysmäisinä yhteisöinä käsiteltyjen yksiköiden toimintaa. Kotitaloussektoriin luetaan myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka pääasiallisesti tuottavat markkinattomia tavaroita ja palveluita tietyille kotitalousryhmille.

Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yhtiökumppanuudet (”Kotitalouksien” alasektori) (EKT 95, kohta 2.76d)

Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yhtiökumppanuudet, joilla ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa — muut kuin yritysmäiset yhteisöt — ja jotka ovat markkinatuottajia. Tämä sisältää yhtiökumppanuuksina (osakasperiaatteella) toimivat lakimiehet, lääkärit jne. Jos kyseessä ovat yksityiset elinkeinonharjoittajat, liiketoimintayksikkö liittyy erottamattomasti omistajana/omistajina olevaan/oleviin luonnolliseen henkilöön / luonnollisiin henkilöihin, jolloin liiketoiminnasta ja yksityiselämästä johtuvat oikeudet ja velvoitteet kuuluvat yhteen.


(1)  Tämän liitteen taulukoissa EKP luokitellaan siinä maassa olevaksi rahalaitokseksi, jossa se fyysisesti sijaitsee.

(2)  Tytäryhtiöt ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus, kun taas sivukonttorit eivät ole erillisiä yhtiöitä (ts. niillä ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa) ja emoyhtiö omistaa ne kokonaan.

(3)  Tämä taulukko ei siis ole luettelo yksittäisistä rahoitusinstrumenteista.


LIITE III

VÄHIMMÄISVARANTOVELVOITTEIDEN SOVELTAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT ERITYISSÄÄNNÖT

1 OSA

Luottolaitosten vähimmäisvarantovelvoitteet: yleissäännöt

1.

Tähdellä (*) merkittyjä liitteessä I olevan taulukon 1 soluja käytetään varantopohjan laskemisessa. Velkapaperien osalta luottolaitosten on joko osoitettava varantopohjasta vähennettävät velkansa tai tehtävä EKP:n määrittämän kiinteän prosenttimäärän suuruinen vakiovähennys. Vain vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten luottolaitosten on ilmoitettava ohuella kirjasintyypillä painettujen solujen mukaiset tiedot.

2.

Sarake ”(joista) varantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit” ei sisällä tiedonantajien velkoja niille laitoksille, jotka EKP:n vähimmäisvarantojärjestelmästä vapautettujen laitosten luettelon mukaan eivät kuulu vähimmäisvarantojärjestelmän piiriin, eli laitoksille, jotka ovat järjestelmän ulkopuolella muista syistä kuin tervehdyttämismenettelyn takia. Laitoksia, jotka on väliaikaisesti vapautettu vähimmäisvarantovelvoitteesta tervehdyttämismenettelyn takia, kohdellaan kuten vähimmäisvarantovelvoitteen alaisia laitoksia, ja sen vuoksi velat näille laitoksille sisältyvät sarakkeeseen ”(joista) varantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit”. Sarakkeeseen kuuluvat myös velat sellaisille laitoksille, joiden ei itse asiassa tarvitse pitää varantotalletusta EKPJ:ssä kiinteämääräisen vähennyksen takia.

3.

Täysimääräiset tiedonantajat voivat myös ilmoittaa positionsa, jossa vastapuolina ovat ”muut rahalaitokset kuin vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit”, sen sijaan että ne ilmoittaisivat positionsa, jossa vastapuolina ovat ”rahalaitokset” ja ”vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolaitokset, EKP ja kansalliset keskuspankit”, edellyttäen, että tiedot ovat edelleen riittävän tarkkoja eikä tämä vaikuta lihavoituihin eriin. Lisäksi vähimmäisvarantovelvolliset luottolaitokset voivat — kansallisten tiedonkeruujärjestelmien mukaan ja sanotun rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen rahalaitosten tasetta koskevien määritelmien ja luokitusperiaatteiden täysimääräistä noudattamista — antaa vaihtoehtoisesti varantopohjan laskemiseen tarvittavat tiedot, lukuun ottamatta tietoja siirtokelpoisista instrumenteista, jäljempänä olevan taulukon mukaisesti, jos tämä ei vaikuta liitteessä I olevan taulukon 1 lihavoituihin eriin.

4.

Pienten luottolaitosten on toimitettava vähintään neljännesvuosittaiset tiedot varantopohjan laskemiseksi jäljempänä olevan taulukon mukaisesti.

5.

Annettaessa tietoja jäljempänä olevan taulukon mukaisesti on varmistettava, että tiedot vastaavat täysin liitteessä I olevan taulukon 1 tietoja.

Taulukko

Vähimmäisvarantoja varten tarvittavat tiedot

 

Varantopohja laskettuna taulukon 1 seuraavien sarakkeiden summana (Velat): (a) – (b) + (c) + (d) + (e) + (j) – (k) + (l) + (m) + (n) + (s)

TALLETUSVASTUUT

 

(euro ja ulkomaiset valuutat yhteensä)

 

9.

Talletukset yhteensä

 

9.1e + 9.1x

 

9.2e + 9.2x

 

9.3e + 9.3x

 

9.4e + 9.4x

 

 

 

joista:

 

9.2e + 9.2x sovittu maturiteetti

 

yli 2 vuotta

 

 

 

joista:

 

9.3e + 9.3x irtisanomisehtoiset

Vapaaehtoinen ilmoittaminen (1)

yli 2 vuotta

 

 

 

joista:

 

9.4e + 9.4x repot

 

 

 

 

Kantatiedot, sarake (t) taulukossa 1 (Velat)

JÄLKIMARKKINAKELPOISET ARVOPAPERIT

 

(euro ja ulkomaiset valuutat yhteensä)

 

11.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

 

11e + 11x sovittu maturiteetti

 

enintään 2 vuotta

 

yli 2 vuotta

 

 

 

2 OSA

Erityissäännöt

1 jakso: Tilastointi sellaisten EKP:n vähimmäisvarantojärjestelmän alaisten luottolaitosten osalta, jotka ilmoittavat tietonsa aggregoidusti ryhmänä

1.1

Sillä edellytyksellä, että asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) 11 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät, EKP:n johtokunta voi sallia vähimmäisvarantovaatimusten alaisten luottolaitosten ilmoittavan tilastotietonsa aggregoidusti ryhmänä yhden kansallisen alueen osalta. Kaikki asianomaiset laitokset luetellaan erikseen EKP:n rahalaitosluettelossa.

1.2

Jos luottolaitoksille on annettu lupa pitää vähimmäisvarantoja välittäjän kautta asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) 10 artiklan nojalla, eikä niihin sovelleta tässä jaksossa tarkoitettua ryhmäraportointia, asianomainen kansallinen keskuspankki voi antaa välittäjälle luvan ilmoittaa (muuta kuin varantopohjaa koskevat) tilastotiedot aggregoidusti luottolaitosten puolesta. Kaikki asianomaiset laitokset luetellaan erikseen EKP:n rahalaitosluettelossa.

1.3

Jos koko ryhmän katsotaan kuuluvan pieniin luottolaitoksiin, sen tulee täyttää ainoastaan pienten laitosten suppeammat raportointivaatimukset. Muussa tapauksessa sovelletaan täysimääräisiä raportointivaatimuksia koko ryhmälle.

2 jakso: Varantovelvoitteet luottolaitoksia koskevissa sulautumisissa

2.1

Tässä liitteessä käsitteillä ’sulautuminen’, ’sulautumiseen osallistuvat laitokset’ ja ’vastaanottava laitos’ tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) 1 artiklassa.

2.2

Pitoajanjaksona, jona sulautuminen tulee voimaan, vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan ja se on täytettävä asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) 13 artiklan mukaisesti.

2.3

Vastaanottavan laitoksen varantovelvoite seuraavia pitoajanjaksoja varten lasketaan jäljempänä olevassa taulukossa esitettyjen sääntöjen mukaisesti ilmoitetun varantopohjan ja ilmoitettujen tilastotietojen perusteella. Muussa tapauksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) 3 artiklan mukaisia normaaleja sääntöjä tilastotietojen ilmoittamisesta ja varantovelvoitteen laskemisesta.

2.4

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi antaa vastaanottavalle laitokselle luvan täyttää tilastoihin liittyvän tiedonantovelvollisuutensa väliaikaisessa menettelyssä, jolloin se voi esimerkiksi käyttää erillisiä lomakkeita jokaisesta sulautuvasta laitoksesta useana pitoajanjaksona sen jälkeen, kun sulautuminen on tapahtunut, tämän kuitenkaan rajoittamatta edellisissä kohdissa asetettuja velvoitteita. Poikkeus normaalista tiedonantomenettelystä on rajoitettava mahdollisimman lyhytkestoiseksi, eikä sen tulisi kestää kuutta kuukautta kauempaa siitä, kun sulautuminen tapahtui. Tämä poikkeus ei rajoita vastaanottavan laitoksen velvollisuutta täyttää tiedonantovelvollisuutensa tämän asetuksen mukaisesti eikä tarvittaessa sen velvollisuutta vastata sulautuvien laitosten tiedonantovelvollisuuksista tämän liitteen mukaisesti.

Taulukko

Sulautumisessa mukana olevien luottolaitosten varantovelvoitteen laskemista koskevat erityissäännöt (2)

Tapaus nro

Sulautumisen tyyppi

Velvoitteet

1

Sulautuminen, jossa laitos, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset (vastaanottava laitos), hankkii yhden tai useamman laitoksen (sulautuvat laitokset), joita koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset, tulee voimaan sen määräajan päätyttyä, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut kuukausittaisten tilastotietojen antamiseksi edelliseltä kuukaudelta.

Sulautumista seuraavana pitoajanjaksona vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan vastaanottavan laitoksen ja sulautuvien laitosten varantopohjien kokonaismäärästä muodostuvan varantopohjan perusteella. Yhteenlaskettavat varantopohjat ovat ne varantopohjat, jotka olisivat koskeneet tätä pitoajanjaksoa, mikäli sulautumista ei olisi tapahtunut. Ainoastaan yksi könttäsummavähennys myönnetään.

2

Sulautuminen, jossa laitos, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset (vastaanottava laitos) hankkii yhden tai useamman pienen luottolaitoksen ja mahdollisesti yhden tai useamman luottolaitoksen (sulautuvat laitokset), joita koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset, tulee voimaan sen määräajan päätyttyä, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä vuosineljännekseltä.

Sulautumista seuraavana pitoajanjaksona vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan vastaanottavan laitoksen ja sulautuvien laitosten varantopohjien kokonaismäärästä muodostuvan varantopohjan perusteella. Yhteenlaskettavat varantopohjat ovat ne varantopohjat, jotka olisivat koskeneet tätä pitoajanjaksoa, mikäli sulautumista ei olisi tapahtunut. Ainoastaan yksi könttäsummavähennys myönnetään.

3

Sulautuminen, jossa laitos, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset (vastaanottava laitos), hankkii yhden tai useamman laitoksen (sulautuvat laitokset), joita koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset, tulee voimaan kuukauden lopun ja sen määräajan välisenä aikana, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä kuukaudelta.

Sulautumista seuraavana pitoajanjaksona vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan vastaanottavan laitoksen ja sulautuvien laitosten varantopohjien kokonaismäärästä muodostuvan varantopohjan perusteella. Yhteenlaskettavat varantopohjat ovat ne varantopohjat, jotka olisivat koskeneet tätä pitoajanjaksoa, mikäli sulautumista ei olisi tapahtunut. Ainoastaan yksi könttäsummavähennys myönnetään. Vastaanottava laitos vastaa oman tiedonantovelvollisuutensa lisäksi sulautuvien laitosten tilastotietojen antamiseen liittyvistä velvollisuuksista sulautumista edeltävältä kuukaudelta.

4

Sulautuminen, jossa laitos, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset (vastaanottava laitos), hankkii yhden tai useamman pienen luottolaitoksen ja mahdollisesti yhden tai useamman luottolaitoksen (sulautuvat laitokset), joita koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset, tulee voimaan vuosineljänneksen lopun ja sen määräajan välisenä aikana, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä vuosineljännekseltä.

Sulautumista seuraavana pitoajanjaksona vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan vastaanottavan laitoksen ja sulautuvien laitosten varantopohjien kokonaismäärästä muodostuvan varantopohjan perusteella. Yhteenlaskettavat varantopohjat ovat ne varantopohjat, jotka olisivat koskeneet tätä pitoajanjaksoa, mikäli sulautumista ei olisi tapahtunut. Ainoastaan yksi könttäsummavähennys myönnetään. Vastaanottava laitos vastaa oman tiedonantovelvollisuutensa lisäksi sulautuvien laitosten tilastotietojen antamiseen liittyvistä velvollisuuksista laitoksesta riippuen sulautumista edeltävältä kuukaudelta tai vuosineljännekseltä.

5

Sulautuminen, jossa pieni laitos (vastaanottava laitos) hankkii yhden tai useamman laitoksen, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset, ja mahdollisesti yhden tai useamman pienen luottolaitoksen (sulautuvat laitokset), tulee voimaan sen määräajan päätyttyä, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä kuukaudelta.

Sovelletaan tapauksen 1 osalta määriteltyä menettelyä.

6

Sulautuminen, jossa pieni luottolaitos (vastaanottava laitos) hankkii yhden tai useamman pienen luottolaitoksen (sulautuvat laitokset), tulee voimaan sen määräajan päätyttyä, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä vuosineljännekseltä.

Sulautumista seuraavasta pitoajanjaksosta siihen asti, kunnes vastaanottava laitos on ensimmäistä kertaa sulautumisen jälkeen antanut neljännesvuosittaiset tiedot tämän asetuksen liitteessä III pienille luottolaitoksille asetettujen suppeampien raportointivaatimusten mukaisesti, vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan vastaanottavan laitoksen ja sulautuvien laitosten varantopohjien kokonaismäärästä muodostuvan varantopohjan perusteella. Yhteenlaskettavat varantopohjat ovat ne varantopohjat, jotka olisivat koskeneet tätä pitoajanjaksoa, mikäli sulautumista ei olisi tapahtunut. Ainoastaan yksi könttäsummavähennys myönnetään.

7

Sulautuminen, jossa pieni luottolaitos (vastaanottava laitos) hankkii yhden tai useamman pienen luottolaitoksen (sulautuvat laitokset), tulee voimaan sen määräajan päätyttyä, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä vuosineljännekseltä, ja sulautumisen tuloksena pienestä luottolaitoksesta tulee luottolaitos, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset.

Sovelletaan tapauksen 2 osalta määriteltyä menettelyä.

8

Sulautuminen, jossa pieni luottolaitos (vastaanottava laitos) hankkii yhden tai useamman pienen luottolaitoksen (sulautuvat laitokset), tulee voimaan vuosineljänneksen lopun ja sen määräajan välisenä aikana, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä vuosineljännekseltä.

Sulautumista seuraavasta pitoajanjaksosta siihen asti, kunnes vastaanottava laitos on ensimmäistä kertaa sulautumisen jälkeen antanut neljännesvuosittaiset tiedot tämän asetuksen liitteessä III pienille luottolaitoksille asetettujen suppeampien raportointivaatimusten mukaisesti, vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan vastaanottavan laitoksen ja sulautuvien laitosten varantopohjien kokonaismäärästä muodostuvan varantopohjan perusteella. Yhteenlaskettavat varantopohjat ovat ne varantopohjat, jotka olisivat koskeneet tätä pitoajanjaksoa, mikäli sulautumista ei olisi tapahtunut. Ainoastaan yksi könttäsummavähennys myönnetään. Vastaanottava laitos vastaa oman tiedonantovelvollisuutensa lisäksi sulautuvien laitosten tilastotietojen antamiseen liittyvistä velvollisuuksista sulautumista edeltävältä vuosineljännekseltä.

9

Sulautuminen, jossa pieni laitos (vastaanottava laitos) hankkii yhden tai useamman luottolaitoksen, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset, ja mahdollisesti yhden tai useamman pienen luottolaitoksen (sulautuvat laitokset), tulee voimaan kuukauden lopun ja sen määräajan välisenä aikana, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä kuukaudelta.

Sovelletaan tapauksen 3 osalta määriteltyä menettelyä.

10

Sulautuminen, jossa pieni luottolaitos (vastaanottava laitos) hankkii yhden tai useamman pienen luottolaitoksen (sulautuvat laitokset), tulee voimaan vuosineljänneksen lopun ja sen määräajan välisenä aikana, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä vuosineljännekseltä, ja sulautumisen tuloksena pienestä luottolaitoksesta tulee luottolaitos, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset.

Sovelletaan tapauksen 4 osalta määriteltyä menettelyä.

11

Sulautuminen, jossa laitos, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset (vastaanottava laitos), perustetaan laitoksista, joita koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset (sulautuvat laitokset), tulee voimaan kuukauden lopun ja sen määräajan välisenä ajanjaksona, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut kuukausittaisten tilastotietojen antamiseksi edelliseltä kuukaudelta.

Sulautumista seuraavana pitoajanjaksona vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan sulautuvien laitosten varantopohjien kokonaismäärästä muodostuvan varantopohjan perusteella. Yhteenlaskettavat varantopohjat ovat ne varantopohjat, jotka olisivat koskeneet tätä pitoajanjaksoa, mikäli sulautumista ei olisi tapahtunut. Ainoastaan yksi könttäsummavähennys myönnetään. Vastaanottava laitos vastaa sulautuvien laitosten tilastotietojen antamiseen liittyvistä velvollisuuksista sulautumista edeltävältä kuukaudelta.

12

Sulautuminen, jossa laitos, jota koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset (vastaanottava laitos), perustetaan yhdestä tai useammasta pienestä luottolaitoksesta ja mahdollisesti yhdestä tai useammasta luottolaitoksesta, joita koskevat täysimääräiset tiedonantovaatimukset (sulautuvat laitokset), tulee voimaan vuosineljänneksen lopun ja sen määräajan välisenä aikana, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä vuosineljännekseltä

Sulautumista seuraavana pitoajanjaksona vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan sulautuvien laitosten varantopohjien kokonaismäärästä muodostuvan varantopohjan perusteella. Yhteenlaskettavat varantopohjat ovat ne varantopohjat, jotka olisivat koskeneet tätä pitoajanjaksoa, mikäli sulautumista ei olisi tapahtunut. Ainoastaan yksi könttäsummavähennys myönnetään. Vastaanottava laitos vastaa sulautuvien laitosten tilastotietojen antamiseen liittyvistä velvollisuuksista sulautumista edeltävältä kuukaudelta tai vuosineljännekseltä

13

Sulautuminen, jossa pieni luottolaitos (vastaanottava laitos) perustetaan yhdestä tai useammasta pienestä luottolaitoksesta (sulautuvat laitokset), tulee voimaan vuosineljänneksen lopun ja sen määräajan välisenä ajanjaksona, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki on asettanut tilastotietojen antamiseksi edelliseltä vuosineljännekseltä.

Sulautumista seuraavasta pitoajanjaksosta siihen asti, kunnes vastaanottava laitos on ensimmäistä kertaa sulautumisen jälkeen antanut neljännesvuosittaiset tiedot tämän asetuksen liitteessä III pienille luottolaitoksille asetettujen suppeampien raportointivaatimusten mukaisesti, vastaanottavan laitoksen varantovelvoite lasketaan sulautuvien laitosten varantopohjien kokonaismäärästä muodostuvan varantopohjan perusteella. Yhteenlaskettavat varantopohjat ovat ne varantopohjat, jotka olisivat koskeneet tätä pitoajanjaksoa, mikäli sulautumista ei olisi tapahtunut. Ainoastaan yksi könttäsummavähennys myönnetään. Vastaanottava laitos vastaa sulautuvien laitosten tilastotietojen antamiseen liittyvistä velvollisuuksista sulautumista edeltävältä vuosineljännekseltä.


(1)  Tiedonantajilla on mahdollisuus täyttää tämä raportointivaatimus vapaaehtoisella raportoinnilla, eli ne saavat ilmoittaa joko todelliset luvut (ml. nollapositiot) tai ’tiedot puuttuvat’. Sen jälkeen kun tiedonantajat ovat päättäneet ilmoittaa todelliset luvut, ne eivät voi enää ilmoittaa ’tiedot puuttuvat’.

(2)  Taulukossa esitetään yksityiskohdat tiettyihin tilanteisiin sovellettavista erityisistä menettelyistä. Niihin tilanteisiin, joita ei mainita taulukossa, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) 3 artiklan mukaisia normaaleja sääntöjä tilastotiedon ilmoittamisesta ja varantovelvoitteiden täyttämisestä.


LIITE IV

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOITA VARSINAISEN TIEDONANTAJIEN JOUKON ON NOUDATETTAVA

Tiedonantajien tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset EKP:n tilastovaatimusten noudattamiseksi.

1.

Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

Tiedonantajien tulee toimittaa tiedot kansallisille keskuspankeille oikea-aikaisesti ja asianomaisen keskuspankin asettamien määräaikojen mukaisesti.

b)

Tilastotiedot tulee esittää kansallisten keskuspankkien määrittelemien teknisten raportointivaatimusten mukaisessa muodossa.

c)

Tiedonantajan yhteyshenkilö(t) tulee mainita.

d)

Tiedonantajien on noudatettava teknisiä erittelyjä, jotka koskevat tietojen toimittamista kansallisille keskuspankeille.

2.

Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

Tilastotiedoissa ei saa olla virheitä:

kaikki lineaariset rajoitteet tulee täyttää (esimerkiksi saamisten ja velkojen tulee täsmätä, välisummien ja loppusumman tulee täsmätä) ja

eri raportointifrekvenssein toimitettujen tietojen tulee vastata toisiaan.

b)

Tiedonantajien tulee kyetä antamaan lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista.

c)

Tilastotietojen tulee olla täydellisiä: puuttuvista tiedoista on ilmoitettava ja annettava selitys kansalliselle keskuspankille, ja ne tulee soveltuvin osin toimittaa mahdollisimman pian.

d)

Tilastotiedoissa ei saa olla jatkuvia ja rakenteellisia aukkoja.

e)

Tiedonantajien tulee noudattaa niitä mittasuhteita ja desimaalitarkkuuksia, jotka kansalliset keskuspankit ovat määritelleet toimitettavien tietojen teknistä siirtoa varten.

f)

Tiedonantajien tulee noudattaa kansallisten keskuspankkien antamia ohjeita lukujen pyöristämisestä tietojen teknistä siirtoa varten.

3.

Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

Tilastotietojen tulee vastata tässä asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja.

b)

Mikäli näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien tulee mahdollisuuksiensa mukaan säännöllisesti seurata ja mitata käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten eroja.

c)

Tiedonantajien tulee pystyä selittämään mahdolliset katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

4.

Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä tulee noudattaa. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitykset.


LIITE V

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13)

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

2 artiklan 1 kohta

1 artiklan ensimmäinen luetelmakohta; 2 artiklan 1 kohta

2 artiklan 2 kohta

8 artiklan 1 kohta

2 artiklan 3 kohta

8 artiklan 1 kohdan e alakohta

3 artiklan 1 kohta

3 artiklan 1 kohta

3 artiklan 2 kohta

3 artiklan 2 kohta

3 artiklan 3 kohta

3 artiklan 3 kohta

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan 2 kohta

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan 3 kohta

9 artiklan 1 kohta

4 artiklan 4 kohta

9 artiklan 2 kohta

4 artiklan 5 kohta

8 artiklan 1 kohdan b alakohta; 8 artiklan 1 kohdan c alakohta

4 artiklan 6 kohta

8 artiklan 5 kohdan a alakohta

4 artiklan 7 kohta

8 artiklan 5 kohdan b alakohta

4 artiklan 8 kohta

10 artikla

5 artikla

11 artikla

6 artikla

12 artikla

7 artikla

8 artikla

14 artikla

9 artikla

15 artikla

Liite I, 1 osa, johdanto

Liite I, johdanto

Liite I, 1 osa, I, 1 kohta

3 artiklan 1 kohta

Liite I, 1 osa, I, 2 kohta

1 artiklan ensimmäinen luetelmakohta

Liite I, 1 osa, I, 3 kohta

2 artiklan 3 kohta

Liite I, 1 osa, I, 4 kohta

Liite I, 1 osa, 1 jakso, 1.1 kohta

Liite I, 1 osa, I, 5 kohta

Liite I, 1 osa, 1 jakso, 1.2 kohta

Liite I, 1 osa, I, 6 kohta

1 artiklan ensimmäinen luetelmakohta; liite I, 1 osa, 2 jakso, 2.1 kohta

Liite I, 1 osa, I, 7 kohta

Liite I, 1 osa, 2 jakso, 2.2 kohta

Liite I, 1 osa, I, 8 kohta

1 artiklan ensimmäinen luetelmakohta

Liite I, 1 osa, I, 9 kohta

8 artiklan 3 kohdan a alakohta

Liite I, 1 osa, II

7 artikla

Liite I, 1 osa, III, 1 kohta

Johdanto-osan 2 kappale, johdanto-osan 10 kappale, liite III, 1 osa, kohta 1

Liite I, 1 osa, III, 2 kohta

Liite I, johdanto; liite I, 2 osa

Liite I, 1 osa, III, 3 kohta

Liite I, 2 osa

Liite I, 1 osa, III, i, a, 4 kohta

Liite I, 2 osa, 1 kohdan a alakohta

Liite I, 1 osa, III, i, a, 5 kohta

Liite I, 2 osa, 2 kohta

Liite I, 1 osa, III, i, b, 6 kohta

Liite I, 2 osa, 1 kohdan b alakohta

Liite I, 1 osa, III, ii, 7 kohta

Liite I, 2 osa, 4 kohta

Liite I, 1 osa, III, iii, 8 kohta

Liite I, 2 osa, 5.1 kohta

Liite I, 1 osa, III, iii, 9 kohta

Liite I, 2 osa, 5.1 kohta

Liite I, 1 osa, III, iv, 10 kohta

Liite I, 2 osa, 3 kohta

Liite I, 1 osa, III, v, 11 kohta

Liite I, 1 osa, III, v, 12 kohta

Johdanto-osan 8 kappale

Liite I, 1 osa, III, 13 kohta

Johdanto-osan 8 kappale

Liite I, 1 osa, III, vi, 13 a kohta

Liite I, 2 osa, 5.5 kohta

Liite I, 1 osa, III, vi, 13 b kohta

Liite I, 1 osa, III, vi, 13 c kohta

Liite I, 2 osa, 5.5 kohta

Liite I, 1 osa, III, vi, 13 d kohta

Liite I, 2 osa, 5.5 kohta

Liite I, 1 osa, III, vi, 13 e kohta

8 artiklan 3 kohdan b alakohta

Liite I, 1 osa, III, vi, 14 kohta

6 artikla

Liite I, 1 osa, III, vi, 15 kohta

7 artiklan 2 kohta

Liite I, 1 osa, III, vi, 16 kohta

7 artiklan 4 kohta

Liite I, 1 osa, IV, 1 kohta

Liite I, 3 osa

Liite I, 1 osa, IV, 2 kohta

Liite I, 3 osa

Liite I, 1 osa, IV, a, 3 kohta

Liite I, 3 osa, 1 kohta

Liite I, 1 osa, IV, a, 4 kohta

Liite I, 1 osa, IV, b, 5 kohta

Liite I, 3 osa, 2 kohta

Liite I, 1 osa, IV, c, 6 kohta

Liite I, 3 osa, 4 kohta

Liite I, 1 osa, IV, c, 6 a kohta

8 artiklan 6 kohta

Liite I, 1 osa, IV, d, 7 kohta

Liite I, 3 osa, 5 kohta

Liite I, 1 osa, IV, d, 7 a kohta

8 artiklan 6 kohta

Liite I, 1 osa, IV, e, 8 kohta

Liite I, 3 osa, 3 kohta

Liite I, 1 osa, IV, e, 9 kohta

6 artikla

Liite I, 1 osa, IV, e, 9 a kohta

Liite I, 1 osa, IV, 10 kohta

7 artikla

Liite I, 1 osa, V, 1 kohta

Johdanto-osan 9 kappale

Liite I, 1 osa, V, 2 kohta

Johdanto-osan 9 kappale; 4 artikla

Liite I, 1 osa, V, 3 kohta

4 artiklan 1 kohta

Liite I, 1 osa, V, 4 kohta

4 artiklan 2 kohta

Liite I, 1 osa, V, 5 kohta

Johdanto-osan 9 kappale

Liite I, 1 osa, V, 6 kohta

Liite I, 5 osa, 1 kohta

Liite I, 1 osa, V, i, 7 kohta

Liite I, 5 osa, taulukko 1A

Liite I, 1 osa, V, ii, 8 kohta

Liite I, 5 osa, taulukko 1A

Liite I, 1 osa, V, iii, 9 kohta

Liite I, 5 osa, taulukko 1A

Liite I, 1 osa, V, iv, 10 kohta

6 artikla

Liite I, 1 osa, V, 11 kohta

Liite I, 4 osa, 2 kohta

Liite I, 1 osa, V, i, 12 kohta

Liite I, 5 osa, taulukko 1A

Liite I, 1 osa, V, 13 kohta

Liite I, 5 osa, taulukko 1A

Liite I, 1 osa, V, ii, 14 kohta

Liite I, 5 osa, taulukko 1A

Liite I, 1 osa, V, iii, 15 kohta

Liite I, 5 osa, taulukko 1A

Liite I, 1 osa, V, 16 kohta

Liite I, 5 osa, taulukko 1A

Liite I, 1 osa, V, iv, 17 kohta

6 artikla

Liite I, 2 osa, taulukko A

Liite I, 8 osa

Liite I, 2 osa, taulukko 1

Liite I, 2 osa

Liite I, 2 osa, taulukko 1, alaviite 5

Liite III, 1 osa, 3 kohta

Liite I, 2 osa, taulukko 2

Liite I, 3 osa

Liite I, 2 osa, taulukko 3

Liite I, 3 osa

Liite I, 2 osa, taulukko 4

Liite I, 3 osa

Liite I, 2 osa, taulukko 1A

Liite I, 5 osa

Liite I, 3 osa, Yleiset määritelmät

Liite II, 1 osa

Liite I, 3 osa, Sektorien määritelmät

Liite II, 3 osa

Liite I, 3 osa, Instrumenttiluokkien määritelmät

Liite II, 2 osa

Liite I, 3 osa, taulukko

Liite II, 2 osa

Liite II, 1 osa, I, 1 kohta

2 artiklan 2 kohta;

liite III, 1 osa, 3 kohta

Liite II, 1 osa, II, 2 kohta

Liite III, 1 osa, 4 kohta

Liite II, 1 osa, III, 3 kohta

Liite III, 2 osa, 1 jakso, 1.1 kohta

Liite II, 1 osa, III, 4 kohta

Liite III, 2 osa, 1 jakso, 1.2 kohta

Liite II, 1 osa, IV, 5 kohta

Liite III, 1 osa, 2 kohta

Liite II, 1 osa, IV, 6 kohta

Liite III, 1 osa, 2 kohta

Liite II, 2 osa, 7 kohta

Liite III, 1 osa, taulukko, alaviite

Liite II, 3 osa, 8 kohta

Liite III, 2 osa, 2 jakso, 2.1 kohta

Liite II, 3 osa, 9 kohta

Liite III, 2 osa, 2 jakso, 2.2 kohta

Liite II, 3 osa, 10 kohta

Liite III, 2 osa, 2 jakso, 2.3 kohta

Liite II, 3 osa, 11 kohta

Liite III, 2 osa, 2 jakso, 2.4 kohta

Liite II, 3 osa, taulukko

Liite III, 1 osa, taulukko

Liite II, lisäys, taulukko

Liite II, 2 osa, taulukko

Liite III

8 artikla

Liite IV

Liite IV

Liite V

13 artikla


Alkuun