52000XB0211

EUROOPAN KESKUSPANKIN ILMOITUS VÄHIMMÄISVARANTOVELVOITTEEN RIKKOMISESTA KOITUVIEN SEURAAMUSTEN MÄÄRÄÄMISESTÄ

(2000/C 39/04)

Euroopan keskuspankin soveltamista vähimmäisvarannoista 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2531/98 7 artiklan 1 kohdassa säädetään muun muassa, että Euroopan keskuspankki (EKP) voi määrätä tiettyjä seuraamuksia laitokselle, joka kokonaan tai osittain laiminlyö pitää kyseisen asetuksen ja siihen liittyvien EKP:n asetusten tai päätösten nojalla määrättyä vähimmäisvarantoa.

Jotta vähimmäisvarantoihin liittyvä Euroopan keskuspankin seuraamusten määrääminen tapahtuisi avoimesti, EKP on päättänyt julkistaa seuraavat seuraamusten määräämistä koskevat periaatteet, joita se noudattaa toistaiseksi:

1. Euroopan keskuspankin määräämä seuraamus vähimmäisvarantovelvoitteen rikkomisesta

Jos laitos on jättänyt täyttämättä vähimmäisvarantovelvoitteensa, joka sille on asetettu neuvoston asetusten tai niihin liittyvien EKP:n asetusten tai päätösten nojalla, määrätään seuraamukseksi sakkokorko, joka on 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan keskuspankkijärjestelmän maksuvalmiusluoton koron keskiarvo sinä pitoajanjaksona, jona rikkomus tapahtui; sakkokorko lasketaan varantovelvoitteen täyttämättä jääneen osan päivittäiselle keskiarvolle.

Sakkokorko lasketaan seuraavan kaavan mukaan:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Tässä:

Pt= sakkokorko, joka laitoksen on maksettava jätettyään varantovelvoitteensa täyttämättä pitoajanjaksolla t

Dt= varantovelvoitteen täyttämättä jäänyt osa pitoajanjaksolla t (päivittäisenä keskiarvona)

nt= kalenteripäivien lukumäärä pitoajanjakson t aikana

i= pitoajanjakson t i:s kalenteripäivä

MLRi= maksuvalmiusluoton korko päivänä i

2. Vähimmäisvarantovelvoitteen toistuva rikkominen

Mikäli vähimmäisvarantovelvoitteen alainen laitos jättää useammin kuin kahdesti minkä tahansa 12 kuukauden aikana täyttämättä velvollisuutensa pitää vaaditun suuruista vähimmäisvarantoa, sen katsotaan syyllistyneen toistuvaan rikkomukseen.

Jokaiselle toistuvalle rikkomukselle määrätään seuraamukseksi sakkokorko, joka lasketaan edellä 1 kohdassa mainitun kaavan mukaisesti siten, että se on 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan keskuspankkijärjestelmän maksuvalmiusluoton koron keskiarvo sinä pitoajanjaksona, jona rikkomus tapahtui; sakkokorko lasketaan varantovelvoitteen täyttämättä jääneen osan päivittäiselle keskiarvolle.